Terveisiä Äänekosken taidemuseon grafiikan työpajalta

Emilia ja Hillevi neuvomassa prässin käyttöä.
Kuva Marjo Ahola.

Äänekosken taidemuseon historian ensimmäinen grafiikan työpaja toteutettiin sunnuntaina 18.11. osaavien ja taitavien ohjaajien opissa. Syysilottelijat-ryhmästä paikalla oli neljä ryhmäläistä opastamassa ja avustamassa kuvan valmistamisen eri vaiheissa. Sunnuntai-iltapäivän aikana oli mahdollista suunnitella ja vedostaa esim. omat joulukortit ja/tai pakettikortit tulevaa joulun aikaa silmällä pitäen.

Osallistujat olivat varsin aktiivisia, aloitteellisia ja omatoimisiakin, sillä ensimmäiset vedostetut kortit syntyivät reilussa varttitunnissa! Kaikki tarvittava materiaali oli odottamassa jo valmiina, joten töihin saattoi tarttua saman tien.

Ilman Emilian tuomaa raskasrakenteista matkaprässiä vedostuksesta ei olisi tullut mitään. Prässin vääntäminen kävikin työstä, ja "pyörää" sai vääntää voimiensa takaa. Grafiikan paja oli iloisten osallistujien värikylläinen työpaja. Osallistujat toivoivatkin lisää samantyyppisiä nonstop-pajoja taidemuseolle. Muutamassa tunnissa kun jo oppii monia tekemisen saloja!


Lasilaatoilla Emilian valmiiksi tekemiä painovärejä, joita telattiin alumiinipeltiin kaiverretun kuvan päälle - siis tämä ennen prässin käyttöä! Kuva Marjo Ahola.

Jännitys kasvaa, mitä huopalaatan alta löytyykään!
Grafiikan tekeminen on aina yllätyksellistä ja juuri sen vuoksi niin kiehtovaa ja mielenkiintoista.
Kuva Marjo Ahola. 

Emilia odottaa kiinnostuneena, miltä lopputulos näyttää.
Oik. Raija ja Hillevi. Kuva Marjo Ahola.  



Uskaltaisikohan tuota kurkata, mitä paperista löytyy??
Oikealla näkyy prässin suurikokoinen rautainen pyörä,
jota vääntämällä sai prässin liikkumaan
ja valmistuvan kuvan samalla siirtymään laatalta paperille.
Simsalabim - ja valmista tulee!!
Kuva Marjo Ahola

Tapahtumat jatkuvat taidemuseolla sunnuntaina 16.12. jolloin on oiva mahdollisuus hankkia vaikkapa joululahjaksi taidetta. Nimittäin Syysilottelijat-ryhmä on paikalla tuolloin klo 15-16 myymässä mm. näyttelyssä esillä olleita omia teoksiaan sekä mukanaan tuomia lisävedoksia ym. grafiikkaa. Tervetuloa tapahtumaan, ostot käteisellä. Sunnuntai 16.12. on näyttelyn viimeinen aukiolopäivä, juhlistamme tapausta vapaalla sisäänpääsyllä klo 12-16.

Grafiikan työpaja Äänekosken taidemuseolla 18.11.2018 klo 12-16.

Äänekosken taidemuseolla grafiikan työpaja sunnuntaina 18.11.2018 klo 12-16.
Tervetuloa mukaan!

Äänekosken taidemuseolla (Kuhnamontie 1, Äänekoski) taiteillaan grafiikan työpajassa sunnuntaina 18.11. klo 12-16. Työpajan ohjaajana toimii Syysilottelijat-ryhmästä kuvataiteilija Emilia Tulla, joka saa avukseen ryhmän muitakin jäseniä. Työpaja toimii nonstop-periaatteella ilman ennakkoilmoittautumisia. Materiaalimaksuna peritään 5 euroa /osallistuja. Käteismaksu sisältää materiaalin sekä ohjauksen. Työpajassa voi vaikkapa suunnitella ja painaa yksilölliset joulu- tai pakettikortit tulevaa juhlakautta ajatellen.

Taidemuseon näyttelyihin on vapaa pääsy koko päivän ajan. Tervetuloa samalla tutustumaan myös Syysilottelijat-ryhmän grafiikan näyttelyyn Luonnonmukaista ja sen yli sekä tietysti museon perusnäyttelyyn, joka koostuu Toivo Parantaisen taidemuseosäätiön kokoelman teoksista sekä Jyväskylän taidemuseon Kalle Carlstedt -teoslainasta.

