Terveisiä Äänekosken taidemuseon grafiikan työpajalta

Emilia ja Hillevi neuvomassa prässin käyttöä.
Kuva Marjo Ahola.

Äänekosken taidemuseon historian ensimmäinen grafiikan työpaja toteutettiin sunnuntaina 18.11. osaavien ja taitavien ohjaajien opissa. Syysilottelijat-ryhmästä paikalla oli neljä ryhmäläistä opastamassa ja avustamassa kuvan valmistamisen eri vaiheissa. Sunnuntai-iltapäivän aikana oli mahdollista suunnitella ja vedostaa esim. omat joulukortit ja/tai pakettikortit tulevaa joulun aikaa silmällä pitäen.

Osallistujat olivat varsin aktiivisia, aloitteellisia ja omatoimisiakin, sillä ensimmäiset vedostetut kortit syntyivät reilussa varttitunnissa! Kaikki tarvittava materiaali oli odottamassa jo valmiina, joten töihin saattoi tarttua saman tien.

Ilman Emilian tuomaa raskasrakenteista matkaprässiä vedostuksesta ei olisi tullut mitään. Prässin vääntäminen kävikin työstä, ja "pyörää" sai vääntää voimiensa takaa. Grafiikan paja oli iloisten osallistujien värikylläinen työpaja. Osallistujat toivoivatkin lisää samantyyppisiä nonstop-pajoja taidemuseolle. Muutamassa tunnissa kun jo oppii monia tekemisen saloja!


Lasilaatoilla Emilian valmiiksi tekemiä painovärejä, joita telattiin alumiinipeltiin kaiverretun kuvan päälle - siis tämä ennen prässin käyttöä! Kuva Marjo Ahola.

Jännitys kasvaa, mitä huopalaatan alta löytyykään!
Grafiikan tekeminen on aina yllätyksellistä ja juuri sen vuoksi niin kiehtovaa ja mielenkiintoista.
Kuva Marjo Ahola. 

Emilia odottaa kiinnostuneena, miltä lopputulos näyttää.
Oik. Raija ja Hillevi. Kuva Marjo Ahola.  



Uskaltaisikohan tuota kurkata, mitä paperista löytyy??
Oikealla näkyy prässin suurikokoinen rautainen pyörä,
jota vääntämällä sai prässin liikkumaan
ja valmistuvan kuvan samalla siirtymään laatalta paperille.
Simsalabim - ja valmista tulee!!
Kuva Marjo Ahola

Tapahtumat jatkuvat taidemuseolla sunnuntaina 16.12. jolloin on oiva mahdollisuus hankkia vaikkapa joululahjaksi taidetta. Nimittäin Syysilottelijat-ryhmä on paikalla tuolloin klo 15-16 myymässä mm. näyttelyssä esillä olleita omia teoksiaan sekä mukanaan tuomia lisävedoksia ym. grafiikkaa. Tervetuloa tapahtumaan, ostot käteisellä. Sunnuntai 16.12. on näyttelyn viimeinen aukiolopäivä, juhlistamme tapausta vapaalla sisäänpääsyllä klo 12-16.

Grafiikan työpaja Äänekosken taidemuseolla 18.11.2018 klo 12-16.

Äänekosken taidemuseolla grafiikan työpaja sunnuntaina 18.11.2018 klo 12-16.
Tervetuloa mukaan!

Äänekosken taidemuseolla (Kuhnamontie 1, Äänekoski) taiteillaan grafiikan työpajassa sunnuntaina 18.11. klo 12-16. Työpajan ohjaajana toimii Syysilottelijat-ryhmästä kuvataiteilija Emilia Tulla, joka saa avukseen ryhmän muitakin jäseniä. Työpaja toimii nonstop-periaatteella ilman ennakkoilmoittautumisia. Materiaalimaksuna peritään 5 euroa /osallistuja. Käteismaksu sisältää materiaalin sekä ohjauksen. Työpajassa voi vaikkapa suunnitella ja painaa yksilölliset joulu- tai pakettikortit tulevaa juhlakautta ajatellen.

