Viime viikkojen ja tulevien to do -listaa

Siitä onkin vierähtänyt jo muutama viikko, kun viimeksi kirjoitin blogiin. Alkuvuosi on museolla aina hektistä aikaa, kun on tehtävä monenlaisia paperitöitä ja tilastoja eri tahoille, ja dead-linet paukkuvat tammi-helmikuun vaihteessa...

Olen siis laskenut museotilastoja tilinpäätöstietoihin - vuosi 2017 palautti taidemuseon kävijämäärän pienen notkahduksen jälkeen entisiin yli 2000 kävijän lukemiin (2069). Kävijöistä peräti 125 oli Museokorttikävijöitä.
Näin Museokortilla kävijöiden määrä lähes tuplaantui verrattuna vuoteen 2016. Hienoa! Näyttelyt olivat avoinna kävijöille 170 päivänä ja avoinnaolotunteja kertyi 690.  

Tilastojen kokoamisen rinnalla on rakennettu vuoden ensimmäinen vaihtuva näyttely ja otettu vastaan muutama opiskelija- ja koululaisryhmä sekä näyttelyyn liittyvään hathajoogakurssiin osallistuvia joogan harrastajia. Torstaisin on jatkettu taiteen lukupiiriä, jossa on luettu ääneen Kati Tervon romaania Iltalaulaja.  

Museoiden toimintakulttuuri on tullut murrokseen, ja museoiden on suuntauduttava ulospäin;  yhteisöllisyys ja toiminnallisuus ovat päivän sanat. Joogakurssin ja taiteen lukupiirin lisäksi olemme järjestäneet piha-alueen asvaltilla lapsiperheille kaksi katuliitutapahtumaa, joista heinäkuinen oli omistettu Helene Schjerfbeckille ja hänen taiteelleen. Kesäkuussa Duo Detritus esitti renessanssiajan luuttulauluja ja suomalaisia kansanlauluja pienimuotoisena kesäkonserttina museon auditoriossa.

Vuoden 2017 viime metreillä Äänekosken taidemuseon päivitetty kokoelmapoliittinen ohjelma esiteltiin vapaa-aikalautakunnassa, jossa se hyväksyttiin taidemuseon agendaksi seuraavalle viisivuotiskaudelle. Ohjelma tuli päivitettäväksi Museoviraston antaman uuden ohjeistuksen myötä ja hyvä niin, sillä päivityksen yhteydessä moni asia selkeni, mikä tulee jatkossa helpottamaan kokoelmien hoitoa.

Eri juttu sitä vastoin onkin se, että kokoelmanhallintajärjestelmää itsessään ollaan uudistamassa yhteismitalliseksi keskisuomalaisten museoiden kanssa. Projekti on aikaa vievä ja vaativa mutta tärkeä ja tarpeellinen. Kevättalvesta 2017 alkaen on tavattu palavereissa ja osallistuttu webinaarien kautta koulutuksiin. Uuteen järjestelmään siirtyminen ei ole yksinkertaista eikä helppoa. Nyt olemme tutustuneet vasta tarjolla oleviin järjestelmiin ja aloittelemassa yhden varteenotettavan järjestelmän testausta. Kiire tässä kuitenkin tulee, sillä testausympäristö on auki vain helmikuun lopulle, ja meidän pitäisi kokeilla eri aineistotyyppien syöttöä, liitteiden ja linkitysten tekoa sekä järjestelmän hakutoimintoja.

Lisänsä tähän kaikkeen museotoimen omaan pyöritykseen on vielä tuonut kaupungin uuden sähköisen palautejärjestelmän opettelu ja sisäistäminen. Verkkosivuilla näet avautui viime torstaina (8.2.) kuntalaisille mahdollisuus antaa suoraa palautetta palveluista, toiminnasta ja päätöksenteosta. Nyt siis palautetta meille - ruusuja ja/tai risuja :)

Joulurauhaa kaikille taiteen ystäville :)

