Suomen museoliiton sähköinen uutiskirje ilmestyi viikolla 8, juuri ansaitun talviloman kynnyksellä. Bongasin uutiskirjeestä yhden varsin mielenkiintoisen asian, joka sai tunnetusti vilkkaan mielikuvitukseni pyörimään yhä vinhemmin ...
Suomen museoliiton toiminnan alkamisesta tulee kuluneeksi tänä vuonna 90 vuotta. Juhlavuoden tavoitteena on kääntää museokävijöiden määrän pysähtynyt kehitys kasvuun. Tavoitteeksi on asetettu miljoona (!!!) uutta kävijää ja museon palveluiden käyttäjää vuoteen 2015 mennessä. Samaan hengenvetoon etsitään uusia malleja ja ajatuksia hyväksi havaituista markkinointi- ja viestintäkeinoista museoalalta sekä sen ulkopuolelta. Jess, jess, hieno tavoite, jonka eteen kannattaa tehdä työtä! Onhan jo aikaa sitten todettu, että museokäynnit toimivat terapeuttisella tavalla, jopa kohonnut verenpaine saadaan laskemaan museovierailun myötä. Mutta tunnistetaanko ja tunnustetaanko museokäynnin terapeuttisuus paikallisissa päättävissä elimissä? Muutama viikko takaperin työpöydälleni oli ilmestynyt kiinnostava printti kaupungin suunnittelukauden 2013-2017 tavoitteista kulttuuritoimen osalta. Sen mukaan vuonna 2013 taidemuseolla on 1-2 vaihtuvaa näyttelyä. Mittariksi on määritelty, että näyttelyiden määrä on tavoitteiden mukainen, että kävijämäärät mitataan ja arvioidaan.
Kiehahdin, siis mitkä kävijämäärät? Jos / kun siis taidemuseolla järjestetään vain 1-2 vaihtuvaa näyttelyä vuodessa, niin kävijämäärät tulevat laskemaan rajusti, ei olisi mitään mitattavaa tai arvioitavaa. Tähän saakka museolla on ollut vähintään neljä vaihtuvaa näyttelyä vuoden aikana, ja kävijämäärät ovat olleet mukavasti kasvussa, kuten blogini alkajaisiksi tammikuussa kirjoitinkin. Kuinka saada näyttelyihin uusia kävijöitä, jos todellakin voidaan koota enintään kaksi vaihtuvaa näyttelyä per toimintavuosi? Eivät käy yksiin kaupungin kulttuuritoimen ja Suomen museoliiton vuoden 2013 tavoitteet, eivät sitten mitenkään.
Sitten rupesi huvittamaan ja lopulta naurattamaankin: ne kaksi tavoitteen mukaista vaihtuvaa näyttelyä kun on järjestetty ja pidetty jo huhtikuun alkuun mennessä! Kävijäbarometri osoittaa tässä vaiheessa kävijäennätystä jo tammi-helmikuulta. Sirpa Hasan batikkitöistä on käynyt nauttimassa runsaat 350 vierailijaa, ja odotan vielä viimeisellä aukioloviikolla paikalle ainakin muutamaa päiväkoti- ja yläkoululaisryhmää. 400 kävijän raja tulee rikkoutumaan leikiten. Batikkitöiden jälkeen 13.3.-7.4. ovat vuorossa värikkäät Pisanka-munat ja pääsiäisen teema, joiden uskon myös osaltaan kasvattavan museon kävijämäärää muutamalla sadalla. Ensimmäisen vuosineljänneksen tulos lienee siis vahvaakin vahvemmin positiivinen. Toisen, kolmannen ja neljännen vuosineljänneksen tuloksia jään odottamaan "kauhunsekaisella mielenkiinnolla". Yritän kuitenkin samalla muistaa, että kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaupungin palveluiden toiminnan tavoitteet sitoviksi talousarviovuonna 2013 mutta sitä seuraavat vuodet ohjeellisiksi. Eläköön tämä pienenpieni ero!