Luonnonmukaista ja sen yli -grafiikan näyttely avoinna 16.12. saakka ti, ke, to klo 12-15 sekä su klo 12-16. Sunnuntaina 16.12. näyttelyn viimeisenä aukiolopäivänä teosten myyntitapahtuma klo 15-16 valitse, maksa ja vie mennessäsi -periaatteella! Tervetuloa valitsemaan taidegrafiikkaa itselle ja/tai lahjaksi muille!

Patsaiden koristelu ja tekijänoikeuskysymykset

Patsaiden koristelu ja tekijänoikeuskysymykset ovat puhututtaneet museoiden kokoelmista vastaavia ammattilaisia viime aikoina. Vuonna 2017 Tampereella Wäinö Aaltosen Hämeensillan Pirkkalaisveistokset puettiin Tappara-paitoihin, ja Helsingissä  päärautatieaseman Emil Wikströmin Lyhdynkantajat esiintyivät vappuna Kiss-maskeissa. https://yle.fi/uutiset/3-9576070

Suomen käsityön museo ideoi keväällä 2018 Patsaat näkyviksi -taideprojektin, jonka tavoitteena oli lämmittää ja inhimillistää kaupunkiympäristöä pimeään vuodenaikaan. http://www.craftmuseum.fi/tiedotteet/18_patsaat_nakyviksi_huhtikuu.htm. Projektia olivat vetämässä museoammattilaiset, ympäristö- ja yhteisötaiteen näkökulmasta. Ajatuksena oli ilahduttaa asukkaita, tuoda kaupunkikuvaan huumoria sekä herättää keskustelua yhteisestä tilasta. Projektin avulla haluttiin muuttaa kaupunkiympäristössä pysyvää veistostaidetta näkyväksi muuttamalla veistosten kontekstia tilapäisesti - siis hallitusti ja teoksia kunnioittaen.

Patsaiden tilapäinen koristelu lienee saanut Suomessa alkunsa Ville Vallgrenin Havis Amanda-suihkulähteen lakituksesta, jolle saatiin jo virallinenkin lupa vuonna 1951. Pääkaupunkiseudun ylioppilaskuntien vuorovuosin järjestämässä tapahtumassa Vallgrenin suihkulähde neitofiguureineen on lakitettu perinteisesti vapunaattona. Vuonna 1978 alkuperäinen keskiyöllä tapahtunut lakitus siirrettiin alkuiltaan. 1990-luvun alussa veistokselle kiipeily kiellettiin kuitenkin turvallisuussyistä, mutta lakitus- ja pesuperinne jatkui nosturien avulla.

Patsaiden koristelun ja somistamisen yhteydessä tulisi aina huomioida tekijänoikeudet ja taiteilijan taiteellinen näkemys ja kunnioittaa niitä. Tekijänoikeuslain mukaan sillä, joka on luonut taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseensa … Toisin sanoen, jos toisen tekemää teosta halutaan käyttää sellaisenaan tai muunnellussa muodossa, tarvitaan siihen tekijän lupa. Lain 3§:n 2 momentissa mainitun respekti- eli kunnioittamisoikeuden taustalla on halu suojata tekijän persoonaa ja sen loukkaamattomuutta. Respektioikeus sisältää siis kiellon muuttaa teosta taiteellista arvoa loukkaavalla tavalla. Teosta ei saa turmella, vääristellä, typistää tai muuten muuttaa niin, että teoksen luonne tai muoto muuttuu taikka teos voitaisiin muutoin katsoa loukkaavan tekijän kunniaa tai mainetta.

Lastaajat-patsas Halloween-tapahtumassa 2.11.

Joskus tapahtuman järjestäjille sattuu kömmähdys - arvatenkin ajattelemattomuuttaan.
Wanhan Aseman seudun ja rantaraitin Halloween-vaelluksella kuvanveistäjä Tapio Junnon Lastaajat-patsaasta osa oli puettu pelottavan näköiseen lakanakaapuun.

Muistelen myös, että viime kesänä Suolahden rautatien ja Wanhan Aseman 120-vuotisjuhlassa samainen Lastaajat-patsas olisi lakitettu kulmistaan solmituin "nästyykein". En suhtaudu patsaiden koristeluun ryppyotsaisesti enkä lähtisi kieltämään tämäntyyppistä toimintaa mutta peräänkuulutan taiteilijan näkemyksen kunnioittamista ja hyvää makua sekä sitä, että tämänkaltaiset tempaukset tehtäisiin taideteoksia kunnioittaen ja niitä vahingoittamatta.

Patsaat näkyviksi -taideprojektin tavoin meilläkin voitaisiin
ideoida huumoripitoista yhteistyötä ympäristö- ja yhteisötaiteen parissa - muuttamalla veistosten kontekstia tilapäisesti ja tekijänoikeuslain puitteissa.