Keskustan kulttuurikävelyt Äänekoskella

 

Osa Nora Tapperin Kalle Piilosen muistomerkistä (1996)
Kuva Marjo Ahola

Taidemuseon järjestämät kulttuurikävelyt Äänekosken keskustan alueella saatiin eilen tiistaina 16.7. mukavasti käyntiin. Kuulolla olikin yllättävän monta paikalliskulttuurista ja julkisesta taiteesta kiinnostunutta reippailijaa. 

Tänään keskiviikkona 17.7. jatkamme uusiin kohteisiin alakaupungin puolelle. Alakaupungilla tarkoitan tässä tapauksessa Soihtusillan Piilolanniemen puoleista aluetta Itsenäisyyden puistoineen. Kierrämme tutkimassa kuutta kohdetta, joista osa on muistomerkkejä, osa muistolaattoja ja osa puhtaasti taideteoksia. 

Torstaina 18.7. jatkamme yläkaupungin puolelle, kirkonmäen suuntaan, jossa tutustumme myöskin kuuteen kohteeseen, niin muistolaattoihin kuin taideteoksiinkin. 

Jos kiinnostuit, niin pääset mukaan tulemalla kaupungintalon edustan lähtöpaikalle klo 16.30. Maksuton kävely kestää n.1,5 tuntia, eikä siihen ole ennakkoilmoittautumista. Tervetuloa mukaan!

Taiteen lukupiiri lähtökuopissa 2024

Taiteen lukupiiri aloittaa odotetut kokoontumisensa taidemuseon tiloissa jo torstaina 25.1.2024. Tapaamme rauhallisessa ympäristössä iltapäivisin klo 16-17. Tapaamisiin on vapaa pääsy eikä niihin tarvitse ilmoittautua ennakkoon. Idea on siinä, että tulet kuulolle tuntematta  / lukematta lukuteosta etukäteen. Lukemisen lisäksi tutustumme lukuteokseen liittyvään kuvamateriaaliin sitä mukaa, kun lukeminen edistyy. Mukaan voi tulla silloin, kun itselle sopii.

Vuoden 2024 aloittaa meidän lukupiiriläisiltämme tullut toive tutustua syvällisemmin FT, taidehistorian professori emerita Riitta Konttisen kokoamaan teokseen Taiteilijatoveruutta - Helene Schjerfbeck, Ada Thilén, Helena Westermarck ja Maria Wiik (Kustannusosakeyhtiö Siltala, 2014). Teos on alun perin koottu Hämeenlinnan taidemuseon kesän 2014 näyttelyä varten.

Lukuteoksen lähtökohtana on 1870-luvun Helsinki ja päätepisteenä 1930-luvun Tammisaari. Näiden kaupunkien välillä tapahtuu paljon; matkustetaan, maalataan, eletään kansainvälistä taiteilijaelämää iloineen ja suruineen mm. Pariisissa, Firenzessä ja Bretagnessa.

Olet lämpimästi tervetullut Taiteen lukupiiriin taidemuseolle (Kuhnamontie 1, Äänekoski) torstaisin klo 16-17.

Taiteen lukupiirissä modernistipariskunta Halle ja Tiva

Kylläpä on ollut mielenkiintoinen kirja taiteen lukupiirissä luettavana! Ja niin ajankohtainen, sillä modernistitaiteilijapariskunta, Greta Hällfors-Sipilä (Tiva) ja Sulho Sipilä (Halle) ovat jälleen esillä, tällä kertaa Helsingin taidemuseon, HAMin, näyttelyssä 14.8.2022 saakka. Josko tuota uskaltaisi kahden ja puolen vuoden koronatauon jälkeen lähteä viimenkin Helsinkiin, kun tarjolla olisi varmasti jotain unohtumatonta.

Greta Hällfors-Sipilä (1899-1974) oli 1920-30 -luvulla modernismin aallonharjalla elänyt luova ja rohkeaotteinen kuvataiteilija, joka jäi miehensä varjoon. Gretan kepeitä, hilpeitä teoksia merkittiin aikanaan virheellisesti puolison nimiin - mielestäni varsin merkillistä, sillä puolisoiden käsiala on ollut  silminnähden poikkeavaa niin sommittelun, tunnelman kuin värinkäytönkin suhteen. Lukupiirissä viimeistään on saanut huomata tuon eroavaisuuden, jossa Greta vetää kyllä pidemmän korren. Hänen teoksensa ovat aikanaan olleet jo jotain aivan uutta ja tuoretta, "ikkunat auki Eurooppaan -taidetta.

Olen iloinen, että valitsimme Soili Sinisalon kirjoittaman julkaisun Hallen ja Tivan tarina, joka julkaistiin Ateneumin taidemuseossa vuonna 2005 järjestetyn näyttelyn yhteydessä. Tätä tekstiä ei ajanhammas ole puraissut!

Taiteen lukupiiri kokoontuu vielä toukokuun ensimmäisellä viikolla to 5.5. klo 16, jolloin saamme kirjan päätökseen. Jään odottamaan ehdotuksia syksyn lukupiirin kirjaksi / kirjoiksi. Tehkäähän ehdotuksia!