Vuosi 2017 alkaa ihan pian olla "pulkassa", ja taidemuseokin hiljenee joulun viettoon. Virallisten tilastojen aika on vuoden vaihduttua, mutta tiedän jo nyt, että kävijämäärät kasvoivat muutaman vuoden takaiselle tasolle ylittäen näin 2.000 kävijän rajan. Siitä lämmin kiitos kaikille teille, jotka olette tutustuneet näyttelyihimme ja antaneet palautetta sekä vinkkejä näyttelytoimintaan :)


Näyttelyt ovat suljettu 18.12.2017 - 17.1.2018, mutta jo joulun välipäivinä aloitamme suunnitella talven uutta näyttelyä (Iro Kivi/Tanja Kivilahti, Marjatta ja puolukka), sen julistetta, kutsua ja valomainosta. Olen innoissani myös näyttelyyn liittyvistä joogatunneista (23.1.-6.3.), mikä on tulosta syksyn yhteistyökuviosta  Koskelan Setlementin kanssa.


Taiteen lukupiiri jäi tauolle 14.12. mutta jatkaa 18.1.2018 torstaisin klo 16-17. Kevään teoksena on Kati Tervon Iltalaulaja (Otava, 2017), lumoava taiteilijaromaani, joka kulkee maineikkaan Ellen Thesleffin jalanjäljissä. Taiteen lukupiiriin ei ole ennakkoilmoittautumista ja siihen on vapaa pääsy. Tervetuloa kuuntelemaan kirjan ääneen lukemista!


Museokortin voi vielä käydä ostamassa (64,90 €) itselleen tai läheisilleen tai voi uusia entisen museokorttinsa (59,90 €) taidemuseolla joulun välipäivinä ke 27.12. ja to 28.12. Joulun tarjouksena 31.12.2017 mennessä kirjautuneet saavat bonuksena yhden ylimääräisen kuukauden vuosikorttiinsa (12+1 kk). Tule ja hae omasi. Vain käteisellä.


Äänekosken taidemuseo toivottaa blogin lukijoille joulurauhaa ja kaikkea hyvää alkavalle uudelle vuodelle.

Pehmolelut luokkakuvassa taidemuseolla

Kun tehtävänimikkeenä on museoamanuenssi esim. kokoelma-amanuenssin sijaan joutuu tai paremminkin saa tehdä hyvin monipuolisesti kaikenlaista museotyötä ja välillä jopa hassutellakin. Näin kävi viime perjantaina, kun sain aamuvieraaksi päiväkotilapsiryhmän, 4-5 -vuotiaita, innokkaita museokävijöitä :)  Eivät arvanneetkaan, että pääsisivät toteuttamaan museon näyttelytilaan yhden graafikko Simo Hannulan (1932-2016) rakastetuimmista teoksista. Ja onneksi meiltä kotoa löytyi suurehko säkillinen erilaisia ja -näköisiä pehmoleluja, jotka toimivat loistavana materiaalina kootessamme Luokkakuva-teosta (1992, viivasyövytys).

Museoamanuenssi ja päänsä päällä pehmo Paavo Pahkasika. Kuva Merja Kähkönen. 

Ja ai että, meillä oli hauskaa, kun kaikki "luokkalaiset" yritettiin saada mahtumaan kuvaan eli kehyksiin - tikrut kurkkivat kehyksen yli, delfiininpoikasen pyrstö oli jäädä kehyksen ulkopuolelle, mutta tarkkanäköisten lasten avulla kaikki halukkaat pehmot pääsivät lopulta kuvaan, eikä mihinkä tahansa kuvaan vaan luokkakuvaan! Hurjasti kiitoksia kaikille päiväkotilaisille, olitte suurena apuna ja luulenpa, että meillä kaikilla oli tosi kivaa. Ihanaa joulun odotusta kaikille leikkimielisille :)

Siili Suhonen on tunkenut tässä kuvassa harmillisesti delfiininpoikasen eteen ja peittää sen ihan kokonaan - pyydän anteeksi Suhosen puolesta tämän röyhkeää käytöstä. Kuva Merja Kähkönen.

