Olisin kuvitellut, että huonot lomasäät olisivat tuoneet huomattavasti enemmän museokävijöitä näyttelyihin kuin mitä kävijälistat kertovat :( Tosin eräänä kaatosaateen ryydittämänä iltapäivänä taidemuseon ovi kävi 24 kertaa, mikä on koko kesän ennätys yhdelle päivälle. Säätiedotteen mukaan ensi viikoksikin luvataan enemmän tai vähemmän sateita ja melko viileitä päiviä, eli mitään uutta mullistavaa ei taida olla tiedossa. Jään kuitenkin kaikesta huolimatta hyvillä mielin lomalle. Molemmat tämän kesän näyttelymme kestävät kriittisimmätkin katseet ja arvioinnit, mieli lepää Riitta Hytönen-Pasasen kuvakudosten ja tilatekstiilien välittämässä aihe- ja värimaailmassa, ja Kalle Carlstedtin luonnosmaiset akvarellit ja piirustukset herättävät kiinnostusta paikallishistoriaan ja sen dokumentointiin kuvataiteen keinoin.
Palaute näyttelyistä on ollut kaikkineen positiivista. Keskisuomalaisuus on sittenkin kova juttu! Ja keskisuomalainen näyttelykesä jatkuu lomista huolimatta, Äänekosken taidemuseon näyttelyt ovat avoinna 13.9. saakka tiistaista perjantaihin klo 12-18 ja lauantaista sunnuntaihin klo 12-16. Olkaa sydämellisesti tervetulleita :)
keskiviikko 22. heinäkuuta 2015
keskiviikko 1. heinäkuuta 2015
Hellettä luvassa - museot suojaavat turmiollisilta UV-säteiltä
Ilmatieteen laitos kehottaa suojautumaan auringon UV-säteilyltä, kun UVI (ultravioletti-indeksi) on kolme (3) tai korkeampi. Suojautuminen on tarpeen toukokuusta elokuuhun aamukymmenen ja iltapäiväviiden välillä. Ja silloinhan museoiden ovet ovat yleensä parhaiten auki :)
Tänään keskiviikkona 1.7. indeksi on Äänekosken korkeudella kohtalainen eli neljä (4), samoin huomenna torstaina 2.7. mutta jo perjantaiksi 3.7. indeksi nousee voimakkaaksi viideksi (5). Iho ei unohda saamaansa UV-säteilyä, vaan säteilyn vaikutukset kertyvät ihon muistiin koko sen eliniäksi. On siis syytä välttää UV-säteilyä tai suojautua siltä silloinkin, kun välitöntä palamisvaaraa ei ole. Tervetuloa siis museoiden suojaan :) Taidemuseon näyttelyt (Kuhnamontie 1, Äänekoski) ovat avoinna ti-pe klo 12-18 ja la-su klo 12-16. Kaupunginmuseon kulttuurihistoriallinen perusnäyttely (Äänekoskentie 311) on avoinna ke-pe klo 12-18 ja la-su klo 12-16.
Tänään keskiviikkona 1.7. indeksi on Äänekosken korkeudella kohtalainen eli neljä (4), samoin huomenna torstaina 2.7. mutta jo perjantaiksi 3.7. indeksi nousee voimakkaaksi viideksi (5). Iho ei unohda saamaansa UV-säteilyä, vaan säteilyn vaikutukset kertyvät ihon muistiin koko sen eliniäksi. On siis syytä välttää UV-säteilyä tai suojautua siltä silloinkin, kun välitöntä palamisvaaraa ei ole. Tervetuloa siis museoiden suojaan :) Taidemuseon näyttelyt (Kuhnamontie 1, Äänekoski) ovat avoinna ti-pe klo 12-18 ja la-su klo 12-16. Kaupunginmuseon kulttuurihistoriallinen perusnäyttely (Äänekoskentie 311) on avoinna ke-pe klo 12-18 ja la-su klo 12-16.
