Näytetään tekstit, joissa on tunniste sukupolvet. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste sukupolvet. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 24. marraskuuta 2019

Keiteleen rannoilta kolmeen sotaan

Äänekosken taidemuseon aulatilat palvelevat asiakkaitaan myös pop up -kirjakauppana, sillä museolla on myytävänä kaupungin omakustanteita. Niistä ehkä ajankohtaisin on veteraanimatrikkeli Keiteleen rannoilta kolmeen sotaan, sillä lauantaina 30.11. tulee kuluneeksi 80 vuotta talvisodan syttymisestä, ja Keitele-järven rannoilta jouduttiin lähtemään tuolloin matkaan.

Risto Korhosen ja Jorma Heiskasen (k.2019) toimittamaa Veteraanimatrikkelia on saatavana
Äänekosken taidemuseolta 15 euron hintaan, maksu vain käteisellä.
Taidemuseo avoinna ti,ke ja to klo 12-15 sekä su klo 12-16.

Keiteleen rannoilta jouduttiin lähtemään kaikkiaan kolmeen sotaan, ensin talvisotaan, sitten jatkosotaan ja viimeksi vielä entistä asekumppania vastaan Lapin sotaan. Useimmille lähtö perustui asevelvollisuuteen, mutta eri tehtäviin löytyi myös vapaaehtoisiakin.

Risto Korhosen ja Jorma Heiskasen toimittama Keiteleen rannoilta kolmeen sotaan (2002) ei yllättäen olekaan pelkkä matrikkeli rintamalla olleista miehistä, vaan se kertoo laajasti myös kotirintaman arjesta. Sotiin lähteneillä oli jatkuva yhteys kotiin, joka oli jouduttu jättämään. Mielenkiinto kotirintaman tapahtumiin on viime vuosina kasvanut, sillä ilman kotirintaman ponnisteluja ei rintamakaan olisi pärjännyt.

Keiteleen rannoilta kolmeen sotaan sisältää myös fil.lis. Jukka Nyyssösen katsauksen ajan poliittiseen historiaan, joka keskittyy nimenomaan seudun miesten sotataipaleen vaiheisiin. Äänekosken reserviläisjärjestöjen keräämät miesten ja naisten omakohtaiset kertomukset ovat elävintä materiaalia sellaisen lukijan kannalta, joka ei ole kokenut sotaa. Vaikeiden aikojen kokemusten taustaa vasten nykyiset Keiteleen rantojen asukkaat voivat hahmottaa omaa aikakauttaan.

perjantai 20. syyskuuta 2019

Kuhnamontiellä remppaa riittää

Kuhnamontien remppaa syyskuussa 2019.
Kuva Marjo Ahola.
Kuhnamontiellä taidemuseon kupeessa on maisema näyttänyt tältä jo jonkin aikaa :(  Nyt ei kuitenkaan kannata hätääntyä kaikkien aitarakennelmien, tolppien tai huomionauhojen olemassaolosta, sillä ne ohjaavat kulkijaa turvallisesti juurikin taidemuseolle.

Äänekosken taidemuseolla avautui tiistaina 17.9. syksyn vaihtuvissa näyttelyissä Päätä ja häntää - Riikka Helmisen kierrätystaidetta. Näyttely on avoinna 24.11.2019 saakka arkisin ti-to klo 12-15 ja su klo 12-16. Näyttely on pääsymaksullinen.

Syksyn näyttelyyn liittyy Avoimet ovet taiteilijatapaamisineen su 3.11. klo 12.30-15.30, jolloin voi tulla jututtamaan Riikkaa ja kuulla hänen ajatuksiaan ja mietteitään veistosten valmistumisesta. Tapahtumaan on vapaa pääsy, tervetuloa!

Eilen torstaina 19.9. alkoi myös kesätauon päätyttyä Taiteen lukupiiri, jossa ensimmäisellä tapaamiskerralla valittiin lukuteokseksi Johanna Venhon Ensimmäinen nainen (2019, WSOY). Taiteen lukupiiri kokoontuu kerran viikossa, torstaisin klo 16-17. Syyslomaviikolla (vko 42) ei ole kokoontumista. Lukupiiriin on vapaa pääsy eikä siihen ole ennakkoilmoittautumista.