P.S. Siinä aidossa Hannulan Luokkakuvassa iloitsee ryhmä rotukoiria, jotka ovat asettautuneet kuvaan perinteisen luokkakuvan tavoin - pitkät takariviin ja pätkät eteen - aivan kuin koulukuvauksessa iät ja ajat jo vuosikymmenten ajan :)


P.S.S. Simo Hannula In Memoriam -näyttely on avoinna viimeistä viikkoa, ti-to klo 12-15 sekä su 17.12. klo 12-16. Sunnuntaina hyvästelemme näyttelyn klo 15-16 tarinallisella opastuksella ja glögitarjoilulla, tapahtumaan on vapaa pääsy. Lämpimästi tervetuloa!

Välipalaksi palautetta

Simo Hannula In Memoriam -näyttely lähtee huomenna viimeiselle aukiolokuukaudelleen, sillä näyttely sulkeutuu sunnuntaina 17.12.2017. Tänään rikkoutui 300 kävijän rajapyykki - upeaa! Kiitos! Oranssin värinen palautelaatikko ei ole pursunnut palautteita mutta aina silloin tällöin sinne eksyy lappusia, joissa näyttelyä on kiitelty monin eri sanoin:


"Hyvin mukava ja kiinnostava näyttely. Tykkäsin tosi paljon. Ja tuntui siltä että kuvat tulisivat henkiin."


"Näyttely oli vaikuttava, Simo Hannula on kuvannut hienoja asioita elämästä, mm. ajasta. Hän on ollut erittäin taitava ja tarkka havainnoija, myös huumorintajuinen."


"Aina vain paranee taide ... kun käy useasti. Kiitos!"


"Hieno näyttely! Upeat työt!"


"Hannulan näyttely hyvä! Pidin."


"Todella vaikuttava näyttely, eläinaiheiset teokset sisälsivät hauskaa huumoria. Minkä työmäärän kaikki on vaatinut ... katselijoiden iloksi ja ihastukseksi. Kiitos."


Tarinalliset opastukset alun glögitarjoilulla su 3.12. klo 15-16 sekä su 17.12. klo 15-16, jolloin myös hyvästelemme näyttelyn. Opastukseen vapaa pääsy, lämpimästi tervetuloa :)

Täydellinen sunnuntai-iltapäivä

Suurin kiitos tällaisesta täydellisestä sunnuntai-iltapäivästä kuuluu teille, arvoisat näyttelyvieraat, jotka teitte työpäivästäni nautittavan :)

Ajattelin aamulla, että työpäivä tulisi olemaan hiljainen ja yksinäinen, sillä paikkakunnallamme oli samaan aikaan tarjolla muutama muukin kulttuuririento kahvitarjoiluineen. Toisin kuitenkin kävi, ja museolla oli koko sen avoinnaoloajan asiakkaita vaikuttumassa Simo Hannulan ainutlaatuisesta, ajatuksia herättävästä ja mielikuvituksellisesta grafiikasta, joka on palkittu itseoikeutetusti niin kotimaassa kuin kansainvälisessäkin taidemaailmassa.

Vastaanotin monet kiitokset, positiiviset hämmästelyt ja vankat päätökset palata vielä teosten pariin ennen näyttelyn päättymistä joulukuun puolessa. Palaute on ollut yksinomaan kiittävää, näyttelyripustus on ollut onnistunut, vaikka muutama kysely onkin tullut rakkausaiheisista 1970-80 -luvun pienistä grafiikan vedoksista. Mutta ... kuten aiemmin jo tässä blogissani kirjoitinkin, rakkausteema oli esillä taidemuseon ns. punaisessa huoneessa kesällä 2006.

Ennen näyttelyvuoden 2017 päättymistä tarjoamme tarinalliset opastukset Simo Hannula In Memoriam -näyttelyyn su 3.12. klo 15-16 sekä su 17.12. klo 15-16, jolloin myös glögitarjoilu  - lämpimästi tervetuloa! Molempiin tapahtumiin on vapaa pääsy. Näyttely on avoinna 17.12.2017 saakka arkisin ti, ke, to klo 12-15 sekä su klo 12-16, ryhmille ennakkovarauksella myös muina aikoina. Näyttelymaksu 3/2/0 euroa tai vapaasti Museokortilla.

