Sunnuntai-iltapäivien taiteilijatapaamisessa Kaarina Ritvasen poika Kalervo Ritvanen

Sunnuntai-iltapäivien taiteilijatapaamiset saavat jatkoa 23.3. klo 13-14, jolloin Äänekosken Taiteilijaseura ry:n perustajajäsenen, Kaarina Ritvasen poika Kalervo Ritvanen tulee taidemuseolle (Kuhnamontie 1, 44100 Äänekoski) kertomaan äitinsä tarinaa osana taiteilijaseuran historiaa. 

Taiteilijatapaaminen sisältyy näyttelyn pääsymaksuun 5/3/0 euroa tai vapaasti Museokortilla. Lämpimästi tervetuloa kuulolle!

Kaarina Ritvanen, Hautalan pihapiiri, öljy, 1977

Sunnuntai-iltapäivien taiteilijatapaamiset saavat jatkoa 16.3.2025

Sunnuntai-iltapäivien taiteilijatapaamiset saavat jatkoa 16.3. klo 13-14, jolloin Äänekosken Taiteilijaseura ry:n perustajajäsen Pertti Salo tulee taidemuseolle (Kuhnamontie 1, 44100 Äänekoski) kertomaan seuran alkutaipaleesta ja omasta taiteen tekemisestään seuran jäsenenä. 

Pertti Salo, Niinivesi, 1978

Taiteilijatapaaminen sisältyy näyttelyn pääsymaksuun 5/3/0 euroa tai vapaasti Museokortilla. Lämpimästi tervetuloa kuulolle!

Sunnuntai-iltapäivien taiteilijatapaamiset jatkuvat 16.2. klo 13 Äänekosken taidemuseolla

 

Maisa Kivi, Taiteilijan tuoli, akryyli 2001

Noin tunnin mittaiset sunnuntai-iltapäivien taiteilijatapaamiset jatkuvat jälleen Äänekosken taidemuseolla (Kuhnamontie 1, 44100 Äänekoski) sunnuntaina 16.2. klo 13. Paikalle saapuu Maisa Kivi, Äänekosken Taiteilijaseura ry:n taiteilijajäsen ja seuran puheenjohtaja v. 1997 ja v. 2000. Maisa Kivi alustaa aiheesta luovuus ja johdattelee seuran 50-vuotisjuhlanäyttelyyn, missä hänellä on muutama omakin maalaus esillä. Tapaaminen sisältyy pääsymaksuun, 5/3/0 euroa tai vapaasti Museokortilla. Lämpimästi tervetuloa, ei ennakkoilmoittautumista. 

Sunnuntai-iltapäivien taiteilijatapaamiset alkavat 9.2.2025

Äänekosken Taiteilijaseura ry:n näyttelyyn liittyvät sunnuntai-iltapäivien taiteilijatapaamiset alkavat 9.2. 2025 klo 13. Noin tunnin mittaisissa varsin vapaamuotoisissa tapaamisissa seuran nykyiset aktiivijäsenet ja jo edesmenneiden perustajajäsenten jälkipolvet kertovat taiteen kokemisesta ja seuran merkityksestä taiteen tekemiseen.    

Ensimmäisessä taiteilijatapaamisessa 9.2. klo 13 kohtaavat taiteilija, kuvaamataidon opettaja Urpo Heinon tyttäret Maija, Eeva ja Sinikka, jotka muistelevat isäänsä monilahjakkaana taiteilijana ja taiteen tekijänä. Tapaamisiin pääsee mukaan näyttelyn pääsymaksun hinnalla, 5/3/0 € tai vapaasti Museokortilla, lämpimästi tervetuloa Äänekosken taidemuseolle (Kuhnamontie 1, 44100 Äänekoski).

Vuoden ensimmäinen taiteilijatapaaminen sunnuntaina 12.2.2023 - olet lämpimästi tervetullut!

Mari Aarnipelto, Sarastus, akryyli / guassi, 2022
Kerttu Nuuhkarinen, Corvus corax II, viivasyövytys / akvatinta, 2022
Kuva Tapani Pentikäinen.

