Pisankat ja pyhät kuvat

Pisankat ja pyhät kuvat -näyttely avoinna 27.3.-28.4.2019 ti-to 12-15 sekä su 12-16.

HUOM! Näyttely on avoinna myös pääsiäissunnuntaina 21.4. klo 12-16!!

Näyttely on pääsymaksullinen. Tervetuloa! 

Sirpa Hasan "tipilinnut" vas. Vieno, Unelma, Kaiho ja Tuisku, sekatekniikka/pisanka, 2019. Kuva Marjo Ahola.

Äänekosken taidemuseolla avautui eilen keskiviikkona 27.3. jälleen kevät/pääsiäisnäyttely, jo seitsemännen kerran, ja millä ilolla ja riemulla :) Sirpa Hasa on uskaltautunut ottamaan neulan ja lankaa hyppysiinsä ja kursinut kokoon lystikkäitä ja värikkäitä mielikuvituksen tuottamia tipilintuja. Linnut saivat hauskat nimensä (Vieno, Unelma, Kaiho ja Tuisku) tiistaina, kun ne asettuivat seinälle omintakeiseen riviin odottamaan näyttelyvieraita.
                                                                                                                                                                

Sirpa Hasa, Munaliisa, sekatekniikka/pisanka 2019.
Kuva Marjo Ahola.


Sirpa Hasan luoma Munaliisa on muotoiltu suurimmaksi osaksi kanaverkosta, päällystetty ensin lakanalla, sitten sanomalehden sivuilla ja liisteröity kerroksittain kanaverkon pintaan. Leidin vannehame on värjätty akryylimaalein ja koristeluun on käytetty krakelointia, jossa maalipinta saadaan kuivuessaan kutistumaan ja pinta näin halkeilemaan. Munaliisan pukua koristaa monen monta pisanka-tekniikalla koristeltua munaa, jotka on värjätty sävy sävyyn aniliinilla ja turkoosilla. Hasan leikkimielinen veistos saattaa hyvinkin peilata Leonardo da Vincin kuuluisaa Mona Lisaa  (https://fi.wikipedia.org/wiki/Mona_Lisa).


Rauhallisesti ja rukoillen valmistettu käsityö pyhittyy ja on pyhitykseksi sitä käyttävälle ihmiselle. Jos ihminen on hermostunut, suuttuu tai kiroilee, ei hänen työllään ole siunausta. Mutta jos hän hyräilee kirkkolauluja, lausuu rukousta, hänen työnsä pyhittyy. Jos toimitte hitaasti ja teette työtä ruokoillen, pyhitytte jatkuvasti ja kaikki muukin pyhittyy. --- Hiljaisuus on suuri asia. Vaikka joku ei rukoilisikaan, niin hiljaisuus on jo salaista rukousta. (Isä Paisios)



Valamon Jumalanäiti-ikonit, Koskelan ikonimaalarit. Kuva Marjo Ahola.

Pelkistettynä ikoni on Jumalan ja ihmisen välisen yhteyden merkki, todistus ja välikappale. Tämä yhteys perustuu ilosanomaan eli evankeliumiin Jeesuksesta Kristuksesta.

Koskelan ikonimaalareiden ikonit taidemuseon näyttelytilassa 2019.
Kuva Marjo Ahola.

Päivi Pulli on tällä kertaa perehtynyt enemmälti pääsiäisen ajan teemoihin ja koostanut niistä hillittyjä teoskokonaisuuksia, joissa perinteinen punainen pääsiäismuna symboloi ylösnousemusta. Pulli on yhdistänyt teoksiinsa kuitenkin rohkeasti myös trendikästä bling-blingiä.


Päivi Pulli, Pääsiäisenkeli,
sekatekniikka, 2019.
Kuva Marjo Ahola.

Päivi Pulli, Ylösnousemus,
sekatekniikka, pisanka, 2019.
Kuva Marjo Ahola.

Kurkkusalaattikuosit, turkissomisteet ja niitit

Syksyä pukkaa päälle, vaikka kesäisen lämmintä säätä on luvattu koko viikolle, ja aurinko paistaa tällä hetkellä lähes täydeltä terältä taidemuseonkin ikkunoihin. Kesänäyttely muotipukuineen vetelee viimeisiään, perjantaina 30.8. ovet sulkeutuvat mutta onneksi vain pariksi viikoksi, syysnäyttelyn rakentamisen ajaksi.