Taiteen lukupiiri lähtökuopissaan - jess!

Koronarajoitusten poistuttua tapahtumien osalta Taiteen lukupiiri aloittaa torstaiset kokoontumisensa taidemuseolla pitkän hiljaiselon jälkeen. Tätä on odotettu ja kaivattu, tule kuulolle!

Taiteen lukupiirin ensimmäisenä teoksena avataan Johanna Venhon Syyskirja (WSOY, 2021), joka keskittyy Tove Janssonin viimeiseen kesään rakkaalla kesäpaikalla, Klovharun luodolla. Tutustumme teokseen Toven Omakuvan (1975) kautta. Taiteen lukupiiri yhdistää mielenkiintoisella tavalla sana- ja kuvataidetta.

Taiteen lukupiirin ensimmäinen kokoontuminen Äänekosken taidemuseolla (Kuhnamontie 1) to 10.3. klo 16.00-17.00. Ei ennakkoilmoittautumista, vapaa pääsy, lämpimästi tervetuloa 😍

Erityinen päivä - tänään 25.11.2020

Olen kummallisesti aina takertunut päivämääriin, niin hyviin kuin huonoihinkin. Tänään mielessä on pyörinyt päivämäärä 25.11. vuosikymmenten takaa. Vuosi oli 1990, jolloin elokuvaohjaaja, professori Mikko Niskasen maallinen matka sai päätöksensä. 

Viime vuonna 2019 taidemuseolla juhlistettiin Mikon syntymän 90-vuotisuutta ja juhlittiinkin mielestäni varsin näyttävästi. Mikon näköistä -näyttelyyn oli kaikilla vapaa pääsy ja kävijöitä kertyi himpun vajaa 400 😊

Kuvamuistoja Mikon näköistä -näyttelystä vuonna 2019.
Kuvat Pekka Soininen.

Mikon näköistä -näyttely oli myös osa valtakunnallista TAKO-yhteistyötä, jossa Äänekosken kaupunginmuseo on mukana tallentaen Mikko Niskasta koskevaa aineistoa. TAKO on ammatillisten museoiden tallennus- ja kokoelmayhteistyöverkosto, joka sai alkunsa Suomen kansallismuseossa 23.1.2009 pidetyssä maakuntamuseoiden ja valtakunnallisten erikoismuseoiden kokouksessa. TAKO on vuoden 2013 alusta alkaen ollut osa Museoviraston ja Suomen kansallismuseon toimintaa. TAKOlla on kaksi päätavoitetta: museoiden välinen tallennustyönjako ja nykydokumentoinnin koordinointi. Käytännössä tallennustyönjako tarkoittaa, että siihen osallistuvat museot voivat kartuttaa kokoelmiaan harkitusti ja jakaa keskenään tallennusvastuuta. Kaikkien ei tarvitse tallentaa kaikkea.

Mikon näköistä -näyttely tuotti valtakunnalliseen tallennukseen yllättävän hyvin kirjallista materiaalia, jonka raportoin vuoden 2019 aineistoon ensimmäistä kertaa Äänekosken kaupunginmuseon TAKO-tallennushistorian aikana. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin ja kartuttaa jatkossa Mikko-aineistoa esimerkiksi valokuvilla, muisteluilla ja esineistöllä. Kiitos, Mikko, että olit ja että edelleen olet rikkaana muistoissamme  💓 💓

Kuvanveistäjä Essi Renvallin omaelämäkerta Nyrkit savessa jatkaa taiteen lukupiirin talvea 2020

Hyvää alkanutta uutta vuotta täältä taidemuseoltakin kaikille blogimme seuraajille! Meinasi tulla tenkkapoo, kun verkkoyhteyttä ei ole ollut ulkomaailmaan useampaan päivään. Onneksi asia on nyt korjattu, ja blogipäivitykset saavat jatkoa.

Taiteen lukupiiri jatkuu jälleen torstai-iltapäivisin. Lukuteokseksi valittiin yksimielisesti kuvanveistäjä Essi Renvallin omaelämäkerta Nyrkit savessa (Weilin+Göös, 1971). Teos on mielenkiintoinen, sillä taiteilijan ystäväpiiri oli varsin laaja, ja muistettakoon lisäksi, että Essi Renvall (1911-1979) on uransa aikana ikuistanut patsaiksi ja mitaleiksi lukemattomia julkisuuden henkilöitä. Teos on kaiken lisäksi vielä varsin ajankohtainen, sillä kirjailija Johanna Venho käytti kyseistä elämäkertaa yhtenä lähteenään, kun kirjoitti historiallista romaaniaan Ensimmäinen nainen. Tämä Venhon ensimmäinen historiallinen romaani ylsi kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaaksi vuonna 2019.

Essi Renvall, Nyrkit savessa, taiteen lukupiirin lukuteos talvella 2020. Kuva Marjo Ahola.