torstai 12. heinäkuuta 2018

Nora Tapper ja Kalle Piilosen muistomerkki

Kuvanveistäjä Nora Tapper aloittamassa taiteilijatapaamistaan. Saimme tapaamiseen innokkaita kuulijoita ja taiteen ystäviä kesäisen lämpimänä päivänä 10.7.2018. Iso kiitos kaikille mukana olleille! Kuva Merja Kähkönen.
Kesäisen torstai-illan taiteilijatapaamiseen Nora Tapperin kanssa kokoontui runsaslukuinen joukko Noran tuttuja ja ystäviä sekä Noran taiteesta kiinnostuneita kuulijoita. Nora kertoikin aluksi kuulijoilleen alkutaipaleestaan taiteen maailmassa, mikä sisälsi haparoivia ja jopa epävarmoja askelia, kun nuorena ei ollut varma, minkä tien valitsisi. Arkkitehtiopintojen kautta ura kuitenkin urkeni kuvanveistoon, jolla tiellä Nora edelleenkin on. Materiaalina puu ja erityisesti tervaleppä on veistäjän sydäntä lähimpänä.

Näyttelykierroksen aikana keskusteluissa nousi esiin myös Nora Tapperin vuonna 1996 Itsenäisyyden puistoon sijoitettu Kalle Piilosen muistomerkki. Monille tuli yllätyksenä tieto, että muistomerkki on Nora Tapperin käsialaa. Hän itse arvostaa kyseistä tilaustyötä korkealle ja on kiitollinen siitä, että Äänekosken kaupunki ja Metsäliitto Yhtymä rohkeasti tilasivat teoksen tuolloin vielä varsin nuorelta ja kokemattomalta kuvanveistäjältä.


Kuvanveistäjä Nora Tapper kuuraamassa
juuriharjalla toista puolikasta
 Kalle Piilosen muistomerkistä 17.7.2017.
Kuva Merja Kähkönen.
Kotiseudun Joulun (1976) julkaisussa Heikki Noronen
pohdiskelee otsikolla "Olisi aika jo huomioida Kalle Piilosen työ kotiseutumme hyväksi" Kalle Piilosen (1844-1919) työn merkitystä kotiseutumme hyväksi. Kalle Piilonen oli säätyvaltiopäivämiehenä vuosina 1888-1906 mukana mm. ehdottamassa muutamien muiden edustajien kanssa rautatien rakentamista Keiteleen rannalle Suolahteen. Säätyjen hyväksyttyä ehdotuksen rata Keuruun Haapamäeltä Jyväskylän kautta Suolahteen avattiin lopullisesti liikenteelle 1.11.1898. Piilonen toimi aktiivisesti myös Keitele-Päijänne -kanavan rakentamisen puolesta, mikä kuitenkin lykkääntyi valtiopäiviltä toiselle ja valmistui lopulta vajaat 100 vuotta myöhemmin - vuonna 1993. Kalle Piilonen oli mukana myös monissa kansansivistystä koskevissa kysymyksissä, mm. vuonna 1884 allekirjoittamassaan anomuksessa koskien kuntien velvollisuutta rakentaa ja ylläpitää kansakouluja. Piilonen oli perustamassa Äänekoskelle kansanopistoa ja anomassa valtionapua kansanopistoille kulujen peittämiseksi. Koulunkäynnin turvaaminen näyttääkin olleen Piiloselle sydämen asia. Pitkäaikaisesta valtiopäivämiesasemastaan huolimatta Piilonen lienee ollut melko vaatimaton mies, kuolinilmoitus kun kertoo maanviljelijä Kalle Piilosen nukkuneen rauhallisesti kuolon uneen uskossa Vapahtajaansa Äänekosken Piilolassa heinäkuun 8.pnä 1919 klo 6 i.p.

keskiviikko 20. kesäkuuta 2018

Tappereita kerrakseen :)

Kuvanveistäjä Nora Tapperin (s. 1961 Konginkangas) näyttelyn Hetkiä, tuokioita avajaisissa viime viikon torstai-iltana oli hyväntahtoista tunkua, kiinnostavia puheenvuoroja, runsasta mielipiteiden vaihtoa ja vilkasta keskustelua. Avajaisiin saapui seitsemisenkymmentä kutsuvierasta, näyttely sai vierailta vuolaita kehuja ja lämpimiä kiitoksen sanoja. Perinteinen sanonta, että kukaan ei ole profeetta omalla maallaan, ei tällä kertaa pitänyt paikkaansa - ei avajaisissa eikä sen jälkeenkään. Nora Tapper on profeetta omalla maallaan ja nimenomaan kotiseudullaan täällä Äänekoskella. Hetkiä, tuokioita - Nora Tapper on avoinna Äänekosken taidemuseolla (Kuhnamontie 1, Äänekoski) 15.6.-2.9.2018 ti-pe klo 12-18 ja la-su klo 12-16, tervetuloa Äänekoskelle! Huom! näyttelyt suljettu juhannuksena 22.-23.6.
https://www.facebook.com/aanekoskentaidemuseo/