Taiteilijatapaamiset jatkuvat jälleen pitkän tauon jälkeen! Ensimmäisenä tavattavissa ovat Arte Filos Äänekoski -ryhmästä Mari Aarnipelto ja Kerttu Nuuhkarinen su 12.2. klo 13-14.30. Tule tutustumaan Elämä yllättää -näyttelyyn ja kuulemaan, mitä taiteen tekijöillä on sanottavaa mm. teoksistaan, jotka ovat esillä näyttelyssä. Voit myös itse esittää heille kysymyksiä ja käydä keskustelua taiteen tekemisen luonteesta ja eri tekniikoista. Huom! Vapaa pääsy koko sunnuntain ajan (klo 12-16) museon näyttelyihin. Lämpimästi tervetuloa!

Taiteen lukupiirissä modernistipariskunta Halle ja Tiva

Kylläpä on ollut mielenkiintoinen kirja taiteen lukupiirissä luettavana! Ja niin ajankohtainen, sillä modernistitaiteilijapariskunta, Greta Hällfors-Sipilä (Tiva) ja Sulho Sipilä (Halle) ovat jälleen esillä, tällä kertaa Helsingin taidemuseon, HAMin, näyttelyssä 14.8.2022 saakka. Josko tuota uskaltaisi kahden ja puolen vuoden koronatauon jälkeen lähteä viimenkin Helsinkiin, kun tarjolla olisi varmasti jotain unohtumatonta.

Greta Hällfors-Sipilä (1899-1974) oli 1920-30 -luvulla modernismin aallonharjalla elänyt luova ja rohkeaotteinen kuvataiteilija, joka jäi miehensä varjoon. Gretan kepeitä, hilpeitä teoksia merkittiin aikanaan virheellisesti puolison nimiin - mielestäni varsin merkillistä, sillä puolisoiden käsiala on ollut  silminnähden poikkeavaa niin sommittelun, tunnelman kuin värinkäytönkin suhteen. Lukupiirissä viimeistään on saanut huomata tuon eroavaisuuden, jossa Greta vetää kyllä pidemmän korren. Hänen teoksensa ovat aikanaan olleet jo jotain aivan uutta ja tuoretta, "ikkunat auki Eurooppaan -taidetta.

Olen iloinen, että valitsimme Soili Sinisalon kirjoittaman julkaisun Hallen ja Tivan tarina, joka julkaistiin Ateneumin taidemuseossa vuonna 2005 järjestetyn näyttelyn yhteydessä. Tätä tekstiä ei ajanhammas ole puraissut!

Taiteen lukupiiri kokoontuu vielä toukokuun ensimmäisellä viikolla to 5.5. klo 16, jolloin saamme kirjan päätökseen. Jään odottamaan ehdotuksia syksyn lukupiirin kirjaksi / kirjoiksi. Tehkäähän ehdotuksia!

Taidemuseon kevään päivityksiä - HUOM!! yleisötilaisuudet ja ryhmäopastukset peruttu

HUOM!!
Äänekosken kaupunki on 13.3.2020 tiedottanut, että museon yleisötilaisuudet ja ryhmäopastukset perutaan. 

HUOM!! Eilen maanantaina 16.3.2020 tulleen ohjeistuksen mukaan museot sulkeutuvat keskiviikkona 18.3.2020 näyttelytoiminnan sekä muun palvelun osalta. Tämä tarkoittaa taidemuseon osalta sitä, että Ari Liimataisen näyttely päättyy tänään tiistaina 17.3. klo 15.00 ja kevään näyttely Himmelifantasioita peruuntuu kokonaan. Taiteen lukupiiri ei myöskään kokoonnu enää tämän kevään aikana.

Taiteen lukupiiri on kokoontunut jo kevään aikana uudella teemalla, maaliskuun alusta alkaen olemme tutustuneet kansallistaiteilija Akseli Gallen-Kallelan Afrikan matkaan, jonka perhe teki vv.1909-1910. Materiaalina ovat olleet taideartikkelit, -kirjat, -kuvat sekä Jan Blomstedtin kirja Unteni Afrikka (2010), joka on kuvaus legendaarisen taidemaalarin sisäisestä Afrikasta, kun taiteilija istuu Afrikan talonsa parvekkeella tyttärensä Kirstin kanssa, joka kuuntelee isäänsä toisella korvallaan.