keskiviikko 24. kesäkuuta 2015
Perusnäyttely Äänekosken kaupunginmuseolla vielä hetken aikaa, kiirehdi katsomaan :)
Poikkesin aamulla työasioissa kaupunginmuseolla ja jämähdin kertaheitolla muistoihin :) Minun syntymäkauppalallani ja kotikaupungillani Äänekoskella kun on tarjottavanaan runsaasti vahvoja, värikkäitä muistoja, joita kaupunginmuseon perusnäyttelyssä ruokitaan kiinnostavilla esineillä ja valokuvilla. Mutta pian tulee kiirus sille, joka haluaa vielä nauttia esillepanosta. Perusnäyttely poistuu kuvioista tämän kesän jälkeen, ainakin joksikin aikaa. Kaupunginvaltuusto on näet lyönyt niitin pitkään jatkuneeseen keskusteluun, luovutaanko museorakennuksesta vai ei. Ja siitä siis luovutaan.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi 18.5. kokouksessaan yksimielisesti sille esitetyn talouden tasapainottamisen toimenpideohjelman 2016-2018, jonka yhtenä kohteena on Äänekoskentie 311:n museorakennus. Rakennus löytyy kertaluonteisten erien (lue: myytävien kohteiden) listan ykkössijalta ja sen myyntihinnaksi on arvioitu 75.000 €. Museorakennuksen myynti ei sinänsä tuo pysyviä säästöjä mutta vaikuttaa talousarviovuonna myönteisesti tilinpäätöksen rahoitus- ja tuloslaskelmaan. Ostajaehdokkaat pääsevät jo nyt arvioimaan rakennusta, kukin puntaroiden omia käyttötarpeitaan. Tuleeko museosta asuintiloja, pub/ravintola, yksityinen kulttuuri/näyttelytila, sitä tässä itse jäin pohtimaan. Ja esinekokoelmalle on löydyttävä riittävät, asianmukaiset säilytystilat. Lienee myös muistamisen arvoista, että museolain ja -asetuksen mukaan valtion osuuden saamiseksi (VOS-museot) museon toiminnan on oltava ympärivuotista ja kokoelmien oltava museon käyttäjien saavutettavissa.
Kiersin näyttelytilan kiireettä. Vitriinit kertovat näiden seutujen esihistoriallisesta ajasta. On kivikirvestä ja kourutalttaa, ruukkujen palasia, kvartsi-iskoksia tulen tekoa varten. On maanviljelyyn ja kalastukseen liittyvää esineistöä ja valokuvasuurennoksia. On suutarin työpöytää lesteineen ja työvälineineen. On kunnan syntyhistoriaan liittyvää arkistomateriaalia, kaupankäynnin ja teollisuuden kehityksen seuraamista. Aarteena näen Rudolf Strandmanin autenttisen apteekki-interiöörin palvelutiskeineen ja lääkepurkkihyllyineen 1900-luvun alkupuolelta. Lähimenneisyydestä taas minua muistuttavat elokuvaohjaaja, professori Mikko Niskasen elokuvajulisteet, kunniakirjat ja henkilökohtaiset esineet.
Palaan työpöytäni ääreen taidemuseolle. Kaivan esiin vuonna 2009 vahvistetun kokoelmapoliittisen ohjelman, joka koskee nimenomaan Äänekosken kaupunginmuseota. "Toimintaa ohjaavat säädökset ja eettiset periaatteet" -otsikon alta luen lauseet, jotka ovat johtaneet nykyiseen tilanteeseen: Kaupunginmuseon tavoitteenasettelut rakentuvat Äänekosken kaupungin päätösten mukaisesti. Tällaisia ovat mm. Äänekosken museoiden strateginen yleissuunnitelma sekä talous- ja kuntasuunnitelmat. - RIP -
Äänekosken kaupunginmuseo (Äänekoskentie 311) on avoinna vielä 2.8 2015 saakka ke-pe klo 12-18 sekä la-su klo 12-16. Pääsymaksua 3/2/0 euroa. Tervemenoa :)
Kaupunginvaltuusto hyväksyi 18.5. kokouksessaan yksimielisesti sille esitetyn talouden tasapainottamisen toimenpideohjelman 2016-2018, jonka yhtenä kohteena on Äänekoskentie 311:n museorakennus. Rakennus löytyy kertaluonteisten erien (lue: myytävien kohteiden) listan ykkössijalta ja sen myyntihinnaksi on arvioitu 75.000 €. Museorakennuksen myynti ei sinänsä tuo pysyviä säästöjä mutta vaikuttaa talousarviovuonna myönteisesti tilinpäätöksen rahoitus- ja tuloslaskelmaan. Ostajaehdokkaat pääsevät jo nyt arvioimaan rakennusta, kukin puntaroiden omia käyttötarpeitaan. Tuleeko museosta asuintiloja, pub/ravintola, yksityinen kulttuuri/näyttelytila, sitä tässä itse jäin pohtimaan. Ja esinekokoelmalle on löydyttävä riittävät, asianmukaiset säilytystilat. Lienee myös muistamisen arvoista, että museolain ja -asetuksen mukaan valtion osuuden saamiseksi (VOS-museot) museon toiminnan on oltava ympärivuotista ja kokoelmien oltava museon käyttäjien saavutettavissa.