Taiteen lukupiiri kokoontuu ensimmäisen kerran jo torstaina 9.1. klo 16-17 taidemuseon kulmakammarissa. Koetan ennättää koota sinne perinteisesti vähän lisämateriaalia tutkittavaksi. Katsotaan, mitä löydän :)

Kylläpä taiteen lukupiiriä nyt hellitään :)

Että on mennyt kiinnostavaksi tämä loppuvuosi, taiteen kirjapiirinkin osalta. Syyskuussa kirjapiiri valitsi useammasta hyvästä vaihtoehdosta ääneen luettavaksi sen parhaimman, Johanna Venhon historiallisen romaanin Ensimmäinen nainen. Olemme edenneet jo kirjan loppupuolelle, jäljellä on vielä kaksi lukukertaa; kirja on kietonut kuulijansa niin tiukkaan mutta kuitenkin hellään otteeseen, että piiriläiset ovat innokkaina paikalla jo hyvän matkaa ennen aloitusta päästäkseen tunnelmaan mukaan.

Taiteen lukupiiriin esitetyt ja loppusuoralle edenneet kirjat, ykköseksi nousi Johanna Venhon Ensimmäinen nainen.
Kuva Marjo Ahola

Toissa viikko toi myös kiinnostavan tiedotteen kirjaan liittyen, sillä Koskelan perinteiseen kirjallisuusmatineaan saadaan vieraaksi juurikin Johanna Venho. Hänet voi tavata ja häntä voi kuunnella siis sunnuntaina 17.11. klo 13 Koskelassa, tervemenoa sinne 😊

Viime torstaina uutiskynnys tuli jälleen ylitetyksi, tällä kertaa jopa valtakunnan mediassa. Johanna Venhon Ensimmäinen nainen valittiin yhdeksi kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaaksi! Esiraati pitää kirjaa uskottavana ja ymmärrettävänä. Sylvistä rakentuu elävä ihminen Venhon herkällä ja runollisella kielellä. "Uhrautuvan ja älykkään Sylvin fiktiivinen ääni on tärkeä ja merkittävä", kuvaa esiraati ehdolla olevaa kirjaa.

Taiteen lukupiiri on nauttinut koko syksyn Johanna Venhon kirjan runollisen herkästä, psykologisen tarkasta ja kulttuurihistoriallisen vahvasta otteesta, niin suomalaisen kirjallisuuden kuin kuvataiteen näkökulmasta katsottuna. Valinta on ollut täydellinen!

Taidemuseon taiteilijatapaamisessa 3.11. Riikka Helminen

Riikka Helmisen Päätä ja Häntää -näyttely on kerännyt kahdessa viikossa 170 vierailijaa :) ja ryhmäopastuksia tuleville viikoille on varattu yllättävän runsaasti, mikä tuntuu todella hyvältä! Näyttelyhän  on avoinna 24.11. saakka, joten odotan ja toivon edelleenkin mahdollisimman monen suuntaavan käyntinsä tähän kierrätysmetallista hitsattuun "eläintarhaan", jonka teokset riemastuttavat aitoudellaan, ja jonka veikeät teosnimet saavat katsojan huvittumaan.

Jos haluat tavata näyttelyssä Riikka Helmisen, sekin on mahdollista marraskuun alussa, sillä sunnuntaina 3.11. klo 12.30-15.30 hän saapuu taiteilijatapaamiseen Äänekosken taidemuseolle. Tapaamiseen on vapaa pääsy, joten lämpimästi tervetuloa kuulolle!

Päätä ja Häntää -näyttelyn avajaisissa 16.9.2019 Riikka Helminen (vas.) selostaa
avajaisvierailleen teosten valmistustekniikkaa. Kuva Pekka Soininen. 

Taiteen lukupiirissä Ensimmäinen nainen / Johanna Venho

Taiteen lukupiiri starttasi viime viikon torstaina 19.9. kuuden kuulijan / kuuntelijan voimin :) Valitsimme syksyn alkupaloiksi Johanna Venhon uutukaisen, hänen ensimmäisen historiallisen romaaninsa Ensimmäinen nainen (2019, WSOY). Kirjan takakanteen Venho on koonnut keskeisiä kysymyksiä ja teemoja, jotka kulkevat läpi koko romaanin:

"Ensimmäinen nainen kertoo Sylvi Kekkosesta. Naisesta, jonka julkinen rooli kätki taakseen monitahoisen ihmisen. Kun Sylvin ystävä Marja-Liisa Vartio kuolee kesällä 1966, lähtee Sylvi Katerman mökin rauhaan. Hän etsii kirjailijanääntään ja toivoo, että yhden elämän elettyään ehtisi vielä aloittaa toisen. Toisaalla Sylvin toinen ystävä, kuvanveistäjä Essi Renvall, tuskailee Sylvin muotokuvan kanssa. Miten kuvata naista, joka on samaan aikaan ujo ja rohkea, lempeä ja pisteliäs, turvallisuushakuinen emo ja kapinallinen feministi. Voiko toista ihmistä koskaan tuntea? Ja entä jos ei koskaan pääse kasvamaan omaan mittaansa?"

