Taiteen tulkintaa kotikonstein :)

Museokortin karanteenitaide on viime päivinä tuonut hymyn huulille yhdelle jos toisellekin ja saanut aikaan naurun pyrskähdyksiä. Ihmismieli on niin uskomattoman luova ja kekseliäs, varsinkin näissä erityisissä poikkeusoloissa! Vai mitä sanotte Suomen kultakauden taiteen toisinnoista kotikonstein sommiteltuna? Tässä mm. näkemys Gallen-Kallelan teoksesta Symposion (1894). Alkuperäisessä teoksessa kultivoituneet ystävykset Akseli Gallen-Kallela (tuolloin vielä Axel Gallén), Oskar Merikanto, Robert Kajanus ja Jean Sibelius nojailevat pöydän äärellä pohtien elämän ja taiteen arvoitusta.

Kaisa Hernberg teki perheensä kanssa karanteenitaidetta Gallen-Kallelan tunnetusta Symposion-teoksesta. Uudella teoksella pyrittiin kuvaamaan karanteenin tylsyyttä. Ketsuppipurkki ja soijakastike korvaavat alkuperäisen teoksen pulloja.

Gallen-Kallelan kuuluisa Symposion-maalaus versioitiin ilmentämään karanteenin tylsyyttä – ”Koko perhe on saanut monet hyvät naurut”

Museokortin #karanteenitaidetta-haasteessa luodaan uusia versioita tutuista taideteoksista. Haasteen kuvakilpailussa palkitaan huhtikuun loppuun asti joka viikko kaksi teosta Museokortilla. 

Suomalaiset ovat innostuneet tekemään karanteenitaidetta versioimalla tuttuja kotimaisia teoksia kodin tavaroilla karanteeniajan hengessä. Somessa maaliskuusta asti kiertänyt haaste sai alkunsa alankomaalaiselta @tussenkunstenqurantaine-tililtä.

Museokortin #karanteenitaidetta-haasteeseen on osallistuttu jo yli 1 500 julkaisulla. Kokoamme @karanteenitaidetta-tilille haasteen parhaita paloja. Lue ohjeet, miten osallistua itse haasteeseen 

Haasteeseen liittyvä kuvakilpailu jatkuu 29.4. asti. Palkitsemme joka keskiviikko kaksi parasta teosta Museokortilla. Kaikki aiemmin osallistuneet ovat yhä mukana kilpailussa.

Museot.fi -sivustolta https://museot.fi/uutiset löytyy lisää upeasti toteutettua karanteenitaidetta, käykää ihmeessä katsomassa ja nauttimassa näkemästänne! Näissä merkeissä hyvää viikonloppua toivottaa Äänekosken taidemuseo!

Vihreää valoa? - Hyvää pääsiäistä!

Rairuohot kahvikupeissa ovat olleet perinteisesti meidän taidemuseomme oma juttu.
Tänä pääsiäisenä on turvauduttava vuoden takaiseen kuvaan tästä viehättävästä vihreydestä.
Kuva Marjo Ahola.

Tuli aivan välttämätön pakko etsiä kuva perinteisestä rairuohoasetelmasta, jonka olen kasvattanut kahvikuppeihin näyttelyiden piristykseksi jo seitsemänä keväänä. Siemenet ja multa oli nytkin jo hankittuna, mutta ... te tiedätte kyllä ...

Kaikesta huolimatta valo lisääntyy vauhdilla. Luonnon vihreys valtaa pian ympäristömme ja tuo mukanaan kaivattua energiaa arkeen. Luonto näyttää meille vihreää valoa, valoa lähteä luontoon nauttimaan ja rentoutumaan. Nyt tämä kaikki on mahdollista :)

Vaikka museolla ulko-ovet ovat tiukasti kiinni, niin sisätiloissa tapahtuu jatkuvasti monenlaista. Olen saanut valmiiksi vuoden 2019 museotilastot niin Museovirastolle kuin Opetus- ja kulttuuriministeriöllekin ja vielä vaaditussa aikataulussa - hyvä minä! Molemmat tilastot ovat teettäneet rutkasti työtä, varsinkin, kun ne ovat luonteeltaan ja sisällöltään hyvin erilaiset.