Taiteen lukupiirin materiaalia. Kuva Marjo Ahola.

Taiteen lukupiiri on kokoontunut torstai-iltapäivisin klo 16-17 taidemuseon kulmakamarissa. Koronavirusepidemia aiheuttaa toki viikottaisen arvioinnin, voimmeko jatkaa tapaamisia. Tarkkailethan siis sen vuoksi Äänekosken taidemuseon facebook-sivuja sekä kaupungin verkkosivuja https://www.aanekoski.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kulttuuri/museot/aanekosken-taidemuseo, jossa tiedotamme asiasta tarpeen mukaan. Lukupiiriin on vapaa pääsy eikä siihen ole ennakkoilmoittautumista.

Epidemia on tuonut mukanaan epävarmuuden, kuinka mm. ryhmäopastukset hoidetaan. Odotamme kuitenkin melko levollisina, että Ari Liimataisen Maailma päättyy happotorniin -näyttelyn viimeisen viikon kaikki opastukset saadaan hoidettua. Näyttely sulkeutuu sopimuksen mukaisesti sunnuntaina 22.3.2020. Tuolloin ovet ovat toki avoinna vielä klo 12-16, tervetuloa!

Perinteisen kevätnäyttelyn avoinnaoloajat ja yleisötapahtumien järjestelyt ovat vielä lyömättä lukkoon. Oletan kuitenkin, että Sirpa Hasan ja Päivi Pullin Himmelifantasioita -näyttely on esillä vaihtuvissa näyttelytiloissa 26.3.-26.4.2020. Ryhmäopastusten järjestäminen tässä epidemiatilanteessa ei kuitenkaan ole mahdollista. Päivitämme näitäkin tietoja lähempänä näyttelyajankohtaa. Pysykää kuulolla :)

Päiväkodin näyttely näyttelystä

5-vuotiaan Antin Happotorni ja
3-vuotiaan Jannin Omakuva.
Kuva Marjo Ahola.

Pyörähdin torstaina aamulla läheisessä päiväkodissa, kun olivat ihan vasiten pyytäneet käymään. Ja mikäs oli käydessä, sillä päiväkotiin oli rakennettu "näyttely näyttelystä".

Päiväkodin 3-5 -vuotiaat vierailivat taidemuseolla parisen viikkoa takaperin kuvataiteilija Ari Liimataisen näyttelyssä Maailma päättyy happotorniin ja innostuivat niin paljon näkemästään ja kuulemma kuulemastaan, että päättivät piirtää ja maalata kaikkea sitä, mitä muistikuviin oli jäänyt. Ja paljon ja monenlaista olikin jäänyt mieleen!!

Ari Liimataisen värikylläinen näyttely oli kovasti lasten mieleen. Arin maalaamat kuvat olivat hyvin kiinnostavia sadunomaisuudessaan mutta välillä myös pelottavuudessaankin. Näyttelykierroksesta selvittiin kuitenkin hyvillä mielin ja innostuksen valtaamina :) Happotorni (2019) oli yksi suosituimmista aiheista, joista lapset olivat taiteilleet vahaliiduin ja vesivärein taideteoksia. Toinen lasten suosikki oli Kulmikas omakuva (2011).

5-vuotiaan Otavan Puu ja
5-vuotiaan Sannin Ämpäripäät.
Kuva Marjo Ahola.

Puu-aiheet ovat kuuluneet Ari Liimataisen repertuaariin jo pidemmän aikaa, ja näyttelyn Puun haltia (2018) tuntui myös kiinnostaneen lapsia.

Koko näyttelyn ykköstyö Jonglöörit (2008) herätti myös paljon kiinnostusta, sillä tarkkasilmäisimmät päiväkotilaiset löysivät teoksesta erityisen paljon outoa ihmeteltävää. Kuinka voi kulkea ämpäri päässä, oli monen esittämä kysymys! Toisaalta mietittiin myös yhdessä, voiko ihmisellä olla pöydän tai sohvan jalat jalkoina tai siivet ja rautakoukut käsinä... kyllä kuvataiteilijan mielenmaisema on niin uskomattoman ihmeellinen ja moniulotteinen!!

