Patsaiden koristelu ja tekijänoikeuskysymykset

Patsaiden koristelu ja tekijänoikeuskysymykset ovat puhututtaneet museoiden kokoelmista vastaavia ammattilaisia viime aikoina. Vuonna 2017 Tampereella Wäinö Aaltosen Hämeensillan Pirkkalaisveistokset puettiin Tappara-paitoihin, ja Helsingissä  päärautatieaseman Emil Wikströmin Lyhdynkantajat esiintyivät vappuna Kiss-maskeissa. https://yle.fi/uutiset/3-9576070

Suomen käsityön museo ideoi keväällä 2018 Patsaat näkyviksi -taideprojektin, jonka tavoitteena oli lämmittää ja inhimillistää kaupunkiympäristöä pimeään vuodenaikaan. http://www.craftmuseum.fi/tiedotteet/18_patsaat_nakyviksi_huhtikuu.htm. Projektia olivat vetämässä museoammattilaiset, ympäristö- ja yhteisötaiteen näkökulmasta. Ajatuksena oli ilahduttaa asukkaita, tuoda kaupunkikuvaan huumoria sekä herättää keskustelua yhteisestä tilasta. Projektin avulla haluttiin muuttaa kaupunkiympäristössä pysyvää veistostaidetta näkyväksi muuttamalla veistosten kontekstia tilapäisesti - siis hallitusti ja teoksia kunnioittaen.

Patsaiden tilapäinen koristelu lienee saanut Suomessa alkunsa Ville Vallgrenin Havis Amanda-suihkulähteen lakituksesta, jolle saatiin jo virallinenkin lupa vuonna 1951. Pääkaupunkiseudun ylioppilaskuntien vuorovuosin järjestämässä tapahtumassa Vallgrenin suihkulähde neitofiguureineen on lakitettu perinteisesti vapunaattona. Vuonna 1978 alkuperäinen keskiyöllä tapahtunut lakitus siirrettiin alkuiltaan. 1990-luvun alussa veistokselle kiipeily kiellettiin kuitenkin turvallisuussyistä, mutta lakitus- ja pesuperinne jatkui nosturien avulla.

Patsaiden koristelun ja somistamisen yhteydessä tulisi aina huomioida tekijänoikeudet ja taiteilijan taiteellinen näkemys ja kunnioittaa niitä. Tekijänoikeuslain mukaan sillä, joka on luonut taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseensa … Toisin sanoen, jos toisen tekemää teosta halutaan käyttää sellaisenaan tai muunnellussa muodossa, tarvitaan siihen tekijän lupa. Lain 3§:n 2 momentissa mainitun respekti- eli kunnioittamisoikeuden taustalla on halu suojata tekijän persoonaa ja sen loukkaamattomuutta. Respektioikeus sisältää siis kiellon muuttaa teosta taiteellista arvoa loukkaavalla tavalla. Teosta ei saa turmella, vääristellä, typistää tai muuten muuttaa niin, että teoksen luonne tai muoto muuttuu taikka teos voitaisiin muutoin katsoa loukkaavan tekijän kunniaa tai mainetta.

Lastaajat-patsas Halloween-tapahtumassa 2.11.

Joskus tapahtuman järjestäjille sattuu kömmähdys - arvatenkin ajattelemattomuuttaan.
Wanhan Aseman seudun ja rantaraitin Halloween-vaelluksella kuvanveistäjä Tapio Junnon Lastaajat-patsaasta osa oli puettu pelottavan näköiseen lakanakaapuun.

Muistelen myös, että viime kesänä Suolahden rautatien ja Wanhan Aseman 120-vuotisjuhlassa samainen Lastaajat-patsas olisi lakitettu kulmistaan solmituin "nästyykein". En suhtaudu patsaiden koristeluun ryppyotsaisesti enkä lähtisi kieltämään tämäntyyppistä toimintaa mutta peräänkuulutan taiteilijan näkemyksen kunnioittamista ja hyvää makua sekä sitä, että tämänkaltaiset tempaukset tehtäisiin taideteoksia kunnioittaen ja niitä vahingoittamatta.

Patsaat näkyviksi -taideprojektin tavoin meilläkin voitaisiin
ideoida huumoripitoista yhteistyötä ympäristö- ja yhteisötaiteen parissa - muuttamalla veistosten kontekstia tilapäisesti ja tekijänoikeuslain puitteissa.