Syksyn 2019 taiteen lukupiirin valinta on Johanna Venhon historiallinen romaani Ensimmäinen nainen (2019, Wsoy).
Riitta Konttisen Taiteilijatoveruutta (2014, Siltala) herätti myös lukupiirin kiinnostuksen ja odottaa vuoroaan seuraavaksi.
Kuva Marjo Ahola.

Taiteen lukupiiri syventyy tällä kertaa Sylvi Kekkosen elämässä tiettyyn hetkeen, kesään 1966, jolloin Sylvi pohtii identiteettiään niin maan ensimmäisenä naisena kuin varteenotettavana kirjailijana. Kuvataiteen näkökulman tuo tekstiin Sylvin ystävä, kuvanveistäjä Essi Renvall, arvostettu, jopa armoitettu muotokuvien tekijä. Renvall muistetaan mm. WSOY:n tilaamista 30 kirjailijamuotokuvasta, jotka valmistuivat vv. 1942-1967.

Taiteen lukupiiri kokoontuu torstai-iltapäivisin klo 16-17 (ei kokoontumista syyslomaviikolla 42). Lukupiiriin on vapaa pääsy eikä siihen ole ennakkoilmoittautumista. Tervetuloa siis kuulolle!

Edit: Ihanaa, että olette löytäneet Taiteen lukupiiriin ❤. Tänään teitä oli enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Onneksi tila on suhteellisen suuri ja sopu sijaa antaa. Tapaamme jälleen viikon kuluttua.

Kuhnamontiellä remppaa riittää

Kuhnamontien remppaa syyskuussa 2019.
Kuva Marjo Ahola.

Kuhnamontiellä taidemuseon kupeessa on maisema näyttänyt tältä jo jonkin aikaa :(  Nyt ei kuitenkaan kannata hätääntyä kaikkien aitarakennelmien, tolppien tai huomionauhojen olemassaolosta, sillä ne ohjaavat kulkijaa turvallisesti juurikin taidemuseolle.

Äänekosken taidemuseolla avautui tiistaina 17.9. syksyn vaihtuvissa näyttelyissä Päätä ja häntää - Riikka Helmisen kierrätystaidetta. Näyttely on avoinna 24.11.2019 saakka arkisin ti-to klo 12-15 ja su klo 12-16. Näyttely on pääsymaksullinen.

Syksyn näyttelyyn liittyy Avoimet ovet taiteilijatapaamisineen su 3.11. klo 12.30-15.30, jolloin voi tulla jututtamaan Riikkaa ja kuulla hänen ajatuksiaan ja mietteitään veistosten valmistumisesta. Tapahtumaan on vapaa pääsy, tervetuloa!

Eilen torstaina 19.9. alkoi myös kesätauon päätyttyä Taiteen lukupiiri, jossa ensimmäisellä tapaamiskerralla valittiin lukuteokseksi Johanna Venhon Ensimmäinen nainen (2019, WSOY). Taiteen lukupiiri kokoontuu kerran viikossa, torstaisin klo 16-17. Syyslomaviikolla (vko 42) ei ole kokoontumista. Lukupiiriin on vapaa pääsy eikä siihen ole ennakkoilmoittautumista.

Opastuksia Suomen kuvataiteen päivänä 10.7. Äänekosken taidemuseolla

Äänekosken taidemuseolla vietetään 10.7. Suomen kuvataiteen päivää jo kolmannen kerran. Tällä kertaa päivää vietetään opastuskierrosten merkeissä. Ensimmäinen noin tunnin mittainen kierros kesän 2019 Helmiä! -näyttelyssä alkaa klo 13, toinen klo 15 ja viimeinen kolmas klo 17. Opastuksiin on vapaa pääsy eikä niihin ole ennakkoilmoittautumista, tervetuloa! Myös näyttelyihin on vapaa pääsy koko päivän.

Taju Sallisen akvarelleja. Kuva Marjo Ahola.

Urho Lehtisen "mummomuotokuva" ja Ina Sjöströmin rantamaisema.
Kuva Marjo Ahola.

Suomen kuvataiteen päivää vietetään Helene Schjerfbeckin syntymäpäivänä 10. heinäkuuta. Ehkä Suomen kansainvälisesti tunnetuin ja arvostetuin modernistinen kuvataiteilija Helene Schjerfbeck syntyi Helsingissä vuonna 1862. Hän kuoli Saltsjöbadenissa Ruotsissa vuonna 1946.

Suomen kuvataiteen päivänä toivotaan liputusta päivän kunniaksi. Päivä ei kuitenkaan ole varsinainen virallinen liputuspäivä, vaikka mm. Suomen Akvarellitaiteen yhdistys ry. yhdessä Tammisaaressa toimivan Helene Schjerfbeck -seuran kanssa on ajanut asiaa jo useamman vuoden ajan.

Tervetuloa taidemuseolle (Kuhnamontie 1, Äänekoski) keskiviikkona 10.7. juhlistamaan Suomen kuvataiteen päivää. Ovet avoinna klo 12-18 ja Suomen lippu salossa.