Talo ja puu Modiglianin mukaan, 2017, puu ja keramiikka. Kuva Jussi Tiainen.
Amedeo Modiglianin maalauksessa Puu ja talo vuodelta 1919 on etualalla puu ja takana talo,
jossa näkyy vain yksi ikkuna. Talon yksinäinen ikkuna kiehtoi minua
 ja käsissäni muotoutui talo ja puu rinteessä. (NT)


Uusi alku, 2017, puu. Kuva Jussi Tiainen.
Luonnon elinvoima hämmästyttää,
edellisvuotiseen kantoon ilmestyy uusi kasvu. (NT)

Samana torstai-iltana olisi ollut toisetkin avajaiset, Galleria Jarskassa Saarijärvellä, missä avattiin Juholan kesäkausi kuvanveistäjä Riku Riipan Veistoksia -näyttelyllä. Juhola on Tapperin veljesten koti, jossa veljekset, kirjailijat Harri ja Marko (Marko Tapio), kuvanveistäjä Kain ja lavastaja Yrjö viettivät lapsuutensa ja nuoruutensa. Vuonna 1949 valmistuneen päärakennuksen yläkerrassa on Markon kirjoituskoppi ja veljesten huoneet alkuperäisine kalusteineen, joista osa on Kainin tekemiä. Päärakennuksen pihapiirissä sijaitsevassa navettagalleria Jarskassa on esillä Riku Riipan (s.1974)veistoksia. Riippa toimi akateemikko Kain Tapperin apulaisena opiskellessaan Kuvataideakatemian kuvanveiston osastolla Helsingissä. Tapperien Juhola ja Galleria Jarska ovat avoinna 16.6.-12.8.2018 (Ryöppäläntie 59, Tarvaala/Saarijärvi), tervemenoa Tarvaalaan! http://www.saarijarvi.fi/koe-nae-ja-liiku/saarijarven-museo/kayntikohteet/tapperien-juhola-ja-galleria-jarska

Tappereita kerrakseen :)  Kuvanveistäjä Nora Tapper on saanut ja saa edelleenkin tehdä sukuselvitystä siitä, keitä nämä Tapperit ovat ja kuinka läheisiä sukulaisia he ovat. Näyttelyä Äänekoskella rakentaessaan Nora Tapper pohdiskeli sukunsa vaiheita ja omaa taiteellista perimäänsä; hänen Jorma-isänsä ja Tapperin veljekset kun olivat vain serkuksia - ehkäpä Eeva-äidinkin taiteellisuudella on tässä ollut osansa.

Nora Tapperin ajatuksiin, teoksiin ja näyttelyihin pääsee tutustumaan mm. oheisten linkkien kautta:

https://www.ksml.fi/mielipide/kolumni/Niin-tapperia-niin-tapperia/597575

http://matkalla.keskisuomentaide.fi/project/taiteilijan-elamaa-nora-tapper/

perjantai 1. kesäkuuta 2018

Hetkiä, tuokioita - kuvanveistäjä Nora Tapper - Äänekosken taidemuseolla 15.6.-2.9.2018

Kevätnäyttelyn viimeisiä ripustuslankoja irrotetaan, lasivitriinejä siirretään varastoon ja tilalle nostetaan veistosjalustoja, sillä Äänekosken taidemuseolla avautuu perjantaina 15.6. kuvanveistäjä Nora Tapperin näyttely Hetkiä, tuokioita.

Konginkankaalla (-61) syntynyt, Helsingissä asuva ja työskentelevä Nora Tapper tuo esille "uusinta uuttaan", sillä tuoreimmat leppäpuiset veistokset ovat syntyneet alkuvuodesta 2018 juurikin Äänekosken näyttelyä varten 💖. Olemme saaneet "makustella" tulevaa tällä viikolla, kun Nora yllätti meidät tuomalla veistoksiaan museolle jo näin etuajassa!

Nora Tapperilla on laaja taiteellinen koulutus taustalla. Hän on kirjoittanut ylioppilaaksi Äänekosken lukiosta 1980, opiskellut Oulun yliopistossa arkkitehtuurin osastolla 1980-85, 87-89, Taideteollisessa korkeakoulussa 1985-87, Kuvataideakatemiassa kuvanveiston laitoksella 1989-93. Kuvataiteen maisterin tutkinto valmistui 1998 Kuvataideakatemiasta.