5-vuotiaan Ellin Tornit ja Mies kaatamassa mehua
tarkastajan päälle. Kuva Marjo Ahola.

Arin punasävyisistä teoksista kiinnostusta päiväkotilaisten keskuudessa herätti erityisesti Kaksi tornia (2017), jossa korkeaan ja pelottavankin kaltevaan torniin on kiivennyt rohkeita hahmoja. Niin teos ainakin yhdessä tulkittiin.

Teos Alkoholitarkastaja (2018) aiheutti naurunpyrskähdyksiä ja iloisia kommentteja siitä, miksi "jäätynyt mies kaataa mehua pikku-ukon päälle". Puhuttiin yhdessä siis punaisesta marjamehusta eikä sen väkevämmästä vaihtoehdosta!

Maailma päättyy happotorniin -näyttely on avoinna Äänekosken taidemuseolla vielä sunnuntaihin 22.3. saakka, ti-to klo 12-15 sekä su klo 12-16.

Pääsymaksu 3/2/0 € tai vapaasti Museokortilla, lämpimästi tervetuloa!

Kuvanveistäjä Essi Renvallin omaelämäkerta Nyrkit savessa jatkaa taiteen lukupiirin talvea 2020

Hyvää alkanutta uutta vuotta täältä taidemuseoltakin kaikille blogimme seuraajille! Meinasi tulla tenkkapoo, kun verkkoyhteyttä ei ole ollut ulkomaailmaan useampaan päivään. Onneksi asia on nyt korjattu, ja blogipäivitykset saavat jatkoa.

Taiteen lukupiiri jatkuu jälleen torstai-iltapäivisin. Lukuteokseksi valittiin yksimielisesti kuvanveistäjä Essi Renvallin omaelämäkerta Nyrkit savessa (Weilin+Göös, 1971). Teos on mielenkiintoinen, sillä taiteilijan ystäväpiiri oli varsin laaja, ja muistettakoon lisäksi, että Essi Renvall (1911-1979) on uransa aikana ikuistanut patsaiksi ja mitaleiksi lukemattomia julkisuuden henkilöitä. Teos on kaiken lisäksi vielä varsin ajankohtainen, sillä kirjailija Johanna Venho käytti kyseistä elämäkertaa yhtenä lähteenään, kun kirjoitti historiallista romaaniaan Ensimmäinen nainen. Tämä Venhon ensimmäinen historiallinen romaani ylsi kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaaksi vuonna 2019.

Essi Renvall, Nyrkit savessa, taiteen lukupiirin lukuteos talvella 2020. Kuva Marjo Ahola.

Taiteen lukupiiri kokoontuu ensimmäisen kerran jo torstaina 9.1. klo 16-17 taidemuseon kulmakammarissa. Koetan ennättää koota sinne perinteisesti vähän lisämateriaalia tutkittavaksi. Katsotaan, mitä löydän :)

Kylläpä taiteen lukupiiriä nyt hellitään :)

Että on mennyt kiinnostavaksi tämä loppuvuosi, taiteen kirjapiirinkin osalta. Syyskuussa kirjapiiri valitsi useammasta hyvästä vaihtoehdosta ääneen luettavaksi sen parhaimman, Johanna Venhon historiallisen romaanin Ensimmäinen nainen. Olemme edenneet jo kirjan loppupuolelle, jäljellä on vielä kaksi lukukertaa; kirja on kietonut kuulijansa niin tiukkaan mutta kuitenkin hellään otteeseen, että piiriläiset ovat innokkaina paikalla jo hyvän matkaa ennen aloitusta päästäkseen tunnelmaan mukaan.