Taidemuseon näyttelyihin on vapaa pääsy koko päivän ajan. Tervetuloa samalla tutustumaan myös Syysilottelijat-ryhmän grafiikan näyttelyyn Luonnonmukaista ja sen yli sekä tietysti museon perusnäyttelyyn, joka koostuu Toivo Parantaisen taidemuseosäätiön kokoelman teoksista sekä Jyväskylän taidemuseon Kalle Carlstedt -teoslainasta.

Luonnonmukaista ja sen yli -grafiikan näyttely avoinna 16.12. saakka ti, ke, to klo 12-15 sekä su klo 12-16. Sunnuntaina 16.12. näyttelyn viimeisenä aukiolopäivänä teosten myyntitapahtuma klo 15-16 valitse, maksa ja vie mennessäsi -periaatteella! Tervetuloa valitsemaan taidegrafiikkaa itselle ja/tai lahjaksi muille!

Patsaiden koristelu ja tekijänoikeuskysymykset

Patsaiden koristelu ja tekijänoikeuskysymykset ovat puhututtaneet museoiden kokoelmista vastaavia ammattilaisia viime aikoina. Vuonna 2017 Tampereella Wäinö Aaltosen Hämeensillan Pirkkalaisveistokset puettiin Tappara-paitoihin, ja Helsingissä  päärautatieaseman Emil Wikströmin Lyhdynkantajat esiintyivät vappuna Kiss-maskeissa. https://yle.fi/uutiset/3-9576070

Suomen käsityön museo ideoi keväällä 2018 Patsaat näkyviksi -taideprojektin, jonka tavoitteena oli lämmittää ja inhimillistää kaupunkiympäristöä pimeään vuodenaikaan. http://www.craftmuseum.fi/tiedotteet/18_patsaat_nakyviksi_huhtikuu.htm. Projektia olivat vetämässä museoammattilaiset, ympäristö- ja yhteisötaiteen näkökulmasta. Ajatuksena oli ilahduttaa asukkaita, tuoda kaupunkikuvaan huumoria sekä herättää keskustelua yhteisestä tilasta. Projektin avulla haluttiin muuttaa kaupunkiympäristössä pysyvää veistostaidetta näkyväksi muuttamalla veistosten kontekstia tilapäisesti - siis hallitusti ja teoksia kunnioittaen.

Patsaiden tilapäinen koristelu lienee saanut Suomessa alkunsa Ville Vallgrenin Havis Amanda-suihkulähteen lakituksesta, jolle saatiin jo virallinenkin lupa vuonna 1951. Pääkaupunkiseudun ylioppilaskuntien vuorovuosin järjestämässä tapahtumassa Vallgrenin suihkulähde neitofiguureineen on lakitettu perinteisesti vapunaattona. Vuonna 1978 alkuperäinen keskiyöllä tapahtunut lakitus siirrettiin alkuiltaan. 1990-luvun alussa veistokselle kiipeily kiellettiin kuitenkin turvallisuussyistä, mutta lakitus- ja pesuperinne jatkui nosturien avulla.

Patsaiden koristelun ja somistamisen yhteydessä tulisi aina huomioida tekijänoikeudet ja taiteilijan taiteellinen näkemys ja kunnioittaa niitä. Tekijänoikeuslain mukaan sillä, joka on luonut taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseensa … Toisin sanoen, jos toisen tekemää teosta halutaan käyttää sellaisenaan tai muunnellussa muodossa, tarvitaan siihen tekijän lupa. Lain 3§:n 2 momentissa mainitun respekti- eli kunnioittamisoikeuden taustalla on halu suojata tekijän persoonaa ja sen loukkaamattomuutta. Respektioikeus sisältää siis kiellon muuttaa teosta taiteellista arvoa loukkaavalla tavalla. Teosta ei saa turmella, vääristellä, typistää tai muuten muuttaa niin, että teoksen luonne tai muoto muuttuu taikka teos voitaisiin muutoin katsoa loukkaavan tekijän kunniaa tai mainetta.

Lastaajat-patsas Halloween-tapahtumassa 2.11.

Joskus tapahtuman järjestäjille sattuu kömmähdys - arvatenkin ajattelemattomuuttaan.
Wanhan Aseman seudun ja rantaraitin Halloween-vaelluksella kuvanveistäjä Tapio Junnon Lastaajat-patsaasta osa oli puettu pelottavan näköiseen lakanakaapuun.