Edit. Kiitos kaikille opastuksiin osallistuneille, teitä oli ilahduttavan paljon!


 

Kuutosluokkien kuvataidepolku Äänekosken taidemuseolla

Kasvun ja oppimisen lautakunta hyväksyi kulttuurikasvatussuunnitelman kokouksessaan 17.5.2018. Suunnitelman mukaan kaikki Äänekosken koulujen kuudensien luokkien oppilaat tutustuvat Äänekosken taidemuseon toimintaan ja taidemuseon hallinnoimiin kokoelmiin. Suunnitelma toteutetaan osin taidemuseovierailuna, osin omilla kouluilla järjestettävänä työpajatoimintana. Suunnitelman toteutuksesta vastaa Sirpa Hasa / Koskelan Setlementti yhdessä taidemuseon henkilökunnan kanssa.

Ensimmäinen kuvataidepolku on työpajatoiminnan osalta saatu juuri päätökseen. Koulunmäen yhtenäiskoulun kuutoset vierailivat taidemuseolla, tutustuivat kokoelmista valittuihin teoksiin ja niiden pohjalta inspiroituivat tuottamaan taidetta itsevalmistamallaan cola-kynällä.



Erilaisia työvälineitä taiteen tekemiseen. Kolmionmallinen alumiiniteräinen, pajuvartinen kynä (kolmas ylhäältä) on
nopeasti kierrätysmateriaaleista valmistuva cola-kynä, jota kastetaan musteessa kuten perinteistä mustekynää.
Kuva Sirpa Hasa. 

Idea tähän hentoon piirrokseen syntyi Sirpa Hasan Kevätkannu-teoksesta. Työvälineenä itsetehty cola-kynä,
sinistä ja pinkkiä mustetta purkissa.
Kuva Sirpa Hasa.

Cola-kynä on käytössä työvälineenä ennalta-arvaamaton. Joskus se tuottaa ohutta viivaa,
joskus vahvempaa ja värikylläisempää.
Kuva Sirpa Hasa.

Kuva Marjo Ahola.

Kuutosluokkien kuvataidepolku huipentuu kaksiviikkoiseen kevätnäyttelyyn 14.-23.5.2019, jolloin oppilailla vanhempineen, ystävineen ja/tai kavereineen on mahdollisuus tutustua kaikkiin työpajoissa valmistuneihin töihin. Myös muut kuvataidepolun tuotoksista kiinnostuneet ovat tervetulleita näyttelyyn! Näyttely on avoinna tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin klo 12-17, näyttelyyn on vapaa pääsy. Tervetuloa!

Ennen näyttelyn avautumista kaikki työt on saatava taidemuseon seinille. Yli 200 työn ripustamisessa on yllättävän paljon työtä ja tekemistä.

Inspiraation lähteenä ollut Sirpa Hasan Kevätkannu (2004) on tekniikaltaan paperibatikkia. Teos innoitti monia kuutosluokkaisia. "Hyvin suunniteltu on jo puoliksi tehty" - Sirpan tiimin luonnossuunnitelma ripustuksesta. Kokonaisuus näyttää tosi kivalta.

Sähkönsinistä ja mustaa mustetta, viivaa ja pistettä.
Kuva Marjo Ahola.

Äänekosken taidemuseo löytyy osoitteesta Kuhnamontie 1, 44100 Äänekoski. Tervetuloa!

Palmusunnuntain pisankatyöpaja, pop up -kahvila ja pikkutiput

Vajaa viikko odotusta mutta sitten, palmusunnuntaina 14.4. avaamme taidemuseon ovet kevätrepäisyyn klo 11, jolloin on mahdollisuus osallistua pisanka-munien maalaustyöpajaan ja taiteilla koristeellisia munia vaikkapa pääsiäisen iloksi. Taitavien ohjaajien avulla onnistut varmasti koristelemaan itsellesi mieluisan pääsiäiskoristeen vain pienellä materiaalimaksulla. Työpaja toimii nonstoppina koko tapahtuman ajan klo 16:een saakka. Mukana myös temperamaalausmenetelmän esittelyä, temperaa käytetään ikonitaiteessa.

Värejä ja kuviomalleja on yhtä monta kuin tekijääkin. Tervetuloa kokeilemaan pisanka-tekniikkaa!

Pop up -kahvila palvelee myös koko tapahtuman ajan kahvi- ja leivosnälkäisiä, ja taidemuseon auditoriossa voi kahvia nauttiessaan seurata samalla vaikkapa pisanka-munien valmistumista.


Viime vuonna kahvi tarjoiltiin muumimukeista, mitenkä lienee tänä vuonna?
Tule katsomaan ja kahvittelemaan!

Ehkä eniten tässä jänskättää, kuinka Sirpa Hasan tiput ennättävät kuoriutua palmusunnuntaiksi. Ja kuinka monta tipua saamme taidemuseolle ihailtavaksi. Juurikin nuo pienet tipupalleroiset tekevät pääsiäisestä niin pääsiäisen.

