Positiivista palautetta pitkästä aikaa :)

Olin ansaitun pitkän viikonlopun vapaalla ja tänään tultuani töihin tutkin ensimmäiseksi, oliko museon palautelaatikkoon pudotettu asiakasviestejä. Ja olihan sinne tullut kertakaikkisen ihana viesti 💖 tämänhetkisen näyttelyn taiteilijalle, Veera Ruuthille. 

Veera Ruuthin näyttely Tilassa aika, valo ja muisti koostaa yhtenäisen kokonaisuuden ihmiselämän eri aspekteista keskittyen yhteen olennaiseen eli luopumiseen. Ruuth, taiteen maisteri Lapin yliopistosta, on kuvannut filmille mummolan tyhjentämisen ja sitä tehden luopumisprosessin, kun valo lankeaa tyhjentyneeseen tilaan avoimista ikkunoista ja oviaukoista. Luopuminen voi olla yllättäen myös kaunista!

Valokuvien lisäksi esille on nostettu Ruuthille tärkeitä aihepiirejä mm. eläinmaailmasta; hän on valmistunut tallimestariksi Ypäjältä ja rakastaa hevosia, lehmiä ja talleilla kulkevia jänöjä. Omakuva, jo hiukan kulahtaneista tallikengistä kertoo viitteellisesti Ruuthin elämän tärkeistä arvoista.

Hurmaava näyttely (os. Kuhnamontie 1, 44100 Äänekoski) on avoinna 19.4. saakka (ei su 5.4.) tiistaisin, keskiviikkoisin, torstaisin ja sunnuntaisin klo 12-16. Näyttelyyn on pääsymaksu 5/3/0 € tai vapaasti Museokortilla. Lämpimästi tervetuloa!

Halloweenia ja pyhäinpäivää suloisessa sekamelskassa tulevana viikonloppuna

 

Halloween on pyhäinpäivän aattona 31.10. vietettävä juhlapäivä. Nimi on lyhenne englanninkielisistä sanoista "All Hallows' Eve" eli kaikkien pyhimysten aatto. Halloweenin syntyyn on vaikuttanut muinaisten kelttien talven alkamisen päivä, samhain, jolloin vainajien henkien uskottiin liikkuvan joukossamme. Koska ajateltiin vainajien liikkuvan talven alkamisen / sadonkorjuujuhlan aikaan, ihmiset pukeutuivat outoihin asuihin, etteivät erottuisi mitenkään vainajista. Tällainen naamioituminen oli myös osa juhlan hauskanpitoa. 

Suomalaisessa kulttuurissa pyhäinpäivä, aiemmalta nimeltään pyhäinmiestenpäivä, on kristillinen pyhimysten, marttyyrien ja vainajien muistopäivä, jota vietetään monissa maissa edelleenkin 1.11. mutta Suomessa sitä vietetään nykyään 31.10.-6.11. välille osuvana lauantaina. Kynttilöiden sytyttäminen pyhäinpäivänä edesmenneiden haudoille luo toivoa pimeyttä vastaan. Kynttilöiden valaiseva liekki levittää toivoa pimeään maailmaan ja osoittaa konkreettisesti, että valo on vahvempi kuin pimeys. Valo antaa voimaa ja rohkeutta kaikille, jotka surevat ja kaipaavat läheisiään.

Anglosaksista halloweenia vietetään tulevana viikonloppuna, mikä osuu tällä kertaa päällekkäin suomalaisten pyhäinpäivän vieton kanssa. Edessä on siis suloinen sekamelska eri kulttuurien tapoja ja käytänteitä. Happy Halloween, rauhallista pyhäinpäivää!

Himmelifantasioita - kevätnäyttely taidemuseolla 23.2. - 11.4.2021

 

Himmeli à la Sirpa Hasa. Kuva Tapani Pentikäinen.

Ihan vain pikkuisen kauhunsekaisin tuntein olen seurannut koronatilanteen kehittymistä, sillä ensi viikolla taidemuseolla on avautumassa viime keväältä peruuntunut Sirpa Hasan ja Päivi Pullin  pisankamunanäyttely Himmelifantasioita. Tällä kertaa teemaksi on valikoitunut himmelit eri muodoissaan. Kaunis ja herkkä himmeli yhdistetään edelleenkin vahvasti jouluperinteeseen, mutta - yllätys, yllätys - näin ei ole aina ollut!

Himmeli mielletään suomalaiseksi perinnekoristeeksi, mutta sen historia on itse asiassa kuitenkin paljon tätä pidempi. Alun perin himmeli kulkeutui Suomeen Länsi-Euroopasta Ruotsin kautta talonpoikien omaksumana (joulu)koristeena. Sadonkorjuun jälkeen valmistetut himmelit ripustettiin tuvan kattoon joulun alla, mutta ne saivat olla paikoillaan seuraavaan juhannukseen saakka, jolloin ne poltettiin, ja uudet tehtiin taas seuraavan joulun aikaan. Himmelin elinkaari oli siis vuodenkiertoon sidottu.

Himmelillä ei kuitenkaan ole ollut pelkkää esteettistä funktiota, vaan sen uskottiin takaavan viljan riittävyyden seuraavaan satokauteen saakka ja lupaavan hyvää satoa seuraavallekin kaudelle. Mitä suurempi himmeli oli, sen parempaa satoa odotettiin ja toivottiin. 

 

Himmelin esikuvana ovat saattaneet olla kirkkojen kynttiläkruunut. Himmelit oli näet ennen tapana koristella tähkäpäillä, peilinpalasilla, paperisuikaleilla tai jopa kynttilöillä. 

Himmelifantasioita-näyttelyssä himmelit on koristeltu mm. pisankamunilla, puu- ja lasihelmillä, kristalleilla sekä värikkäillä höyhenillä. Rukiin oljet ovat vaihtuneet mehupilleiksi ja tiukasti käärityiksi rulliksi, joiden materiaali on peräisin esimerkiksi vanhojen kirjojen tai aikakausilehtien sivuista. Vain mielikuvitus on ollut rajana näyttelyfantasian luomisessa! Lisäefektiä tilan sommitteluun ja itse ripustukseen on haettu peilien, mustaksi maalattujen vaneritasojen ja teosjalustojen avulla. Näyttelyripustus valmistuu tiistaiksi 23.2. ja taidemuseon ovet avautuvat klo 12. 

Himmelifantasioita on avoinna 11.4.2021 saakka, ti, ke ja to klo 12-15 sekä su klo 12-16 (suljettu 4.4.). Ryhmävierailut ovat sallittuja alle 10 henkilön ryhmille, opastuspalvelut sitä vastoin ovat valitettavasti koronan vuoksi tauolla. Toivomme näyttelyvierailta maskin käyttöä; maskeja ja käsidesiä on saatavilla taidemuseon infosta, ja turvaväleistä muistutetaan jokaisessa tilassa. Terveysturvallisuus on siis varmistettu näyttelyvierailun ajan. Näyttelyyn on pääsymaksu. Tervetuloa!