Pääsiäisvapaiden jälkeen alkaa etäkoulutus uuden SIMO-kokoelmanhallintajärjestelmän käyttöön. Sinne on talven aikana siirretty vanhasta POLYDOC-järjestelmästä kaupunginmuseon esinekokoelma, arkisto, valokuvakokoelmat sekä käsikirjasto ja taidemuseon hallinnoimat taideteokset. Nyt on vielä  opeteltava käyttämään uutta järjestelmää, joka poikkeaa kovasti vanhasta järjestelmästä.

Kaupungin henkilöstön yt-neuvottelu-uhkan alla toivon todellakin, että meille näytetään vihreää valoa, ja että museolla saadaan jatkaa töiden eteenpäin viemistä. On näet muistettava, että museon toimiva infrastruktuuri (so. perusrakenteet, kokoelmat) mahdollistaa näyttelyiden jatkumon tulevaisuudessa, kun ovet saadaan taas auki yleisölle.

PS. Tein myös laskutoimituksen Maailma päättyy happotorniin -näyttelyn kävijämääristä. Ari Liimataisen näyttelyyn ennätti tutustua loppuvuoden ja alkutalven aikana kaikkiaan 747 kävijää. Se on suurenmoisen korkea luku, lämmin kiitos aivan jokaiselle kävijälle! Voikaa hyvin ja pitäkää huoli itsestänne sekä lähimmäisistänne :)

Hyvää pääsiäistä!

Ajatuksissa jo loppukesä ja syksy

Kevään 2018 näyttelykuva, niin suloisia muistoja. Kuva Katri Ahola.

Kuinka nopeasti maailma pyörähtääkään raiteiltaan :( Vain muutama viikko sitten oltiin ihan täpinöissämme suunnittelemassa Sirpa Hasan ja Päivi Pullin Himmelifantasioita-näyttelyä maalis-huhtikuulle, ja nyt yhtäkkiä ollaankin tilanteessa, jossa taidemuseon ovet ovat olleet suljettuna 18.3. lähtien toistaiseksi. Tämä tarkoittaa yksinkertaisuudessaan sitä, että museon toimisto on suljettu sekä kaikki kevään tapahtumat ja tuo edellä mainittu näyttely sekä siihen liittynyt tapahtuma/työpaja on peruttu, eikä kesästä osaa sanoa vielä oikeastaan yhtään mitään. Jotenkin kuitenkin elättelen hentoa toivetta saada loppukesäksi (so. elo-syyskuuksi) meidän vaihtuviin tiloihin jo valmiiksi mielessä hahmoteltu Helmiä II -näyttely - edes jonkinasteisena torsona.

Viime kesän Helmiä! -näyttely oli omalla tavallaan varsin onnistunut, vaikka se ei kietoutunutkaan kenenkään tietyn taiteilijan tuotantoon vaan esitteli kaupungin omiin kokoelmiin kertyneitä helmiä. Helmiä II jatkaisi samaista valitsemaani linjaa esittelemällä omista kokoelmista erityisesti grafiikan vedoksia eri vuosikymmeniltä. Äänekosken taidemuseon kokoelmat ovat grafiikkapainotteiset, joten voin hyvällä syyllä esitellä kokoelmista juurikin näitä helmiä :)

Mahdollinen kesänäyttely omista kokoelmista osuu tässä tilanteessa kuvataiteilijoiden kannalta hyvään saumaan, jos niin voi edes sanoa. Meidän ei tähän tietoon tarvitse perua suomalais-unkarilaista Päivi Reimanin ja Zsuzsa Csizmadian Vesi - Vis -yhteisnäyttelyä, joka on sovittu alkavaksi lokakuussa 2020. Vähän esimakua teille tulevasta löytyy Balassi-instituutin sivuilta  http://www.helsinki.balassiintezet.hu/fi/tapahtumat/4302-csizmadia-reiman-galleria-u-29-11-24-1/.