Viime vuonna munista kuoriutui erivärisiä kirjavia tipuja.
Kuinkahan tällä kertaa käy? Tule ihmettelemään!

Tapahtumassa on myytävänä myös tarvikkeita munan värjäykseen ja koristeluun, toki myynnissä on myös valmiita koristeltuja pisankoja ja origameja eli washi-paperilla päällystettyjä kananmunia. Myynti vain käteisellä. Tule valitsemaan omasi ja aloita pääsiäisen odotus palmusunnuntain tapahtumalla Äänekosken taidemuseolla 14.4. klo 11-16. Tapahtuman ajan Pisankat ja pyhät kuvat -näyttelyyn on vapaa pääsy. Lämpimästi tervetuloa!

369 x kiitos!

Mikon näköistä -näyttelyssä 369 vierailijaa - kiitos ihan jokaiselle!

Mikon näköistä - 90 vuotta Mikko Niskasen syntymästä keräsi kuuden aukioloviikkonsa aikana helmi-maaliskuussa yhteensä 369 näyttelyvierailijaa, mistä olemme täällä taidemuseolla kiitollisia ja tyytyväisiä. Iso kiitos kuuluu siis aivan jokaiselle vierailijalle, ja erityiskiitokset vielä heille, jotka jakoivat muistojaan tapaamisista ja kohtaamisista Mikon kanssa mitä erilaisimmissa yhteyksissä. Mieleen jäivät myös monet jaetut muistot "laituritapaamisista", Mikko kun mielellään pyörähti mökkinaapureiden laiturin nokassa vaihtamassa pikaisesti kuulumiset. Lisäksi monet muistot itse Käpykolosta juhlineen ja pelimanneineen sekä talkoineen nousivat esille keskusteluissa vieraiden kanssa. 

Tästä siirrymmekin varsin rivakalla aikataululla seuraavaan näyttelyyn, joka koostuu ikoneista ja maalatuista pisanka-munista pääsiäisen ja kevään kunniaksi. Näyttely avautuu jo ke 27.3. ja siihen liittyy luento ikoneista su 31.3. klo 13 sekä kevättapahtuma työpajoineen ja pop up -kahviloineen su 14.4. klo 11-16, molempiin tapahtumiin on vapaa pääsy! Luennolle tulee ennakkoilmoittautua Koskelan toimistoon to 28.3. mennessä puh. 0400 115 360. Tervetuloa kevääseen!

Mikon näköistä - osana TAKO-yhteistyötä

Elokuvaohjaaja, professori Mikko Niskasen syntymästä tuli kuluneeksi 90 vuotta 31.1. jolloin
Äänekosken taidemuseolla avattiin pienimuotoinen muistonäyttely Mikon näköistä. Näyttely keskittyy Niskasen elokuvatuotannon osalta elokuviin, jotka on tehty Konginkankaan Käpykolosta käsin, Laulu tulipunaisesta kukasta (1971), Kahdeksan surmanluotia (1972), Pulakapina (1977), Syksyllä kaikki on toisin (1978), Ajolähtö (1982) ja Nuoruuteni savotat (1988).

Kahdeksan surmanluotia (1972), Pulakapina (1977) ja Syksyllä kaikki on toisin (1978) esitellään still-kuvin ja elokuvajulistein Äänekosken taidemuseon Mikon näköistä -näyttelyssä. Kuva Pekka Soininen.

Vitriineissä esillä mm. Mikko Niskaseen liittyviä kunniakirjoja, palkintoja ja asiapapereita.
Esillä myös muutamia elokuviin liittyviä kuvausasusteita. Kuva Pekka Soininen.

Taiteilija Ari Liimataisen "tuore" näkemys Mikko Niskasesta vuodelta 2016 ja
Ajolähtö (1982) still-kuvineen ja julisteineen. Kuva Pekka Soininen.

Mikon näköistä pyrkii esittelemään Niskasen monipuolisen kulttuurisen ja taiteellisen luonteen tuomalla esiin mm. osan miehen aikanaan omistamasta taidekokoelmasta. Kuvataiteen lisäksi näyttely luo viitteitä miehen kiinnostuksen kohteisiin kuten (ooppera)musiikkiin ja runouteen. Näyttely kokoaa yhteen myös Liimattalan kylän "kolmen koplan" (Mikko Niskanen, Toivo Parantainen, Simo Hannula) tarinan.

Mikon näköistä -näyttely on osa valtakunnallista TAKO-yhteistyötä. TAKO on ammatillisten museoiden tallennus- ja kokoelmayhteistyöverkosto. Se sai alkunsa Suomen kansallismuseossa 23.1.2009 pidetyssä maakuntamuseoiden ja valtakunnallisten erikoismuseoiden kokouksessa. TAKO on vuoden 2013 alusta alkaen ollut osa Museoviraston ja Suomen kansallismuseon toimintaa. TAKOlla on kaksi päätavoitetta: museoiden välinen tallennustyönjako ja nykydokumentoinnin koordinointi. Käytännössä tallennustyönjako tarkoittaa, että siihen osallistuvat museot voivat kartuttaa kokoelmiaan harkitusti ja jakaa keskenään tallennusvastuuta. Kaikkien ei tarvitse tallentaa kaikkea.