Syksyn 2013 muoti ei poikkea juurikaan syksyn 2012 muodista. Murretut värit palaavat ja musta pitää pintansa. Uutuutena näen kuitenkin turkissomisteet ja niitit. Niittejä voisi melkein verrata hopealanka-, paljetti- tai strassikirjontaan tai metallipitsikirjontaan, joita Riitta Immonen suosi suunnittelemissaan iltapuvuissa ja pikkuiltapuvuissa. Ne kun kaikki tavallaan antavat kannettavalle asulle särmää. Italian lomaviikolla elokuun alussa törmäsin todella monenkirjaviin niittilaukkuihin, myös iltalaukkuihin. Maanantaina Helsingin vaatekauppoja kierrellessäni törmäsin yllättäen kevennettyihin untuvatoppatakkeihin ja monenkirjavaan kerrospukeutumiseen, jotka saattaisivat olla Riitta Immosen kaltaisille esteetikoille kauhistuksia. Kerrospukeutuminen kun hävittää linjakkuuden ja naiseuden ääriviivat. Toisaalta se on armollinen kropan ylimääräisille senteille. Mene ja tiedä noita muodin kotkotuksia ...

Taidemuseolla siirrytään syyskauteen tiistaina 17.9. jolloin avautuu taidemaalari Päivi Reimanin näyttely "Keitele" - maisema- ja tunnelmakuvia Keitele-järven tuntumasta. Näyttely on omistettu taiteilijan vastikään edesmenneelle isälle Veikko Reimanille, jolle Keiteleellä oli suuri merkitys. Näyttely on avoinna 10.11.2013 saakka ti-ke-to klo 12-15 sekä su klo 12-16. Pääsymaksu 3/2 €.

Kesän 2013 näyttely: Ammattiasuista salonkipukuihin - muotitaiteilija Riitta Immonen (1918-2008)

Tadaa! Kesänäyttelymme avautui lopultakin 5. kesäkuuta. Viimeiset viikot paiskittiin tosissaan töitä, puettiin nukkeja, järjesteltiin niitä sopiviin ryhmiin, rakennettiin vitriineihin pieniä, mielenkiintoisia koosteita, silitettiin, suoristettiin, puhdistettiin ja kiillotettiin. Välillä tuntui, että ajatus oli hukassa ja oli hengähdettävä hetkeksi miettimään näyttelyn "punaista lankaa".

Kaikki taisi kuitenkin olla kohdallaan, sillä avajaisten palaute oli yksinomaan positiivista. Tuntui hyvältä mielettömän työmäärän jälkeen. Toivottavasti kesän aikana moni muodista ja nimenomaan suomalaisesta muodista kiinnostunut löytää tiensä tähän näyttelyyn, johon on asetettu esille 36 asukokonaisuutta sekä lukuisasti kirjontaan liittyvää materiaalia. Tervetuloa siis 5.6.-30.8. ti-pe klo 12-18 ja la-su klo 12-16. Juhannuksena avoinna toisena juhannuspäivänä 23.6.klo 12-16.

Vas. emännänpuku 1960-70-luvun vaihteesta, pallokuvioinen paitapuku 1970-luvulta, pellavajakkupuku 1990-luvulta sekä oik. paitapuku qianaa eli silkkimäistä polyamidia 1970-luvun lopulta.



Näyttävässä iltapukuosastossa vas. konekirjottu sivurusetillinen silkkibrokadi-iltapuku 1960-luvulta, tummanvioletti silkkisatiini-iltapuku jossa 1950-luvulle ominaista epäsymmetristä kirjontaa, 1940-luvun lopulta vihertävä moaree-iltapuku jonka etumuksessa helmi- ja paljettikirjontaa, ruutukuvioinen sametti-iltapuku 1970-luvulta ja oik. silkki-iltapuku 1940-luvun lopulta.



Pikkuiltapukuosastossa vas. sinikuvioinen puuvillavoilee-puku 1960-luvulta, valkoinen Swarovski-kristallein koristeltu mohairpitsipuku 1960-luvulta, takana vas. kellertävä silkkiorganzapuku 1960-luvulta sekä kultanauha-applikoitu puku 1970-luvulta. Oik. tummansininen zibelin (silkki-villa) puku 1960-luvulta, hihoissa helmi-, kristalli- ja metallipitsikirjontaa.

Konekirjottu silkkibrokadi-iltapuku, viitta ja iltalaukku 1960-luvulta. Miehustaa kirjottu lasihelmin ja strassein kankaan kuvioita mukaellen.

Yksityiskohta zibelinpuvun hihan kirjonnasta.

Yksityiskohta Kuutamosonaatti-puvun hihan kirjonnasta, jossa on käytetty strasseja, helmiä ja hopealankaa. Puvun väri off white, kangas samaa silkkiä kuin Belgian kruununprinsessa Fabiolan hääpuku joulukuussa 1960.



Juhlavat mikroshortsit jerseytä 1960-70-luvun taitteesta. Lahkeen suut kirjottu helmin, metallipitsein ja paljetein.