Nyt kuitenkin on vain mentävä päivä kerrallaan ja odotettava, kuinka elämä vie eteenpäin. Pysykää terveenä :)

Taidemuseon pääsiäinen on peruttu

Huomasin kävijätilastoista, että moni on etsinyt tietoa taidemuseon kevään ja pääsiäisen perinteisestä pisanka-näyttelystä. Sirpa Hasan ja Päivi Pullin Himmelifantasioita oli toki sovittu ajanjaksolle 26.3.-26.4.2020, mutta kuten varmasti meistä jokainen jo tietää, niin museot ovat sulkeneet ovensa keskiviikosta 18.3. alkaen, ja näin ollen meidänkin odotettu ja rakastettu kevätnäyttelymme on jouduttu perumaan ja siirtämään vuodella eteenpäin. Kevät ja pääsiäinen odottavat meitä ensi vuonnakin :)

Perhonen. Kuva Katri Ahola.

Muutamat työpajakuvat tässä tuokoon teille kaikille mukavia muistoja kevään 2018 tapahtumasta, jolloin Äänekosken taidemuseolla vieraili sunnuntaina 25.3. neljän tunnin sisällä 127 asiakasta!! Moni heistä uskaltautui ottamaan osaa Päivin ja Elinan ammattitaitoisesti ohjaamaan pisanka-pajaan. Moni myös ihastui tekniikkaan niin, että hankki itselleen tarvittavat välineet ja värit samaisella museoreissulla. 

Pääsiäiskana. Kuva Katri Ahola.

Pääsiäisen munanmaalausta ei ole asetettu virusepidemian aikaiselle "kieltolistalle", joten välineiden ja värien hankkiminen onnistuu esim. Hasa Designin kautta fb:ssä. Kannattaa siis kysellä, jos olet tarvikkeita vailla ja kiinnostunut aiheesta. Taidemuseolla ei ole valitettavasti näiden tarvikkeiden myyntiä tänä keväänä. Ymmärrystä tähän, ystävät.

Pysykää terveinä, tapaamme varmasti jossain vaiheessa.

Taidemuseon kevään päivityksiä - HUOM!! yleisötilaisuudet ja ryhmäopastukset peruttu

HUOM!!
Äänekosken kaupunki on 13.3.2020 tiedottanut, että museon yleisötilaisuudet ja ryhmäopastukset perutaan. 

HUOM!! Eilen maanantaina 16.3.2020 tulleen ohjeistuksen mukaan museot sulkeutuvat keskiviikkona 18.3.2020 näyttelytoiminnan sekä muun palvelun osalta. Tämä tarkoittaa taidemuseon osalta sitä, että Ari Liimataisen näyttely päättyy tänään tiistaina 17.3. klo 15.00 ja kevään näyttely Himmelifantasioita peruuntuu kokonaan. Taiteen lukupiiri ei myöskään kokoonnu enää tämän kevään aikana.

Taiteen lukupiiri on kokoontunut jo kevään aikana uudella teemalla, maaliskuun alusta alkaen olemme tutustuneet kansallistaiteilija Akseli Gallen-Kallelan Afrikan matkaan, jonka perhe teki vv.1909-1910. Materiaalina ovat olleet taideartikkelit, -kirjat, -kuvat sekä Jan Blomstedtin kirja Unteni Afrikka (2010), joka on kuvaus legendaarisen taidemaalarin sisäisestä Afrikasta, kun taiteilija istuu Afrikan talonsa parvekkeella tyttärensä Kirstin kanssa, joka kuuntelee isäänsä toisella korvallaan.

Taiteen lukupiirin materiaalia. Kuva Marjo Ahola.

Taiteen lukupiiri on kokoontunut torstai-iltapäivisin klo 16-17 taidemuseon kulmakamarissa. Koronavirusepidemia aiheuttaa toki viikottaisen arvioinnin, voimmeko jatkaa tapaamisia. Tarkkailethan siis sen vuoksi Äänekosken taidemuseon facebook-sivuja sekä kaupungin verkkosivuja https://www.aanekoski.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kulttuuri/museot/aanekosken-taidemuseo, jossa tiedotamme asiasta tarpeen mukaan. Lukupiiriin on vapaa pääsy eikä siihen ole ennakkoilmoittautumista.