Kiersin näyttelytilan kiireettä. Vitriinit kertovat näiden seutujen esihistoriallisesta ajasta. On kivikirvestä ja kourutalttaa, ruukkujen palasia, kvartsi-iskoksia tulen tekoa varten. On maanviljelyyn ja kalastukseen liittyvää esineistöä ja valokuvasuurennoksia. On suutarin työpöytää lesteineen ja työvälineineen. On kunnan syntyhistoriaan liittyvää arkistomateriaalia, kaupankäynnin ja teollisuuden kehityksen seuraamista. Aarteena näen Rudolf Strandmanin autenttisen apteekki-interiöörin palvelutiskeineen ja lääkepurkkihyllyineen 1900-luvun alkupuolelta. Lähimenneisyydestä taas minua muistuttavat elokuvaohjaaja, professori Mikko Niskasen elokuvajulisteet, kunniakirjat ja henkilökohtaiset esineet.
Palaan työpöytäni ääreen taidemuseolle. Kaivan esiin vuonna 2009 vahvistetun kokoelmapoliittisen ohjelman, joka koskee nimenomaan Äänekosken kaupunginmuseota. "Toimintaa ohjaavat säädökset ja eettiset periaatteet" -otsikon alta luen lauseet, jotka ovat johtaneet nykyiseen tilanteeseen: Kaupunginmuseon tavoitteenasettelut rakentuvat Äänekosken kaupungin päätösten mukaisesti. Tällaisia ovat mm. Äänekosken museoiden strateginen yleissuunnitelma sekä talous- ja kuntasuunnitelmat. - RIP -
Äänekosken kaupunginmuseo (Äänekoskentie 311) on avoinna vielä 2.8 2015 saakka ke-pe klo 12-18 sekä la-su klo 12-16. Pääsymaksua 3/2/0 euroa. Tervemenoa :)
perjantai 8. toukokuuta 2015
Uudistuva perusnäyttely kesäksi 2015
Perusnäyttelymme Toivo Parantaisen Taidemuseosäätiön kokoelmasta on tähän mennessä nähnyt jo neljä kesää, ja on tullut siten tiensä päähän. Ripustus rakentui suurimmaksi osaksi asiakastoiveitten pohjalta keväällä 2011, jolloin oli toivottu nostettavan esille erityisesti Raili Nivarpään herkkiä, eteerisiä akvarelleja 1970-80 -luvulta. Niiden rinnalle valitsin Saimi Kamppilan maisema-akvarelleja sekä Peter Borotinskij'n värilitografian täydentämään kokonaisuutta.