TAKOssa on seitsemän temaattista yhteistyöryhmää eli poolia. Kukin museo osallistuu 1-3 poolin työskentelyyn. Poolit tekevät nykydokumentointia joko yhteisinä hankkeina tai kunkin museon erillisiä hankkeita koordinoiden. Äänekosken kaupunginmuseo kuuluu pooliin 7, joka tallentaa trendejä, vaikuttajia ja käännekohtia, jotka voivat olla sekä konkreettisia että abstrakteja. Alun perin pooli 7 ajateltiin "nopean toiminnan yksiköksi", jolla on mahdollisuus reagoida nopeastikin yhteiskunnassa tapahtuviin yllättäviin muutoksiin. Tällä hetkellä poolissa on mukana monenlaisia museoita: kulttuurihistoriallisia museoita, erikoismuseoita, taidemuseoita ja henkilöhistoriallisia museoita. Poolin intresseissä ovat myös erilaiset nykydokumentointihankkeet.

Äänekosken kaupunginmuseon valtakunnallinen tallennusvastuu koskee elokuvaohjaaja, professori Mikko Niskasta, poolin 7 mukaista vaikuttajaa. Mikon näköistä - 90 vuotta Mikko Niskasen syntymästä -näyttelyn yhtenä tehtävänä on kerätä lisää aineistoa, valokuvia, kirjoituksia tms. Mikko Niskasesta. Näyttely pyrkii herättämään Mikosta henkilökohtaisia muistoja, muistumia ja muistikuvia, jotka voi halutessaan kirjata ylös ja tallennuttaa kaupunginmuseon arkistoon. Kyseessä on siis museon oma osallistamishanke.

Mikon näköistä - 90 vuotta Mikko Niskasen syntymästä, Äänekosken taidemuseolla (Kuhnamontie 1, Äänekoski) 17.3.2019 saakka. Näyttely avoinna ti, ke, to ja su klo 12-16, vapaa pääsy, tervetuloa!

Tukaattityttö - Mirri-kuvien takaa katsoo Helmi Vartiainen

"Ilman Helmi Vartiaista ei olisi Tyko Sallisen kuuluisia Mirri-maalauksia, ja silti tuosta naisesta ei tiedetä juuri mitään. Yksinkertainen ja rehevä maalaismuusa, joutava vaimo, aistillinen ansa? Mielikuva on niin täydellisesti rakennettu, että sen peitosta voi vain vaivoin etsiä todellisen naisen kuvaa. Helmi Vartiainen, itsekin taiteilija, on oikeaa nimeään myöten vaiettu ja häivytetty olemattomiin."

"Tukaattityttö on kahden tekijän hahmotelma todellisen Helmi Vartiaisen (1888-1920) elämäkerraksi, tarina nuoresta sivistyneestä karjalaistytöstä, joka tulee Ateneumiin opiskelemaan ja tapaa Tyko Sallisen. Kohtalokas avioliitto tekee hänestä taiteilijan mallin ja kahden tyttären äidin, mutta elämä omavaltaisen Tykon kanssa johtaa pian perhetragediaan, joka heittää varjonsa vielä Helmin taiteilijatyttärienkin elämään. Tapahtumat sijoittuvat 1900-luvun alkupuolen Helsinkiin, Pariisiin, Viipuriin ja Sortavalaan taustanaan suomalaisen taiteen ja itsenäistyvän Suomen murrosaika."

Näillä saatesanoilla Tukaattitytön (WSOY, 2002)  kirjoittajakaksikko Inka-Maria Laitila & Tarja Strandén sukeltaa rohkeasti syvälle taiteilija Helmi Vartiaisen lyhyeksi jääneeseen, traagiseen elämään. Taiteen lukupiirin syksyn 2018 osallistujat valitsivat yksimielisesti Tukaattitytön kevään 2019 lukupiirin teokseksi.

Taiteen lukupiiri aloittaa kevätkauden torstaina 17.1. klo 16 taidemuseolla (Kuhnamontie 1, Äänekoski) esittelemällä lukupiirin valitseman Tukaattityttö-teoksen. Tunnin mittaiseen lukupiiriin on vapaa pääsy, eikä siihen ole ennakkoilmoittautumista. Lukupiiri kokoontuu seuraavan kerran poikkeuksellisesti vasta torstaina 31.1. ja sen jälkeen torstaisin 7.2. - 14.2. - 21.2. - 7.3. - 14.3. - 21.3. - 28.3. - 4.4. - 11.4. (talvilomaviikolla 28.2. ei kokoontumista). Tervetuloa kuulolle!

Taiteen lukupiirin kevään 2019 teos, Tukaattityttö - Mirri-kuvien takaa katsoo Helmi Vartiainen /
Inka-Maria Laitila & Tarja Strandén, WSOY, 2002.
Kuva Marjo Ahola.