Taiteen lukupiiriin esitetyt ja loppusuoralle edenneet kirjat, ykköseksi nousi Johanna Venhon Ensimmäinen nainen.
Kuva Marjo Ahola

Toissa viikko toi myös kiinnostavan tiedotteen kirjaan liittyen, sillä Koskelan perinteiseen kirjallisuusmatineaan saadaan vieraaksi juurikin Johanna Venho. Hänet voi tavata ja häntä voi kuunnella siis sunnuntaina 17.11. klo 13 Koskelassa, tervemenoa sinne 😊

Viime torstaina uutiskynnys tuli jälleen ylitetyksi, tällä kertaa jopa valtakunnan mediassa. Johanna Venhon Ensimmäinen nainen valittiin yhdeksi kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaaksi! Esiraati pitää kirjaa uskottavana ja ymmärrettävänä. Sylvistä rakentuu elävä ihminen Venhon herkällä ja runollisella kielellä. "Uhrautuvan ja älykkään Sylvin fiktiivinen ääni on tärkeä ja merkittävä", kuvaa esiraati ehdolla olevaa kirjaa.

Taiteen lukupiiri on nauttinut koko syksyn Johanna Venhon kirjan runollisen herkästä, psykologisen tarkasta ja kulttuurihistoriallisen vahvasta otteesta, niin suomalaisen kirjallisuuden kuin kuvataiteen näkökulmasta katsottuna. Valinta on ollut täydellinen!

Halloweenia ja lokakuisia ajatuksia taidemuseolta :)

Sain tänään hyvää halloweenia -toivotuksen. Typerryin toivotuksesta mutta kiitin kohteliaasti, Halloween-kulttuuri kun ei kuulu omaan vuodenkiertooni. Toivotuksesta muistui kuitenkin mieleen, että Suolahden rantaraitilla on tuloillaan Halloween-vaellus perjantaina 1.11. - hieno yhteisöllinen ja osallistava tapahtuma kaikkine asuineen ja valonlähteineen. Muistutan (ilon pilaajana / ryppyotsaisenako??) silti, että rantaraitin lähimaastossa, Asematorilla sijaitseva Tapio Junnon Lastaajat-patsas on taideteos, toki julkinen sellainen muttei kuitenkaan osa Halloween-tapahtumaa, vaikka kuinka hauskaa olisikin pukea patsas taas kaapuihin. Kirjoitin aiheesta vuosi sitten, https://tassutellentaiteeseen.blogspot.com/2018/11/patsaiden-koristelu-ja.html

Lokakuun alussa osallistuin Helsingissä taidemuseopäiville, joiden teemaksi oli nostettu ilmastonmuutos, sillä tänä päivänä museot nähdään osana kiertotaloutta, varsinkin, kun museot tarjoavat tavan viettää vapaa-aikaa aineettomasti. Kansallisgalleria puhui vihreästä kädenjäljestä, joka mittaa ekologista hyvää ja on ajatukseltaan positiivinen. Alustuksessa viitattiin Suomen museoliiton joulukuussa 2010 lanseeraamaan ohjeistukseen museoissa tehtävän kestävän kehityksen toiminnan tueksi (KEKE - Museot ja kestävä kehitys). Kestävän kehityksen mukainen ajattelu tarjoaa museoille mm. uusia tapoja esitellä ja hoitaa kokoelmia, tavoittaa yleisöä ja panostaa yhteisöllisyyteen. Myös omien kokoelmien käyttö vaihtuvissa näyttelyissä ja uskallus ryhtyä tekemään kokoelmapoistoja olivat päivien kiinnostavimpia ja ajankohtaisimpia aihealueita. Niitä kun ei ykskaks ymmärrä yhdistää suoriltaan kestävän kehityksen toimintaan.