Muistelen myös, että viime kesänä Suolahden rautatien ja Wanhan Aseman 120-vuotisjuhlassa samainen Lastaajat-patsas olisi lakitettu kulmistaan solmituin "nästyykein". En suhtaudu patsaiden koristeluun ryppyotsaisesti enkä lähtisi kieltämään tämäntyyppistä toimintaa mutta peräänkuulutan taiteilijan näkemyksen kunnioittamista ja hyvää makua sekä sitä, että tämänkaltaiset tempaukset tehtäisiin taideteoksia kunnioittaen ja niitä vahingoittamatta.

Patsaat näkyviksi -taideprojektin tavoin meilläkin voitaisiin
ideoida huumoripitoista yhteistyötä ympäristö- ja yhteisötaiteen parissa - muuttamalla veistosten kontekstia tilapäisesti ja tekijänoikeuslain puitteissa.

Kuvataiteen Kuuma lista

Taloustaidon numeroon 09/18 toimittaja Minna Petäinen on koonnut ajankohtaiskatsauksessaan "Korvan taakse" kiinnostavia aiheita, myös näin taidemuseon näkökulmasta katsottuna. Kiinnostavin artikkeli on otsikoitu Maisemat, eläimet ja ihmishahmot puhuttelevat keräilijöitä - kärjessä Toni R. Toivonen, Taisto Ahtola ja Väinö Hämäläinen.

Syyskuussa julkaistu Kuvataiteen Kuuma lista perustuu niihin tiedusteluihin, joita Taloustaidon taideasiantuntija Pauliina Laitinen-Littorinille (PLL) on tehty eri taiteilijoiden tuotannosta viimeisen puolen vuoden aikana. Lista ei siis mitenkään perustu hänen omiin mieltymyksiinsä. Kuuma lista on jaettu kategorioittain nykytaiteilijoihin (ykkösnimenä Toivonen), edesmenneisiin (ykkösnimenä Ahtola) ja klassikoihin (ykkösnimenä Hämäläinen).

Kuva Marjo Ahola.

"Luontokuvaukset ja eläinaiheet ovat jälleen nousussa kotimaisilla taidemarkkinoilla. Nämä tutut klassikkoaiheet nousevat suosioon säännöllisesti ja siirtyvät välillä taka-alalle … Klassikkotaiteilijoista kysytyin on viime kuukausina ollut pääasiassa luontoaiheisista maalauksistaan tunnettu taidemaalari Väinö Hämäläinen (1876-1940). Taidemarkkinoilla Hämäläisen teoksia on myynnissä melko tasaisesti, mutta ei liikaa." (PLL)

Miksi hehkutan Kuvataiteen Kuumalta listalta juuri Hämäläistä? Moni saattaa muistaa, että taidemuseolla oli Väinö Hämäläisen tuotannon varsin kattava ripustus kesäkaudella 2014. Löytöretki maisemaan -nimeä kantanut näyttely oli erityislaatuinen, sillä esillä olleista 60 teoksesta peräti 51 teosta oli saatu lainaksi yksityiskokoelmista! Maakuntalehti Keskisuomalaisessa taidekriitikko Hannu Castrén (HC) hehkuttikin näyttelyä ainutkertaiseksi ja sai tällä hehkutuksella liki 250 kävijää liikkeelle näyttelyn viimeisinä aukiolopäivinä. Castrénin mielestä Hämäläisen taidetta on kiinnostavaa tutkia taiteilijan elämäkerran kautta: Hämäläinen ja Pekka Halonen menivät naimisiin Sortavalan Myllykylästä kotoisin olleiden sisarusten kanssa. Halosen vaikutus näkyy erityisesti Hämäläisen talvimaisemissa … Talven valon ohella Hämäläisen spesialiteettina oli kimalteisen päivän hetken kuvaus, jossa hän saavutti huikaisevan konsensuksen kultakauden symbolismin ja puhtaan paletin välillä." (HC)