Nyt uudistuksen myötä, yhteistyössä Jyväskylän taidemuseon kanssa, saamme esille ensi kertaa laajahkon kokonaisuuden (puu)piirtäjä Kalle Carlstedtin (1891-1952) akvarelleja, piirustuksia ja tussitöitä sekä taiteilijatarvikkeita. Keskisuomalaisen kuvataiteen juhlavuoden kunniaksi teokset on tietoisesti valittu ja rajattu paikallisesti niin, että maisemat ovat kotoisin mm. Keuruulta, Konginkankaalta, Konnevedeltä ja Viitasaarelta. Konginkankaan maisemissa Carlstedt työskenteli ensi kerran jo 1910-luvulla. Vuoden 1915 syyskuussa taiteilija oleskeli toistamiseen rakastamallaan seudulla, Konginkankaalla ... "On yö, tähdet tuikkivat, kaikki nukkuvat jo - suoniityt ja metsät nukkuvat. Ulkona on kylmä, kylmä täällä huoneessanikin ... Lamppu valaisee huonosti, huone on puolipimeässä - mystillinen." (L.Wennervirta, Kalle Carlstedt metsien ja rantojen kulkija, 1956)
Kalle Carlstedt vieraili Keski-Suomessa 1940-luvulla vielä useamman kerran. Hänen lempireittinsä kulki Keuruu - Jyväskylä - Suolahti - Konginkangas - Viitasaari -reittiä, jota hän itse kutsui puupiirtäjän reitiksi.
Toivo Parantaisen Taidemuseosäätiön kokoelmassa on kaikkiaan 133 Carlstedtin teosta. Suurin osa (48 kpl) niistä on kohopainomenetelmällä valmistettuja puupiirroksia vuosilta 1911-1941. Grafiikan lisäksi kokoelmasta löytyy mm. 32 tussityötä, 30 akvarellia sekä 13 sekatekniikalla toteutettua työtä. Teosten aihepiiri on häkellyttävän monimuotoinen, kuoleman attribuuteista ja piruhahmoista kotoisiin perinteisiin maisemiin. Useimmat maisemista ovat Carlstedtin kotiseudulta, Sääksmäeltä ja sen lähialueilta, vain muutamia on pystytty paikantamaan varmuudella Keski-Suomeen. Jyväskylän taidemuseon kokoelmissa on vajaa 300 Carlstedtin teosta, joista saamme pitkäaikaislainaan parisenkymmentä keskisuomalaista maisemaa ja tunnelmakuvaa. Lainattavat työt ovat vielä kehystyksessä, ja saan ne ripustukseen toukokuun aikana. Elän siis jännittäviä aikoja, kahden kokoelman teosten yhteensovittaminen on aina yllätyksellistä mutta niin inspiroivaa :)
Nyt uudistuksen myötä, yhteistyössä Jyväskylän taidemuseon kanssa, saamme esille ensi kertaa laajahkon kokonaisuuden (puu)piirtäjä Kalle Carlstedtin (1891-1952) akvarelleja, piirustuksia ja tussitöitä sekä taiteilijatarvikkeita. Keskisuomalaisen kuvataiteen juhlavuoden kunniaksi teokset on tietoisesti valittu ja rajattu paikallisesti niin, että maisemat ovat kotoisin mm. Keuruulta, Konginkankaalta, Konnevedeltä ja Viitasaarelta. Konginkankaan maisemissa Carlstedt työskenteli ensi kerran jo 1910-luvulla. Vuoden 1915 syyskuussa taiteilija oleskeli toistamiseen rakastamallaan seudulla, Konginkankaalla ... "On yö, tähdet tuikkivat, kaikki nukkuvat jo - suoniityt ja metsät nukkuvat. Ulkona on kylmä, kylmä täällä huoneessanikin ... Lamppu valaisee huonosti, huone on puolipimeässä - mystillinen." (L.Wennervirta, Kalle Carlstedt metsien ja rantojen kulkija, 1956)
![]() |
Maisema Konginkankaalta/Pykälämäki, 1915 Toivo Parantaisen Taidemuseosäätiön kokoelma |
Kalle Carlstedt vieraili Keski-Suomessa 1940-luvulla vielä useamman kerran. Hänen lempireittinsä kulki Keuruu - Jyväskylä - Suolahti - Konginkangas - Viitasaari -reittiä, jota hän itse kutsui puupiirtäjän reitiksi.