Taidemuseolla glögitarjoilu su 3.12. klo 15-16 sekä su 17.12. klo 15-16
näyttelyopastuksen ja tarinoinnin yhteydessä,
vapaa pääsy, lämpimästi tervetuloa!

Taiteen lukupiiri jatkuu!

Taiteen lukupiiri jatkuu Äänekosken taidemuseolla (Kuhnamontie 1) torstaisin alkaen 2.11.2017 klo 16.00-17.00. Syksyn kirjaksi olen valinnut Mila Teräksen Jäljet - romaani Helene Schjerfbeckistä (Karisto, 2017). "On syksyinen päivä vuonna 1945. Helene Schjerfbeck piirtää Ruotsissa, Saltsjöbadenin kylpylähotellissa yhtä viimeisistä omakuvistaan. Muistot ovat voimakkaampia kuin nykyhetki, eikä oikeastaan kukaan ennen elänyt ole kuollut. Helene käy keskusteluja aikalaiskollegojen kanssa, muistelee töitään ja elämäänsä."


Helene Schjerfbeck (1862-1946) näyttää pysyvän jatkuvasti suuren yleisön kiinnostuksen kohteena niin kirjallisuudessa kuin kuvataiteessa. Ateneumin rakastetuimpiin teoksiin kuuluva klassikko Toipilas (1888) tekee kiertuetta Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi kuudessa suomalaisessa taidemuseossa, Maarianhaminassa, Tampereella, Kokkolassa, Kemissä, Inarissa sekä Raumalla.

Äänekosken taidemuseo ja taiteen lukupiirin syksyn 2017 kirja Mila Teräs: Jäljet - romaani Helene Schjerfbeckistä.        Kuva Merja Kähkönen

Taiteen lukupiiriin ei tarvitse valmistautua lukemalla kirjaa etukäteen, vaan voit keskittyä pelkästään kuuntelemaan, kun museoamanuenssi lukee kirjaa ääneen n. 30 sivua/kokoontumiskerta. Lukemisen väliin sopivat myös kuulijoiden kommentit ja lyhyet keskustelut. Lukupiiri kokoontuu jatkossa joka torstai klo 16.00 (huom! myös 7.12.) niin kauan kuin tekstiä kirjassa riittää. Ei ennakkoilmoittautumista, vapaa pääsy. Lämpimästi tervetuloa kuulolle!

Arvailut sikseen

Simo Hannula (1932-2016) In Memoriam -näyttely avautui viikko takaperin Aleksis Kiven päivänä 10.10. ja ulko-ovi on käynyt sen jälkeen tiheään - hienoa! Uskallankin ennakoida yleisömenestystä tähän odotettuun ja toivottuun näyttelyymme, joka päättää Äänekosken taidemuseon näyttelyvuoden 2017. Nyt takana on ensimmäinen viikko ja kävijöitä jo liki 100, suuret kiitokset mielenkiinnostanne :)
Simo Hannulan grafiikan tuotanto on lukumäärältään valtava. Olisiko joku taho saanut ynnättyä kaikki vuosikymmenten varrella kaiverretut laatat ja saanut niistä jonkinlaisen kokonaiskuvan ja luvun? Viikon aikana olen tavannut näyttelyvieraita, joilla on kotonaan Hannulan teoksia, tosin aivan muita kuin näyttelyripustukseen valittuja, ja itse näyttelykin tarjoilee jo vajaan 70 teoksen kattauksen, ja se on aika paljon sekin!
Muutamia arvailuja ja ihmettelyjäkin on tullut esiin. Otan ensiksi käsittelyyn arvailut, jotka ovat kohdistuneet teoksen "Luontoretki" (1985) paikallistamiseen.

Metsä-Botnian tilaustyö "Luontoretki" Simo Hannulalta vuonna 1985. Kuva Pekka Soininen.