Taidemaalari Väinö Hämäläinen sijoitettiin Äänekosken taidemuseon näyttelykalenteriin ensisijaisesti paikallisuutensa ansiosta; Hämäläisen sukujuurethan ulottuvat Sumiaisiin ja Konnevedelle. Mutta kun ensimmäiset teokset oli saatu museon tiloihin, paikallisuuden periaate haalistui ja himmeni, ja tilalle nousi ihailu nimenomaan Hämäläisen luontokuvauksia kohtaan. Castrénin mainitsemat kimalteiset hetken kuvaukset nousivat esille mm. kesäisen järven aallokossa, aamuauringon ensisäteissä ja hankien hohteessa. Me olimme tuolloin, neljä vuotta sitten, aikaamme edellä, Väinö Hämäläinen on noussut tämän hetken ykköstaiteilijaksi!

Lue lisää osoitteessa https://www.taloustaito.fi/kuumalista-syksy2018

Luonnonmukaista ja sen yli - Syysilottelijoiden grafiikkaa

😄😃 Taidemuseolla on herätty jälleen henkiin!  Meille se tarkoittaa uuden näyttelyn suunnittelua, rakentamista ja ovien avaamista yleisölle. Syksyn vaihtuvissa näyttelyissä esittäytyy paikallinen Syysilottelijat-ryhmä, joka tarjoaa lukumääräisesti laajimman kattauksen taidegrafiikkaa, mitä museolla on koskaan aiemmin ollut esillä.

Syysilottelijat-ryhmä syntyi vuonna 2014 Äänekosken kansalaisopiston grafiikan kurssilaisista opettajansa Emilia Tullan inspiroimana. Tulla on alan ammattilainen, sillä hän on valmistunut kuvataiteilijaksi Satakunnan Ammattikorkeakoulun taidegrafiikan linjalta vuonna 2011.
Syysilottelijat-ryhmään kuuluvat Jaana Hintikka, Sirkku Jormanainen, Raija Kuhanen, Niina Liimatainen ja Hillevi Peura sekä jo mainittu Emilia Tulla. Ryhmä on esittäytynyt ennen taidemuseon näyttelyä mm. Kahvila Korpussa Sumiaisissa (2014), Kahvila Cafe Picassossa Saarijärvellä (2014), Äänekosken kaupunginkirjaston Hoikkassalissa (2014) ja Wille - Olohuone ja Keittiö -tiloissa Äänekoskella (2017).

Luonnonmukaista ja sen yli tarjoilee katsottavaksi lähes 70 teosta, joiden aihepiiri kumpuaa ensisijaisesti luonnosta, luonnonmaisemasta ja eläimistä, mutta mukaan mahtuu myös henkilöhahmoja sekä sisätilakuvia.

Sirkku Jormanaisen ja Hillevi Peuran taidolla sommiteltua värigrafiikkaa.
Kuva Pekka Soininen.

Sirkku Jormanaisen ja Raija Kuhasen herkkää sävykästä grafiikkaa.
Kuva Pekka Soininen.

           

Raija Kuhasen Pinus-lintuaiheisia puupiirroksia ja väripirskahduksena Emilia Tullan Sammakkoprinssin kääntöpiiri II.
Kuva Pekka Soininen. 

Sirkku Jormanaisen, Emilia Tullan ja Hillevi Peuran tummasävyistä tunnelmointia.
Kuva Pekka Soininen.

Niina Liimataisen hienovaraista liikkeen kuvausta kuivaneulatekniikalla.
Kuva Pekka Soininen.

Jaana Hintikan Lappi-viritteistä, tunnelmoivaa grafiikkaa.
Kuva Pekka Soininen.

Luonnonmukaista ja sen yli -näyttely on avoinna Äänekosken taidemuseolla (Kuhnamontie 1, Äänekoski) 16.12.2018 saakka ti, ke, to klo 12-15 sekä su klo 12-16 (suljettu 6.12.). Pääsymaksu näyttelyyn 3/2/0 € tai vapaasti Museokortilla. Tervetuloa!

Taidemuseon taiteen lukupiiri starttaa 4.10.2018 :)

Syksyn lukupiirin taideromaani, Eppu Nuotion ja Pirkko Soinisen
Nainen parvekkeella. Bazar, 2016.
Kuva Marjo Ahola.