maanantai 25. helmikuuta 2013
maanantai 11. helmikuuta 2013
Takana pettymysten viikonloppu
Lauantaiaamuna lähdin tyttären kanssa hyvillä mielin työpaikalle taidemuseolle. Edessä oli useamman tahon kanssa sovittu poikkitaiteellinen lapsiperhetapahtuma. Viime vuonna tapahtuma keräsi huikeat 80 kävijää, se sai kiitosta ja sille toivottiin jatkuvuutta. Lauantaina museolla oli tarjolla Sirpa Hasan ohjaama taidetyöpaja, jossa askarreltiin taidekaukoputki näyttelysuunnistusta varten. Suunnistuksessa etsittiin batikkinäyttelyn töistä eläimiä ja niiden jättämiä jälkiä. Välillä pysähdyttiin kuuntelemaan Ala-Keiteleen musiikkiopiston oppilaiden ja opettajien musiikkiesityksiä ja soitinesittelyjä. Oboe ja kantele tulivatkin mukavasti siinä sivussa tutuiksi. Suunnistuksen jälkeen saattoi vielä jäädä ottamaan kasvomaalauksen, jota MLL:n paikallisyhdistyksen aktiivit olivat taiteilemassa. Kaiken tekemisen välillä tarjoiltiin lapsille mehua ja keksejä. Mutta missä olivat kävijät? Porukalla siinä ihmeteltiin kävijöiden vähäistä määrää, sillä edellisvuoden positiivinen palaute oli nostanut odotukset korkealle. Merkitsin kävijämääräksi lopulta 31.
Sunnuntaina taidemuseon tapahtumat saivat jatkoa, kun taiteilijatapaamisessa Sirpa Hasa esitteli batikkinäyttelynsä ja kertoi batikin valmistamisesta Ghanassa, Indonesiassa ja Lounais-Kiinassa. Sirpa oli tuonut mukanaan matkoiltaan hankkimia batikkikankaita, joiden valmistusprosessit olivat mielenkiintoista kuultavaa. Sirpalla oli mukanaan myös vahanlevityskyniä ja -pensseleitä sekä koristeellisia kuparileimasimia. Olin optimistisesti odottanut runsasta osallistumista tilaisuuteen, joka oli ainutkertainen. Pettymys oli täten melkoinen, kun kirjasin päivän saldoksi 12 kävijää.
Yritän ymmärtää, että lauantain lapsiperhetapahtumasta vei voiton kaupallinen laskiaistapahtuma ilmaisine hernekeittoineen, liukureineen sekä tasatuntiarvontoineen. Mutta sittenkin, onko paikkakunnan taide- ja kulttuuritarjonnan hyväksikäyttö todellakin vielä niin lapsenkengissä, että kaupalllisuus vie voiton. Yritän uskoa, että vasta kolmas kerta toden sanoo, eli ensi vuonna tapaamme jälleen - näin uskoivat ainakin musiikkiopiston väki ja MLL:n naiset. Ehkä minäkin tästä vielä toinnun ja sytyn ajatukseen perinteisestä kulttuuri- ja taidetapahtumasta talven keskellä. Yritän myös ymmärtää, että batikin maailma on meille suomalaisille sen verran vierasta ja perinteestä poikkeavaa taiteen tekemistä, ettei se välttämättä jaksa kiinnostaa. Mutta ... meillä pitäisi kuitenkin olla tervettä uteliaisuutta kaikkea uutta ja ennennäkemätöntä kohtaan, niin että kehittyisimme ja kasvaisimme ihmisinä. Ei sen enempää eikä sen vähempää.