Taiteen lukupiirissä Ensimmäinen nainen / Johanna Venho

Taiteen lukupiiri starttasi viime viikon torstaina 19.9. kuuden kuulijan / kuuntelijan voimin :) Valitsimme syksyn alkupaloiksi Johanna Venhon uutukaisen, hänen ensimmäisen historiallisen romaaninsa Ensimmäinen nainen (2019, WSOY). Kirjan takakanteen Venho on koonnut keskeisiä kysymyksiä ja teemoja, jotka kulkevat läpi koko romaanin:

"Ensimmäinen nainen kertoo Sylvi Kekkosesta. Naisesta, jonka julkinen rooli kätki taakseen monitahoisen ihmisen. Kun Sylvin ystävä Marja-Liisa Vartio kuolee kesällä 1966, lähtee Sylvi Katerman mökin rauhaan. Hän etsii kirjailijanääntään ja toivoo, että yhden elämän elettyään ehtisi vielä aloittaa toisen. Toisaalla Sylvin toinen ystävä, kuvanveistäjä Essi Renvall, tuskailee Sylvin muotokuvan kanssa. Miten kuvata naista, joka on samaan aikaan ujo ja rohkea, lempeä ja pisteliäs, turvallisuushakuinen emo ja kapinallinen feministi. Voiko toista ihmistä koskaan tuntea? Ja entä jos ei koskaan pääse kasvamaan omaan mittaansa?"

Syksyn 2019 taiteen lukupiirin valinta on Johanna Venhon historiallinen romaani Ensimmäinen nainen (2019, Wsoy).
Riitta Konttisen Taiteilijatoveruutta (2014, Siltala) herätti myös lukupiirin kiinnostuksen ja odottaa vuoroaan seuraavaksi.
Kuva Marjo Ahola.

Taiteen lukupiiri syventyy tällä kertaa Sylvi Kekkosen elämässä tiettyyn hetkeen, kesään 1966, jolloin Sylvi pohtii identiteettiään niin maan ensimmäisenä naisena kuin varteenotettavana kirjailijana. Kuvataiteen näkökulman tuo tekstiin Sylvin ystävä, kuvanveistäjä Essi Renvall, arvostettu, jopa armoitettu muotokuvien tekijä. Renvall muistetaan mm. WSOY:n tilaamista 30 kirjailijamuotokuvasta, jotka valmistuivat vv. 1942-1967.

Taiteen lukupiiri kokoontuu torstai-iltapäivisin klo 16-17 (ei kokoontumista syyslomaviikolla 42). Lukupiiriin on vapaa pääsy eikä siihen ole ennakkoilmoittautumista. Tervetuloa siis kuulolle!

Edit: Ihanaa, että olette löytäneet Taiteen lukupiiriin ❤. Tänään teitä oli enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Onneksi tila on suhteellisen suuri ja sopu sijaa antaa. Tapaamme jälleen viikon kuluttua.

Kuhnamontiellä remppaa riittää

Kuhnamontien remppaa syyskuussa 2019.
Kuva Marjo Ahola.

Kuhnamontiellä taidemuseon kupeessa on maisema näyttänyt tältä jo jonkin aikaa :(  Nyt ei kuitenkaan kannata hätääntyä kaikkien aitarakennelmien, tolppien tai huomionauhojen olemassaolosta, sillä ne ohjaavat kulkijaa turvallisesti juurikin taidemuseolle.

Äänekosken taidemuseolla avautui tiistaina 17.9. syksyn vaihtuvissa näyttelyissä Päätä ja häntää - Riikka Helmisen kierrätystaidetta. Näyttely on avoinna 24.11.2019 saakka arkisin ti-to klo 12-15 ja su klo 12-16. Näyttely on pääsymaksullinen.

Syksyn näyttelyyn liittyy Avoimet ovet taiteilijatapaamisineen su 3.11. klo 12.30-15.30, jolloin voi tulla jututtamaan Riikkaa ja kuulla hänen ajatuksiaan ja mietteitään veistosten valmistumisesta. Tapahtumaan on vapaa pääsy, tervetuloa!

Eilen torstaina 19.9. alkoi myös kesätauon päätyttyä Taiteen lukupiiri, jossa ensimmäisellä tapaamiskerralla valittiin lukuteokseksi Johanna Venhon Ensimmäinen nainen (2019, WSOY). Taiteen lukupiiri kokoontuu kerran viikossa, torstaisin klo 16-17. Syyslomaviikolla (vko 42) ei ole kokoontumista. Lukupiiriin on vapaa pääsy eikä siihen ole ennakkoilmoittautumista.