Muutama elokuun lopun viikonloppu on mennyt töissä näyttelynvalvojana. Kävijöitä on kulkenut ulko-ovesta harvakseltaan, joten on jäänyt aikaa paneutua uuden lukukokemuksen valintaan syksyn taiteen lukupiiriä silmällä pitäen.

Kamppailin pitkään kahden kiinnostavan kirjan välillä, Riikka Stewenin Niin kauan kuin rakastat ja Eppu Nuotion / Pirkko Soinisen Nainen parvekkeella. Fiilistelin, pohdiskelin ja hahmottelin miellekartat molemmista kirjoista, sen verran vaikeaselkoisia kun olivat ja toinen vielä toista haasteellisempi. Lopulta valitsin oheisen kuvaamani kirjan, Nainen parvekkeella, jota kirjan takakannessa kuvaillaan "huikean omaperäiseksi rikosromaaniksi". Tarina kiertyy yhden taulun ympärille, taulun, joka vangitsee monet ihmiset, jokaisen omalla tavallaan. Taulu, joka merkitsee enemmän kuin elämä. Mysteeri, jonka ylle menneisyys on heittänyt verhonsa. Nainen, jonka kohtalo jäi arvoitukseksi.

Suomalainen nuori dokumenttiohjaaja tulee Pariisiin etsimään Albert Edelfeltin taulun luonnoksia. Kaukana Suomessa iäkäs taiteenharrastaja seuraa etsintää. Edelfeltin ajan tapahtumat kurottuvat kohti nykypäivää, ja menetykset pohjustavat kaikkea myöhemmin syntynyttä.

Aloitamme taiteen lukupiirin kuukauden kuluttua, torstaina 4.10. klo 16-17
(Äänekosken taidemuseo, Kuhnamontie 1). Lukupiiri kokoontuu torstai-iltapäivisin, piiriin on vapaa pääsy eikä mukaan tuleminen edellytä ennakkoilmoittautumista. Lämpimästi tervetuloa kuuntelemaan ääneen luetun tarinan etenemistä n. 25-30 sivun tuntivauhdilla.

JK. Torstaina 25.10. kokoonnumme neljännen kerran. Tarina polveilee nettikirjeenvaihdosta 1880-luvun Pariisi-kuvauksiin. En enää tiedä, mikä on faktaa ja mikä fiktiota. Mutta toisaalta, tarvitseeko sitä edes tietää, kun tarina itsessään on mielenkiintoinen ja koukuttava :)

Vielä kerran, olkaa hyvä! Nora Tapper hyvästelee näyttelynsä "Hetkiä, tuokioita" sunnuntaina 2.9. klo 15-16

Tiistaina 10.7.2018 järjestetyssä taiteilijatapaamisessa Nora Tapper kertoili opinnoistaan ja urastaan.
Kuva Merja Kähkönen.

Onpa mukavaa päästä kertomaan blogin lukijoille ja taidemuseon arkea seuraaville iloinen uutinen: Nora Tapper saapuu taidemuseolle sunnuntaina 2.9. klo 15 ja hyvästelee näyttelynsä Hetkiä, tuokioita viimeisen aukiolotunnin aikana kertoillen ajatuksiaan näyttelystä ja avaten tulevia suunnitelmiaan, joihin kuuluu mm. näyttely Berliinissä vuonna 2019.

Heinäkuisessa tilaisuudessa taidemuseo täyttyi ilahduttavasti taiteen ja taiteilijan ystävistä, jopa niin, että kaikki eivät mahtuneet yhdellä kertaa samaan tilaan kuuntelemaan Noran kiinnostavaa jutustelua. Nyt on siis oiva mahdollisuus tulla uudestaan paikalle kuuntelemaan - ehkä jotain uuttakin.


Kansallisromanttinen maisema (2017) avaa mielenmaiseman Keitele-järven rannoille ja saariin.
Maisema on erityisen rakas Nora Tapperille, joka viettää kesiään näillä rannoilla.
Kuva Jussi Tiainen.



Sunnuntain 2.9.2018 tilaisuuteen on vapaa pääsy, tilaisuus alkaa klo 15 Äänekosken taidemuseolla, Kuhnamontie 1. Lämpimästi tervetuloa, vielä kerran!