Epidemia on tuonut mukanaan epävarmuuden, kuinka mm. ryhmäopastukset hoidetaan. Odotamme kuitenkin melko levollisina, että Ari Liimataisen Maailma päättyy happotorniin -näyttelyn viimeisen viikon kaikki opastukset saadaan hoidettua. Näyttely sulkeutuu sopimuksen mukaisesti sunnuntaina 22.3.2020. Tuolloin ovet ovat toki avoinna vielä klo 12-16, tervetuloa!

Perinteisen kevätnäyttelyn avoinnaoloajat ja yleisötapahtumien järjestelyt ovat vielä lyömättä lukkoon. Oletan kuitenkin, että Sirpa Hasan ja Päivi Pullin Himmelifantasioita -näyttely on esillä vaihtuvissa näyttelytiloissa 26.3.-26.4.2020. Ryhmäopastusten järjestäminen tässä epidemiatilanteessa ei kuitenkaan ole mahdollista. Päivitämme näitäkin tietoja lähempänä näyttelyajankohtaa. Pysykää kuulolla :)

Virkistävää vuoropuhelua taidemuseon asiakkaiden ja henkilökunnan välillä

Oranssin palautelaatikon sisältä löytyy aika ajoin kommentteja ja vinkkejä sekä palautetta taidemuseon (näyttely)toiminnasta. Jokaiseen palautteeseen paneudun "kympillä" ja pyrin tekemään korjausliikkeitä, jos/kun ehdotukset tai toiveet ovat linjassa museon näyttelypolitiikan kanssa:

Monikulttuurista ja nuorten tekijöiden näyttelyitä lisää, kiitos! 
Taidemuseon kokoelmapoliittisessa ohjelmassa määritellään mm. näyttelytoiminnan speksit keskittymällä ensisijaisesti paikkakuntaan sidoksissa olleiden/olevien taiteilijoiden tuotantoon. Toki monikulttuurisuus alkaa näkyä myös Äänekoskella ja saattaisikin mahdollistaa ajan oloon myös taustoiltaan monikulttuurisen näyttelyn. Nuorten aloittelevien taiteilijoiden tuotannon esittelystä oli puhetta vain viikko takaperin lukion kuvataiteen opettaja Minja Revonkorven kanssa, joka kertoi muutaman entisen oppilaansa jatko-opiskeluista kuvataiteen parissa. Heistä saattaisikin löytyä potentiaalia jatkossa vaihtuviin näyttelyihin :)

On täällä krääsää. 
Kyseinen palaute laittoi miettimään, mistä oikein on kyse. Toki ymmärrän perusnäyttelyn kodinomaisen esillepanon matkamuistoineen ja lukuisine bling-bling -koriste-esineineen, mutta niiden tarkoituksena on laajentaa kyseisen taiteen keräilijän luonnetta ja kauneuskäsitystä. Pienimuotoisessa museokaupassamme on myytävänä varsin tarpeellista pientavaraa taidekorttien ja -julisteiden lisäksi. Vaihtuvissa näyttelyissä en mielestäni ole törmännyt krääsään  (so. rihkamaa, rojua, sälää) :)

Hankkikaa ihmeessä se vehje, joka on jo kaikilla, johon voi työntää pankkikortin. Olisi ollut mukava maksaa MUSEOKORTTI, kun ei niin ei. 
Onneksi tämä kyseinen tilanne saatiin hoidettua hyvässä yhteisymmärryksessä, ja tyytyväinen asiakas sanoi tulevansa vuoden kuluttua uusimaan Museokorttinsa juurikin meille! Kiitos pitkämielisyydestä. Maksupääte on ollut agendalla jo pidempään, mutta vihreää valoa ei sen hankintaan ole vielä näytetty. Toivottavasti saamme päätteen kuitenkin viimeistään kesään mennessä :)

Lopuksi vielä pari kommenttia kuvataiteilija Ari Liimataisen näyttelystä Maailma päättyy happotorniin, jonka palaute on ollut tähän mennessä yksinomaan positiivista ja kiittävää. Kävijöitä viime sunnuntaihin mennessä on kirjattu huikeat 526. Näyttely on avoinna vielä runsaat kolme viikkoa 22.3.2020 saakka. Itse vuosilomailen, mutta näyttely on avoinna normaalisti ti-to klo 12-15 sekä su klo 12-16, siis tervemenoa taidemuseoon!