Sunnuntaina taidemuseon tapahtumat saivat jatkoa, kun taiteilijatapaamisessa Sirpa Hasa esitteli batikkinäyttelynsä ja kertoi batikin valmistamisesta Ghanassa, Indonesiassa ja Lounais-Kiinassa. Sirpa oli tuonut mukanaan matkoiltaan hankkimia batikkikankaita, joiden valmistusprosessit olivat mielenkiintoista kuultavaa. Sirpalla oli mukanaan myös vahanlevityskyniä ja -pensseleitä sekä koristeellisia kuparileimasimia. Olin optimistisesti odottanut runsasta osallistumista tilaisuuteen, joka oli ainutkertainen. Pettymys oli täten melkoinen, kun kirjasin päivän saldoksi 12 kävijää.
Yritän ymmärtää, että lauantain lapsiperhetapahtumasta vei voiton kaupallinen laskiaistapahtuma ilmaisine hernekeittoineen, liukureineen sekä tasatuntiarvontoineen. Mutta sittenkin, onko paikkakunnan taide- ja kulttuuritarjonnan hyväksikäyttö todellakin vielä niin lapsenkengissä, että kaupalllisuus vie voiton. Yritän uskoa, että vasta kolmas kerta toden sanoo, eli ensi vuonna tapaamme jälleen - näin uskoivat ainakin musiikkiopiston väki ja MLL:n naiset. Ehkä minäkin tästä vielä toinnun ja sytyn ajatukseen perinteisestä kulttuuri- ja taidetapahtumasta talven keskellä. Yritän myös ymmärtää, että batikin maailma on meille suomalaisille sen verran vierasta ja perinteestä poikkeavaa taiteen tekemistä, ettei se välttämättä jaksa kiinnostaa. Mutta ... meillä pitäisi kuitenkin olla tervettä uteliaisuutta kaikkea uutta ja ennennäkemätöntä kohtaan, niin että kehittyisimme ja kasvaisimme ihmisinä. Ei sen enempää eikä sen vähempää.
tiistai 29. tammikuuta 2013
Avajaisten jälkimainingeissa
Taidemuseolla avautui viime viikolla batikkitaiteilija Sirpa Hasan kiinalaisia unia - 20-vuotisjuhlanäyttely. Alkuviikko näyttelyn rakentamisessa menikin meikäläisellä värikylvyssä, sillä Sirpan batikit ovat värejä. Niistä huokuu energiaa ja voimaa niin, että tuntuu kuin olisi uudestisyntynyt.
Avajaisyleisö oli batikeista yhtä lailla ihastuksissaan kuin me museoammattilaisetkin. Vaihtuvissa näyttelyissä on esillä 33 batikkityötä, osa varhaistuotantoa 1990-luvulta, osa vuoden 2012 satoa, osa siltä ja väliltä. Aiheet kumpuavat arkipäivän tapahtumista, batikkitaiteilijan ajopeleistä (rättisitikat ja IC-moottoripyörä), kotipihaan ilmestyneistä villieläimistä, omista lemmikkieläimistä (kanat, lampaat, koirat ja kissat), ja sitten vähän abstraktimmista aiheista kuten mm. ajasta, unelmista ja unista.
Batikkinäyttelyllä museo jatkaa virallista käytäntöään, jonka mukaan paikallistaide eri muodoissaan on ensisijainen esittelyn kohde. Sirpa Hasa on syntynyt Suolahdessa, asuu tätä nykyä Konnevedellä, opettaa Äänekosken kansalaisopiston alaisuudessa toimivassa Kukkulan kuvataidekoulussa ja toimii aktiivisesti mukana kulttuuri- ja taide-elämässä.
Batikkinäyttely on avoinna 10.3.2013 saakka arkisin ti-to klo 12-15 ja su klo 12-16. Olette lämpimästi tervetulleita! Batikkitaiteilija Sirpa Hasa on paikalla taiteilijatapaamisessa su 10.2. klo 13-15 esitellen batikintekovälineitä ja itse tekniikkaa.