Ja ei, kyseessä ei ole Äänemäki, ei myöskään Petomäki eikä liioin Mustikkamäki. Maisema on kuin onkin Hannulan mielenmaisema Liimattalan Kotimäeltä, siltä samaiselta, jolta taidemaalari Urho Lehtinen maalasi Keitele-maiseman syyskesällä 1972 ja juurikin se samainen mäki, jonka laella Mikko Niskasen elokuvassa Laulu tulipunaisesta kukasta tanssittiin kesällä 1971. Tarkkasilmäisimmät ovatkin ennättäneet huomata "Luontoretken" maisemalliset yhteydet Hannulan "Kotimäkivalssiin" (1988), joka on valittu Konginkankaan kirjan täydennetyn laitoksen kanteen (2010). Maalaismaisema molemmissa on yllättävän samankaltainen, mutta tehtaan sijoittaminen Pyyrinlahdelle on sitä paljon puhuttua taiteilijan vapautta.
Toisekseen on ihmetelty Hannulan 1970-80 -luvun rakkausteemallisten teosten näkyvää poissaoloa. Olen verestänyt muistia kertomalla, että ne olivat laajalti esillä taidemuseon ns. punaisessa huoneessa kesällä 2006.
Simo Hannula (1932-2016) In Memoriam -näyttely avoinna Äänekosken taidemuseossa (Kuhnamontie 1) 17.12.2017 saakka ti, ke, to klo 12-15 sekä su klo 12-16 (suljettu 6.12.). Pääsymaksu 3/2/0 € tai Museokortilla, lämpimästi tervetuloa!

Ei ihan mutta melkein



Enkelit kotimatkalle. Kuva Veera Ruuth.

Palaaminen blogin pariin ei onnistunut ihan syyskuun alussa kuten suunnittelin mutta kuitenkin melkein. Kiirettä on loman jälkeen riittänyt oikein olan takaa. Piispa Arsenin näyttelyn "Enkelit kanssamme" purku ja pakkaus alkoi heti maanantaina 4.9. ja teokset lähtivätkin melkein saman tien kotimatkalleen Pohjois-Savoon. Kiitos kaikille 543 näyttelykävijälle, jotka sateisen ja kolean kesän aikana poikkesivat taidemuseolla!

Enkelit kotimatkalle. Kuva Veera Ruuth.

Loman jälkeiselle viikolle kasaantui muitakin työtehtäviä kuin näyttelyn purkua. Kaupungin kokoelmista vastaavana suunnittelen ja toteutan teossijoituksia kaupungin julkisiin tiloihin. Syyskuun alkuun oli sovittu uuden lukion teossijoitukset, mutta kuinka kuljettaa lähes viisimetrinen kolmiosainen teos taidemuseolta lukiolle laittoi miettimään vaihtoehtoja. Luovuus ja aurinkoinen (kesä)sää (!!) kuitenkin avitti siirtoa, ja yhdessä työkavereiden kanssa saatiin Juhani Petäjäniemen öljyvärimaalaus näppärästi naispowerilla lukion upouusiin tiloihin :)



Meinasi karata käsistä alamäessä. Kuva Veera Ruuth.

Jarrutusta kaikin voimin, että saadaan kääntymään. Kuva Veera Ruuth.

Melkein tienhaarassa, puolimatka häämöttää kaarteen päässä. Kuva Veera Ruuth.

Loppu hyvin, kaikki hyvin. Juhani Petäjäniemen triptyykki Tätä päivää (Helsingin asemalta) ripustettiin ammattitaitoisen kiinteistönhoitajan avustuksella paikoilleen lukion aulaan, sinapinkeltaiselle seinäpinnalle. On siinä ihmettelemistä ja ihailun paikkaa ohikulkijoilla :)




PS. Ja niin, lukiolla työ jatkuu heti, kun ennätetään ja syksyn yo-kirjoitukset saadaan onnistuneesti päätökseen. Varastossa odottaa nimittäin muutama Tommi Anttosen suurikokoinen värivalokuva sekä kulttuuritoimen aikanaan hankkimia Tomasz Sobeckin mustavalkokuvia. Sitä ennen kuitenkin on koottava syksyn vaihtuviin näyttelyihin pitkäaikainen unelmani esitellä laajasti modernin suomalaisen grafiikan isän, Simo Hannulan (1932-2016), monipuolista tuotantoa. In Memoriam avautuu tiistaina 10.10.2017 Aleksis Kiven päivänä, ja se on saanut kunnian päästä virallisesti osaksi Suomi100 -ohjelmaa.