Hieno näyttely, puhuttelevia töitä!

Kiitos Ari Liimataisen näyttelystä! Aivan huikea! Mahtavat taulut ja äärettömän kekseliäät taulujen nimet. (+ kaksi sydäntä)

Päiväkodin näyttely näyttelystä

5-vuotiaan Antin Happotorni ja
3-vuotiaan Jannin Omakuva.
Kuva Marjo Ahola.

Pyörähdin torstaina aamulla läheisessä päiväkodissa, kun olivat ihan vasiten pyytäneet käymään. Ja mikäs oli käydessä, sillä päiväkotiin oli rakennettu "näyttely näyttelystä".

Päiväkodin 3-5 -vuotiaat vierailivat taidemuseolla parisen viikkoa takaperin kuvataiteilija Ari Liimataisen näyttelyssä Maailma päättyy happotorniin ja innostuivat niin paljon näkemästään ja kuulemma kuulemastaan, että päättivät piirtää ja maalata kaikkea sitä, mitä muistikuviin oli jäänyt. Ja paljon ja monenlaista olikin jäänyt mieleen!!

Ari Liimataisen värikylläinen näyttely oli kovasti lasten mieleen. Arin maalaamat kuvat olivat hyvin kiinnostavia sadunomaisuudessaan mutta välillä myös pelottavuudessaankin. Näyttelykierroksesta selvittiin kuitenkin hyvillä mielin ja innostuksen valtaamina :) Happotorni (2019) oli yksi suosituimmista aiheista, joista lapset olivat taiteilleet vahaliiduin ja vesivärein taideteoksia. Toinen lasten suosikki oli Kulmikas omakuva (2011).

5-vuotiaan Otavan Puu ja
5-vuotiaan Sannin Ämpäripäät.
Kuva Marjo Ahola.

Puu-aiheet ovat kuuluneet Ari Liimataisen repertuaariin jo pidemmän aikaa, ja näyttelyn Puun haltia (2018) tuntui myös kiinnostaneen lapsia.

Koko näyttelyn ykköstyö Jonglöörit (2008) herätti myös paljon kiinnostusta, sillä tarkkasilmäisimmät päiväkotilaiset löysivät teoksesta erityisen paljon outoa ihmeteltävää. Kuinka voi kulkea ämpäri päässä, oli monen esittämä kysymys! Toisaalta mietittiin myös yhdessä, voiko ihmisellä olla pöydän tai sohvan jalat jalkoina tai siivet ja rautakoukut käsinä... kyllä kuvataiteilijan mielenmaisema on niin uskomattoman ihmeellinen ja moniulotteinen!!

5-vuotiaan Ellin Tornit ja Mies kaatamassa mehua
tarkastajan päälle. Kuva Marjo Ahola.

Arin punasävyisistä teoksista kiinnostusta päiväkotilaisten keskuudessa herätti erityisesti Kaksi tornia (2017), jossa korkeaan ja pelottavankin kaltevaan torniin on kiivennyt rohkeita hahmoja. Niin teos ainakin yhdessä tulkittiin.

Teos Alkoholitarkastaja (2018) aiheutti naurunpyrskähdyksiä ja iloisia kommentteja siitä, miksi "jäätynyt mies kaataa mehua pikku-ukon päälle". Puhuttiin yhdessä siis punaisesta marjamehusta eikä sen väkevämmästä vaihtoehdosta!

Maailma päättyy happotorniin -näyttely on avoinna Äänekosken taidemuseolla vielä sunnuntaihin 22.3. saakka, ti-to klo 12-15 sekä su klo 12-16.

Pääsymaksu 3/2/0 € tai vapaasti Museokortilla, lämpimästi tervetuloa!