Avajaisyleisö oli batikeista yhtä lailla ihastuksissaan kuin me museoammattilaisetkin. Vaihtuvissa näyttelyissä on esillä 33 batikkityötä, osa varhaistuotantoa 1990-luvulta, osa vuoden 2012 satoa, osa siltä ja väliltä. Aiheet kumpuavat arkipäivän tapahtumista, batikkitaiteilijan ajopeleistä (rättisitikat ja IC-moottoripyörä), kotipihaan ilmestyneistä villieläimistä, omista lemmikkieläimistä (kanat, lampaat, koirat ja kissat), ja sitten vähän abstraktimmista aiheista kuten mm. ajasta, unelmista ja unista.
Batikkinäyttelyllä museo jatkaa virallista käytäntöään, jonka mukaan paikallistaide eri muodoissaan on ensisijainen esittelyn kohde. Sirpa Hasa on syntynyt Suolahdessa, asuu tätä nykyä Konnevedellä, opettaa Äänekosken kansalaisopiston alaisuudessa toimivassa Kukkulan kuvataidekoulussa ja toimii aktiivisesti mukana kulttuuri- ja taide-elämässä.
Batikkinäyttely on avoinna 10.3.2013 saakka arkisin ti-to klo 12-15 ja su klo 12-16. Olette lämpimästi tervetulleita! Batikkitaiteilija Sirpa Hasa on paikalla taiteilijatapaamisessa su 10.2. klo 13-15 esitellen batikintekovälineitä ja itse tekniikkaa.
keskiviikko 9. tammikuuta 2013
Virallisten tilastojen viikko
Näin alkuvuodesta museoilla on aina edessään virallisten tilastojen laskenta. Äänekosken taidemuseo ei ole tästä mitenkään poikkeus, ja olemmekin laskeneet eilen ja toissapäivänä monenlaisia erilaisia vuoden 2012 (tunnus)lukuja. Erityisen ilahtunut olen kävijämäärän kasvusta, jossa on + 214 lisäystä edellisvuoteen. Nyt kokonaiskävijämäärä oli 2270, vaikka museon aukiolopäivät jäivät edellisvuoden 176 aukiolopäivästä 150:een. Aukiolopäivää kohden kävijöitä oli näin ollen viitisentoista, mikä tuntuu hyvältä. Vaihtuvien näyttelyiden tarjonta osui siis jokseenkin kohdalleen. Kesän kävijäennätys - ja samalla koko taidemuseon seitsenvuotisen elinkaaren - tehtiin heinäkuussa, jolloin näyttelyihin tutustui 483 kävijää.
Vuoden aikana taidemuseon vaihtuvissa näyttelyissä esittäytyi neljä varsin erilaista kokonaisuutta. Aloitimme tammikuussa muotokuvilla, jotka oli poimittu kaupungin omista kokoelmista. Maaliskuussa Septimi-ryhmä kokosi 25-vuotisretrospektiivin. Luettelin tuolloin avajaissanoissani näyttelyn strategisiksi mitoiksi 7 jäsentä (Sirpa Falck-Leppänen, Liisa Verasdonck, Seppo Kuorelahti, Erkki Koskinen, Pertti Pasanen, Taisto Raatikainen ja edesmennyt Ilpo Riihimäki), 3 palaveri-iltaa, 3 pystytyspäivää, 63 teosta sekä 23 eri tekniikkaa. Tekniikoiden ja materiaalien runsas määrä antoikin näyttelylle erityisen monipuolisen ja yllätyksellisen leiman, mitä monet kävijät kiittelivät.
Kesänäyttelymme "Lasin läpi - muotoilijalegenda Helena Tynell" toi ihailtavaksi äänekoskelaissyntyisen Tynellin lasitaidetta ja puisia kotiteollisuustuotteita. Saimme näyttelylainaksi yksityiskodeista mm. maljakoita, ja Suomen lasimuseo lainasi kokoelmistaan Tynellin vähemmän tunnettua varhaistuotantoa. Suomen käsityön museo lainasi Virkki-kokoelmastaan Tynellin 1960-luvulla suunnittelemia puuesineitä, mikä tavallaan kruunasi koko näyttelyn, sillä harva kävijä tiesi Tynellin suunnitelleen lasin rinnalla esineitä myös kotoisasta koivusta ja männystä.