Näyttelyitä Nora Tapperilla on ollut viime vuosina tasaiseen tahtiin niin Etelä-Suomessa (Helsinki, Tampere) kuin Keski-Suomessa (Jyväskylä, Keuruu, Saarijärvi). Äänekoskelle Nora saatiin   houkuteltua sen verran hyvissä ajoin, että sekä taiteilijan että taidemuseon aikataulut kävivät sopivasti yksiin. Loppuvuodeksi Nora Tapperilla on tiedossa vielä yhteisnäyttely (Moisander, Ripatti, Tapper) Vanhan Raatihuoneen Galleriassa Turussa, ja vuodelle 2019 on sovittu yksityisnäyttelyt Galleria Sculptoriin Helsinkiin sekä Galleria Toolboxiin Berliiniin, Saksaan.

Nora Tapper kertoo tulevasta näyttelystään Äänekosken taidemuseolla näin: Miettiessäni näyttelyä lapsuuden ja nuoruuden kotikaupunkiini mielessäni on kulkenut muistojen ja kuvien virta. Näyttely tuntuu olevan minusta väistämättä henkilökohtaisempi kuin jossain muualla pidettävä. Näyttelyyn ja veistoksiin tulevat mukaan menneet sukupolvet ja täällä kokemani menneet ajat. Hetkiä, tuokioita -näyttelyni veistokset perustuvat muistikuviini ja tekemiini erilaisiin havaintoihin luonnosta, ilmanalasta ja maisemasta. Olen katsellut metsässä sienten ja kääpien kasvustoja lahon puun pinnalla, kaatuneesta tuomesta versovia uusia alkuja. Osa näyttelyni veistoksista perustuu näihin kokemuksiin.
 
Nora Tapper, Kansallisromanttinen maisema (2017). Kuva Jussi Tiainen.

Henkilöhahmoveistokset ovat syntyneet vanhojen valokuvien pohjalta, jotka voisivat olla yhtä hyvin kenen tahansa tuon ajan kotialbumista. Kaikki tämä koettu ja nähty elämäni varrelta on veistämiseni takana, nämä kokemukset ovat tehneet minusta vähitellen kuvanveistäjän. (Nora Tapper) 

Isäni vanhempien piirongin päällä oli valokuva mummusta lapsena vanhempiensa kanssa. Mummu seisoo valokuvaamon tuoleilla istuvien vanhempiensa välissä, valokuvan taustana on jonkinlaista ranskalaistyylistä puutarhaa esittävä maalattu taustafondi. (Nora Tapper)
 

Nora Tapper, Uittomiehen perhe (2018), leppä.
Kuva Jussi Tiainen.
                               
Toisessa kuvassa mummu istuu nuorena äitinä jalat vedettynä tuolin alle esikoinen sylissään. Pappa istuu tuolin käsinojalla nojaten tuolin selustaan ja katsoo suoraan kameraan. Kuva on otettu huoneessa, jossa seinien pinkopahvit ovat repeilleet. (Nora Tapper)

Nora Tapper, Esikoinen (2018), leppä.
Kuva Jussi Tiainen.

Vanhoissa valokuvissa minua koskettaa ja kiehtoo kuvattavien vakavuus. Vakavuus johtuu epäilemättä tuohon aikaan kuvaustilanteen erikoisuudesta ja juhlallisuudesta kuin myös filmin valotusajan pituudesta. Haluan nähdä nuo ihmiset, jotka olen tuntenut vanhoina ihmisinä, heidän nuoruutensa päivinä, jolloin he eivät tienneet millainen elämä heillä olisi edessään. Nuoruus on kuin puhdas paperi, johon elämä piirtää viivansa, varjostaa joitakin kohtia, nostaa toiset valoon. Mitä meille ihmisille tapahtuu nuoruuden ja vanhuuden välissä? Kuinka me otamme vastaan elämän mukanaan tuomat ilot ja surut? (Nora Tapper)

Hetkiä, tuokioita - kuvanveistäjä Nora Tapper  Äänekosken taidemuseolla (Kuhnamontie 1) 15.6.-2.9.2018 ti-pe klo 12-18 sekä la-su klo 12-16 (suljettu juhannuksena 22.-23.6.). Sisäänpääsy 3/2/0 € tai Museokortilla. Tervetuloa!