Lopultakin kesälomille :)

Tassutellen taiteeseen jää hetkeksi (oikeasti reiluksi kolmeksi viikoksi) vapaalle, jotta blogin pitäjän aivot saavat lepoa ja mieli rauhaa. Palailen viimeistään syyskuun alussa kehiin uudella innolla. Ihanaa loppukesää kaikille taidemuseon blogin ystäville :)


Mutta hei - taidemuseon näyttelyt (Äänekosken taidemuseo, Kuhnamontie 1) ovat avoinna 3.9.2017 saakka ti-pe klo 12-18 sekä la-su klo 12-16. Tervemenoa!!




Tuokiokuvia katuliitutapahtumasta Äänekosken taidemuseolla

Kesäaurinko helli katuliitutapahtumaan osallistuneita mitä ihanimmin taidemuseon piha-alueella, kun Suomen kuvataiteen päivänä 10.7.2017 asvalttiin piirtyi kymmenisen enkeliä.

      Tästä se taiteen tekeminen alkaa. Kuva Katri Ahola.

Enkelit alullaan. Vas. Elina Lämsä, Katariina ja Heta Lindholm. Kuva Katri Ahola.

Enkeleille kesävaatteita. Vas. Marjo Ahola, Elina Lämsä, Katariina ja Heta Lindholm. Kuva Katri Ahola.

Viimeistä silausta vaille valmista, Marjo Ahola. Kuva Katri Ahola.

Taidemuseolla tapahtuu 10.7.2017 - toivottavasti sää suosii meitä :)

Äänekosken taidemuseolla juhlistetaan Suomen kuvataiteen päivää 10.7.2017 omintakeisella katuliitutapahtumalla, johon yhdistetään piknik. Toivon todellakin, että sää suosisi meitä, niin että päästäisiin pötkölleen asvaltille kuvien piirtämistä varten. Pötköttelyn takia kannattaa vetää ylle sellaiset vaatteet, ettei haittaa, jos ne likaantuvat tai pölyyntyvät.





Taidemuseolla on tarjolla mehua ja kahvia, itse voit tuoda mukanasi muut haluamasi piknik-tarvikkeet. Vietämme tapahtumaa alkuillasta, klo 18-20, jolloin myös taidemuseon kesän näyttelyt ovat vapaasti katsottavissa. Tervetuloa paikalle, mieluiten jalkaisin/rattaiden kanssa tai pyöräillen, jotta parkkialue jäisi vapaaksi taiteen tekemiselle. Nähdään siis ma 10.7. klo 18. Tietyömaata ei pidä pelätä vaan on kuljettava ohjeistuksen mukaisesti vanhaan tuttuun osoitteeseen Kuhnamontie 1, Äänekoski.


Ja huom!! tapahtumaan on säävaraus eli märälle asvaltille emme pysty taiteilemaan :(

https://www.aanekoski.fi/ajankohtaista/tapahtumat/muut-tapahtumat/perheiden-asvaltti-enkeli-kuvataidepiknik
Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Äänekosken taidemuseo, Äänekosken Perhekeskustoiminta sekä Koskelan Setlementti.


Edit: Kiitos Hetalle ja Katariinalle ihanista enkelipiirroksista. Teitte illasta onnistuneen :)

Luuttulaulukonsertti Äänekosken taidemuseolla 10.6.2017

Äänekosken taidemuseolla (Kuhnamontie 1, 44100 Äänekoski) la 10.6. 2017 klo 14.00 luuttulaulukonsertti Soisin päivät soitettavan - renessanssiajan luuttulauluja ja suomalaisia kansanlauluja. Esiintyjänä Detritus - Milla Mäkinen, laulu ja Kaisamaija Uljas, renessanssiluuttu. Liput 5 €, tervetuloa! Konsertin kesto vajaa tunti.