Syyskausi avautui hieman aikataulustaan myöhässä, lokakuun 23. pnä. Joskus näyttelyteosten kerääminen vain takkuaa. Niin valitettavasti kävi harrastajataiteilija Erkki Huutosen (k.1997)maalausten suhteen. Paikallislehti kuulutti jutussaan Huutosen maalauksia ja erityisesti yhtä tiettyä kaksoismuotokuvaa, jota ei yrityksistä huolimatta löytynyt ripustukseen. Näyttelyn loppusaldo oli kuitenkin 53 teosta, joiden aiheet jakautuivat melko kivuttomasti kolmeen kategoriaan, muotokuviin, maisemiin ja asetelmiin.
Lopuksi palaan vielä noihin tilastolukuihin. Vuonna 2012 taidemuseo oli avoinna yleisölle yhteensä 638 tuntia ja kokoelmat karttuivat 31 taideteoksella, joista 18 saatiin lahjoituksena ja 13 ostettiin taidehankintarahaston vuotuisella 1.800 euron määrärahalla. Taidemuseo teki yhteistyötä mm. Ala-Keiteleen musiikkiopiston, Äänekosken kansalaisopiston ja MLL:n paikallisosaston kanssa. Taidemuseolla järjestettiin lapsiperheiden taidesuunnistuspäivä, 5 konserttia sekä 3 taiteilijatapaamista.
Vuoden aikana taidemuseon vaihtuvissa näyttelyissä esittäytyi neljä varsin erilaista kokonaisuutta. Aloitimme tammikuussa muotokuvilla, jotka oli poimittu kaupungin omista kokoelmista. Maaliskuussa Septimi-ryhmä kokosi 25-vuotisretrospektiivin. Luettelin tuolloin avajaissanoissani näyttelyn strategisiksi mitoiksi 7 jäsentä (Sirpa Falck-Leppänen, Liisa Verasdonck, Seppo Kuorelahti, Erkki Koskinen, Pertti Pasanen, Taisto Raatikainen ja edesmennyt Ilpo Riihimäki), 3 palaveri-iltaa, 3 pystytyspäivää, 63 teosta sekä 23 eri tekniikkaa. Tekniikoiden ja materiaalien runsas määrä antoikin näyttelylle erityisen monipuolisen ja yllätyksellisen leiman, mitä monet kävijät kiittelivät.
Kesänäyttelymme "Lasin läpi - muotoilijalegenda Helena Tynell" toi ihailtavaksi äänekoskelaissyntyisen Tynellin lasitaidetta ja puisia kotiteollisuustuotteita. Saimme näyttelylainaksi yksityiskodeista mm. maljakoita, ja Suomen lasimuseo lainasi kokoelmistaan Tynellin vähemmän tunnettua varhaistuotantoa. Suomen käsityön museo lainasi Virkki-kokoelmastaan Tynellin 1960-luvulla suunnittelemia puuesineitä, mikä tavallaan kruunasi koko näyttelyn, sillä harva kävijä tiesi Tynellin suunnitelleen lasin rinnalla esineitä myös kotoisasta koivusta ja männystä.
Syyskausi avautui hieman aikataulustaan myöhässä, lokakuun 23. pnä. Joskus näyttelyteosten kerääminen vain takkuaa. Niin valitettavasti kävi harrastajataiteilija Erkki Huutosen (k.1997)maalausten suhteen. Paikallislehti kuulutti jutussaan Huutosen maalauksia ja erityisesti yhtä tiettyä kaksoismuotokuvaa, jota ei yrityksistä huolimatta löytynyt ripustukseen. Näyttelyn loppusaldo oli kuitenkin 53 teosta, joiden aiheet jakautuivat melko kivuttomasti kolmeen kategoriaan, muotokuviin, maisemiin ja asetelmiin.