Ei nyt ihan ostoskärryillä ostoksille mutta melkein ;) Äänekosken taidemuseolla taidetta myynnissä 16.12. klo 15-16

 

Näin joulun alla moni miettii, mitä antaisi lahjaksi läheisilleen. Harva kuitenkin tulee ajatelleeksi, että taiteen hankkiminen lahjaksi on myös yksi varteenotettava vaihtoehto. Taide ei ole kertakäyttöistä, vaan se ilahduttaa saajaansa vuosia, jopa vuosikymmeniä eteenpäin. Taide tuottaa myös mielihyvää elämään ja helpottaa stressin täyteistä arkea.



Ei ihan ostoskärryillä ostoksille mutta melkein ;)  taidetta taidemuseolta
sunnuntaina 16.12. klo 15-16.

Äänekosken taidemuseolla (Kuhnamontie 1, Äänekoski) on nyt ainutkertainen tilaisuus tehdä jouluostoksia sunnuntaina 16.12. klo 15-16, jolloin vuoden 2018 viimeistä näyttelyä "Luonnonmukaista ja sen yli" aloitellaan purkaa. Syysilottelijat-ryhmän jäsenet ovat paikalla ja myyvät näyttelyssä esillä olleita teoksiaan sekä mukanaan tuomia kehystämättömiä grafiikan vedoksia. Maksut tulee suorittaa käteisellä. Näyttelyihin on koko sunnuntaipäivän klo 12-16 vapaa pääsy, joten lämpimästi tervetuloa nauttimaan grafiikasta ja tekemään ostoksia paikallisilta tekijöiltä! 

PS. Taidemuseolla myynnissä myös paikallishistoriakirjat (Äänekoski-Suolahti, Konginkangas, Sumiainen), veteraanimatrikkeli, Kömin Killan ja Väksyn kotiseutulehdet, Äänekoski-kortteja, näyttelyjulisteita, I love museums -tuotteista mm. parkkikiekko ja näppärä jousiheijastin.

Tervetuloa ostoksille!

Terveisiä Äänekosken taidemuseon grafiikan työpajalta

Emilia ja Hillevi neuvomassa prässin käyttöä.
Kuva Marjo Ahola.

Äänekosken taidemuseon historian ensimmäinen grafiikan työpaja toteutettiin sunnuntaina 18.11. osaavien ja taitavien ohjaajien opissa. Syysilottelijat-ryhmästä paikalla oli neljä ryhmäläistä opastamassa ja avustamassa kuvan valmistamisen eri vaiheissa. Sunnuntai-iltapäivän aikana oli mahdollista suunnitella ja vedostaa esim. omat joulukortit ja/tai pakettikortit tulevaa joulun aikaa silmällä pitäen.

Osallistujat olivat varsin aktiivisia, aloitteellisia ja omatoimisiakin, sillä ensimmäiset vedostetut kortit syntyivät reilussa varttitunnissa! Kaikki tarvittava materiaali oli odottamassa jo valmiina, joten töihin saattoi tarttua saman tien.

Ilman Emilian tuomaa raskasrakenteista matkaprässiä vedostuksesta ei olisi tullut mitään. Prässin vääntäminen kävikin työstä, ja "pyörää" sai vääntää voimiensa takaa. Grafiikan paja oli iloisten osallistujien värikylläinen työpaja. Osallistujat toivoivatkin lisää samantyyppisiä nonstop-pajoja taidemuseolle. Muutamassa tunnissa kun jo oppii monia tekemisen saloja!


Lasilaatoilla Emilian valmiiksi tekemiä painovärejä, joita telattiin alumiinipeltiin kaiverretun kuvan päälle - siis tämä ennen prässin käyttöä! Kuva Marjo Ahola.

Jännitys kasvaa, mitä huopalaatan alta löytyykään!
Grafiikan tekeminen on aina yllätyksellistä ja juuri sen vuoksi niin kiehtovaa ja mielenkiintoista.
Kuva Marjo Ahola. 

Emilia odottaa kiinnostuneena, miltä lopputulos näyttää.
Oik. Raija ja Hillevi. Kuva Marjo Ahola.  



Uskaltaisikohan tuota kurkata, mitä paperista löytyy??
Oikealla näkyy prässin suurikokoinen rautainen pyörä,
jota vääntämällä sai prässin liikkumaan
ja valmistuvan kuvan samalla siirtymään laatalta paperille.
Simsalabim - ja valmista tulee!!
Kuva Marjo Ahola

Tapahtumat jatkuvat taidemuseolla sunnuntaina 16.12. jolloin on oiva mahdollisuus hankkia vaikkapa joululahjaksi taidetta. Nimittäin Syysilottelijat-ryhmä on paikalla tuolloin klo 15-16 myymässä mm. näyttelyssä esillä olleita omia teoksiaan sekä mukanaan tuomia lisävedoksia ym. grafiikkaa. Tervetuloa tapahtumaan, ostot käteisellä. Sunnuntai 16.12. on näyttelyn viimeinen aukiolopäivä, juhlistamme tapausta vapaalla sisäänpääsyllä klo 12-16.