Konserttiohjelma on läpileikkaus ja "tutustumispaketti" renessanssiluuttulauluohjelmistoon, mitä Suomessa kuullaan verraten vähän. Italia, Ranska ja Englanti ovat tärkeimmät luuttulaulukonseptin kotimaat, ja kunkin maan musiikki on varsin omanlaistaan. Konsertti muodostuu kolmesta kokonaisuudesta, joista kukin koostuu yhden luuttulaulumaan lauluista ja niiden kanssa sekä tekstillä että musiikillisesti kommunikoivista suomalaisista kansanlauluista. Yhdistämällä tuttuja kansanlauluja luuttulauluohjelmistoon ja käyttämällä sovituksissa kunkin lähdemaan musiikkityylille tyypillisiä piirteitä saadaan aikaan kiinnostavaa peilaamista ajallisesti ja maantieteellisesti kaukaisten laulutyylien välille.


Musiikin ajattomuuden ja puhuttelevuuden tutkiminen on kiinnostavaa sekä muusikoille että yleisölle aikaisemmasta perehtyneisyydestä riippumatta. Renessanssilaulufaneille peilaaminen kansanmusiikkiin avaa uusia ulottuvuuksia vanhaan musiikkiin, ja samaa tapahtuu myös toisin päin - suomalaisista kansanlauluista ja Kalevala-laulannasta tuttu kahdeksantavuinen laskeva säemuoto löytyy myös 1400-1500 -lukujen italialaisista frottoloista.


Kansanlaulujen soittaminen luutulla on monella tapaa autenttista: suomalainen kansanmusiikki pohjautuu Kalevala-laulantaan, joka on trubaduurikulttuurin suomalainen vastine. Muodoltaan sekä kansanlaulut että luuttulaulut ovat yleensä säkeistölauluja, ja instrumenttina luuttu on vanhastaan kansansoitin, 1500-luvulla englantilaisissa parturiliikkeissä oli monesti luuttuja, joita soittamalla asiakkaat saattoivat viihdyttää itseään ja toisiaan vuoroaan odotellessaan.
Tavoitteena on paitsi tarjota uusille yleisöryhmille matalan kynnyksen sisäänpääsy vanhan musiikin maailmaan, myös madaltaa niin sanotun korkeakulttuurin ja kansanmusiikin välisiä rajoja. Luuttulaulut ovat ennen kaikkea tarinoita, joiden aiheet ammentavat samoista runsaudensarvista kuin kansanmusiikki.


Lähde: Kaisamaija Uljas, tiedote


Halutessasi tutustu ja kuuntele: https://www.youtube.com/watch?v=8wfVHHwJmGc

Edit 10.6. klo 19:20/ Ihan älyttömän hieno kokemus kuulla ja kuunnella luuttumusiikkia suomalaisiin kansanlauluihin peilattuna. Kiitos Detritus-duolle upean konsertin tarjoamisesta Äänekosken taidemuseolla.

Kesä 2017 taidemuseolla Enkelit kanssamme - piispa Arsenin maalauksia

Äänekosken taidemuseolla 6.6. - 3.9.2017, avoinna ti-pe 12-18 ja la-su 12-16,      suljettu 23.-24.6.

Teoskuva Tarja Lanu, juliste Veera Ruuth, 2017

Äänekosken taidemuseon kesän 2017 näyttely Enkelit kanssamme koostuu piispa Arsenin viimeisen vuosikymmenen aikana sekatekniikalla toteuttamista maalauksista. Teosten aiheina ovat taivaalliset suojelijat, ruumiittomat enkelit ja maailmaan tullut Jumalan Poika - Kristus. Vaikka aiheisto on suppea, se pureutuu kristinuskon ytimeen. Ihmiseksi tullut Jumala - Kristus - mahdollisti näkymättömän Jumalan kuvaamisen näkyvässä muodossa ja poisti vanhatestamentillisen kuvakiellon.