Lopuksi palaan vielä noihin tilastolukuihin. Vuonna 2012 taidemuseo oli avoinna yleisölle yhteensä 638 tuntia ja kokoelmat karttuivat 31 taideteoksella, joista 18 saatiin lahjoituksena ja 13 ostettiin taidehankintarahaston vuotuisella 1.800 euron määrärahalla. Taidemuseo teki yhteistyötä mm. Ala-Keiteleen musiikkiopiston, Äänekosken kansalaisopiston ja MLL:n paikallisosaston kanssa. Taidemuseolla järjestettiin lapsiperheiden taidesuunnistuspäivä, 5 konserttia sekä 3 taiteilijatapaamista.
torstai 3. tammikuuta 2013
Menestyksellistä uutta vuotta!
Vuoden ensimmäistä viikkoa viedään jo kovaa kyytiä. Tämän blogin kirjoittaminen on antanut odottaa jo useamman kuukauden ajan. Olen pahoillani. On vain ollut niin paljon puuhaa täällä työmaalla. Näyttelyitä on rakennettu ja purettu, taideteoksia on lainattu ja palautettu, taideteoksia on myös ostettu ja saatu lahjoituksena. Taidemuseon kokoelmat ovat kasvaneet useilla todella viehättävillä teoksilla, mistä olen erittäin tyytyväinen ja kiitollinen.
Kuluva vuosi tuo eteen jälleen useampia näyttelyn rakentamisia, joista ensimmäinen tosin onnistuu melkein leikiten. Taiteilija itse tulee rakennuspuuhiin ja minulle jää vain statistin osa tällä kertaa! Onpahan sitten aikaa tehdä suunnitelmia kesälle, joka onkin vielä täysin avoinna.
Tammikuun 27. pnä 2013 avautuu batikkitaiteilija Sirpa Hasan 20-vuotisjuhlanäyttely Kiinalaisia unia. Odotan hurjaa väri-iloittelua sekä lennokkaan mielikuvituksellisia aiheita. Sirpa on suolahtelaissyntyinen, tällä hetkellä Konnevedellä Pukaran koulua asuttava, mielestäni varsin mielenkiintoinen persoonallisuus. Meillä on ollut aiemminkin kiitosta kerännyttä yhteistyötä, mikä johti tämän tulevan juhlanäyttelyn ideointiin.
Siis kaikki kynnelle kykenevät TERVETULOA Äänekosken taidemuseolle (Kuhnamontie 1)27.1.2013 alkaen. Museomme on avoinna ti-to klo 12-15 sekä su klo 12-16. Pääsymaksua perimme 3€/2€.
Kuluva vuosi tuo eteen jälleen useampia näyttelyn rakentamisia, joista ensimmäinen tosin onnistuu melkein leikiten. Taiteilija itse tulee rakennuspuuhiin ja minulle jää vain statistin osa tällä kertaa! Onpahan sitten aikaa tehdä suunnitelmia kesälle, joka onkin vielä täysin avoinna.
Tammikuun 27. pnä 2013 avautuu batikkitaiteilija Sirpa Hasan 20-vuotisjuhlanäyttely Kiinalaisia unia. Odotan hurjaa väri-iloittelua sekä lennokkaan mielikuvituksellisia aiheita. Sirpa on suolahtelaissyntyinen, tällä hetkellä Konnevedellä Pukaran koulua asuttava, mielestäni varsin mielenkiintoinen persoonallisuus. Meillä on ollut aiemminkin kiitosta kerännyttä yhteistyötä, mikä johti tämän tulevan juhlanäyttelyn ideointiin.
Siis kaikki kynnelle kykenevät TERVETULOA Äänekosken taidemuseolle (Kuhnamontie 1)27.1.2013 alkaen. Museomme on avoinna ti-to klo 12-15 sekä su klo 12-16. Pääsymaksua perimme 3€/2€.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)