Enkelien hierarkia on monimuotoinen ja Äänekosken taidemuseon kesän 2017 näyttelyssä on esillä ruumiillisen muodon saaneita Jumalan lähettiläitä - sanansaattajia, ilosanoman tuojia ja suojelijoita. Piispa Arsenin teoksissa itä ja länsi kohtaavat, sillä teoksen syntyä on inspiroinut sekä Rooman että Itä-Rooman kristillisen taiteen vuosituhantinen perintö.


Piispa Arseni on toiminut Karjalan hiippakunnan apulaispiispana vuodesta 2005 lähtien. Koulutukseltaan hän on teologian lisensiaatti ja tekee parhaillaan väitöskirjaa Jyväskylän yliopiston taidehistorian laitokselle aiheenaan neljä valamolaista Jumalanäidin ikonia vallan uudelleen määrittelyn välineinä. Piispa Arseni tunnetaan kirkollisen työnsä lisäksi ikonimaalarina, kuvataiteilijana ja tietokirjailijana. Häneltä on ilmestynyt mm. Ikonikirja (1995), Tuokiokuvia Valamosta (2000), Ikoneja kansalle. Venäläisiä painokuvaikoneja suomalaisista kokoelmista (2008) ja Pääsiäismuna - Ylösnousemuksen symboli (2010).


Lähde: Piispa Arsenin mediatiedote 18.5.2017

"Akvarelleja Engelin kaupungista" taidemuseolla alkaen 6.4.

Toimittaja, filosofian maisteri Baba Lybeck (http://babalybeck.fi/) valitsi Jukka Viikilän esikoisromaanin "Akvarelleja Engelin kaupungista" vuoden 2016 Finlandia-palkinnon voittajaksi. Lybeck ylisti jakotilaisuuden puheessaan teosta "henkeäsalpaavan kauniiksi timantiksi, jonka jokainen virke on tarkkaan harkittu ja täynnä latausta". Lybeck jatkaa ylistystä edelleen "Viikilän kieli soljuu eteenpäin kuin puro ... Teoksessa yhdistyvät kaikki eri taidemuodot: runous, kuvataide, arkkitehtuuri, musiikki".


Äänekosken taidemuseolla ollaan aloittelemassa uudenlaista yhteisötapahtumaa. Ryhdyn lukemaan ääneen Jukka Viikilän esikoisromaania "Akvarelleja Engelin kaupungista". Lukupäiväksi valikoitui torstai-iltapäivä klo 15-16, ja aloitan lukemisen 6.4.
Tapahtumaan on joka torstai, myös kiirastorstaina, vapaa pääsy. Lukeminen jatkuu niin kauan kuin kirjan sivuja riittää. Mukaan ennättää siis vielä myöhemminkin :)


Tapahtuma ei ole pelkästään ääneen lukemista, vaan se tarjoilee samalla ääriviivoja 1800-luvun suomalaiseen kulttuurihistoriaan. Mikä C.L. Engel oli miehiään? Miksi Helsinkiä alettiin niin kiivaasti rakentaa 1800-luvun alkupuolella? Miten Engel liittyy Keski-Suomeen ja erityisesti Jyväskylään? Mm. näihin kysymyksiin vastaan lukutapahtumien yhteydessä. Lämpimästi tervetuloa taidemuseolle (Kuhnamontie 1, Äänekoski) arkkitehtuurin, kirjallisuuden ja kuvataiteen pariin. Aloitamme siis torstaina 6.4. klo 15.00.


P.S. Taiteen lukupiiri jatkaa kokoontumistaan syksyllä Mila Teräksen "Jäljet" -romaanin parissa. "Jäljet" on upea romaani Helene Schjerfbeckin ristiriitaisesta elämästä. Romaanin Helene käy kuvitteellisia keskusteluja maalarisisko, kirjailija Helena Westermarckin kanssa, muistelee töitään ja taiteen tekemisen täyttämää elämäänsä. Ole kuulolla!


Edit: Kiitos kaikille kirjallisuuden ystäville mukanaolosta Viikilän/Engelin lukupiirissä. Teoksen Akvarelleja Engelin kaupungista lukeminen edistyi 30 sivun viikkovauhdilla ja saatiin päätökseen 18.5.