![]() |
Keuruu, 1943 Toivo Parantaisen Taidemuseosäätiön kokoelma |
Toivo Parantaisen Taidemuseosäätiön kokoelmassa on kaikkiaan 133 Carlstedtin teosta. Suurin osa (48 kpl) niistä on kohopainomenetelmällä valmistettuja puupiirroksia vuosilta 1911-1941. Grafiikan lisäksi kokoelmasta löytyy mm. 32 tussityötä, 30 akvarellia sekä 13 sekatekniikalla toteutettua työtä. Teosten aihepiiri on häkellyttävän monimuotoinen, kuoleman attribuuteista ja piruhahmoista kotoisiin perinteisiin maisemiin. Useimmat maisemista ovat Carlstedtin kotiseudulta, Sääksmäeltä ja sen lähialueilta, vain muutamia on pystytty paikantamaan varmuudella Keski-Suomeen. Jyväskylän taidemuseon kokoelmissa on vajaa 300 Carlstedtin teosta, joista saamme pitkäaikaislainaan parisenkymmentä keskisuomalaista maisemaa ja tunnelmakuvaa. Lainattavat työt ovat vielä kehystyksessä, ja saan ne ripustukseen toukokuun aikana. Elän siis jännittäviä aikoja, kahden kokoelman teosten yhteensovittaminen on aina yllätyksellistä mutta niin inspiroivaa :)
maanantai 27. huhtikuuta 2015
Kesän 2015 vaihtuvissa tekstiilitaiteilija Riitta Hytönen-Pasanen
Sain viime viikolla miellyttävän kutsun Sumiaisten Kulmalaan, tekstiilitaiteilija Riitta Hytönen-Pasasen taiteilijakotiin kangaspuiden äärelle. Iltapäivän aikana keskustelimme tulevasta näyttelystä Äänekosken taidemuseolla, kävimme yhdessä läpi mittavaa leikekokoelmaa muistellen vuosien ja jopa vuosikymmenten takaisia tapahtumia, näyttelyn avajaisia, julkisten taideteosten luovutustilaisuuksia ja Kulmalan menneitä kesätapahtumia. Kerrassaan hurmaava iltapäivä :)
Riitta Hytönen-Pasanen tuo kesänäyttelyyn lukuisia töitä, skaala on moninainen ja runsas, sillä jo taiteilijakodin uumenista löytyy kymmenittäin silkkipaperipäällysteisiä rullia, joille kuvakudokset on varovasti kääritty, ja jotka vain odottavat pääsyä näyttelyripustukseen. Ja uusimmat työt ovat vielä pystykangaspuun loimissa - niin tuoreita kun ovat! Työt syntyvät tarinoista, ja niiden kertomisessa taiteilija on pistämätön.
Sumiaisten Kulmalassa asuvan tekstiilitaiteilija Riitta Hytönen-Pasasen luomiskautta on tähän mennessä kestänyt liki 50 vuotta. Vuonna 1967 Hytönen-Pasanen oli juuri päättänyt opintonsa Kreeta Pohjanheimon tekstiilikoulussa Helsingissä ja saman tien - nuoruuden rohkeudella - piti ensimmäisen tekstiilinäyttelynsä Strindbergin taidesalongissa. Ahkerointi kangaspuiden ääressä ja näyttelyiden ripustaminen koti- ja ulkomailla toivat aktiivisen luomisen ja toiminnan kauden taiteilijan elämään. Tilaustyöt ja kirkkotekstiilikokonaisuudet mahdollistivat ammatin toteuttamisen vapaana tekstiilitaiteilijana.
Äänekosken kaupungin kokoelmista löytyy useita Riitta Hytönen-Pasasen kuvakudoksia, jotka on sijoitettu julkisiin tiloihin kaikkien nähtäville. Äänekosken kaupungintalon vihkiäisjuhlassa marraskuussa 1986 kaupunki vastaanotti Oy Metsä-Botnia Ab:n lahjana kuvakudoksen Lentolaukka (1984) sekä Äänekosken seurakunnan lahjana kuvakudoksen Sanoma (1986). Kaupunginhallitus oli hankkinut jo aiemmin Punaisen mullan maan (1983) tulevaan uuteen kaupungintaloon. Honkolan ala-asteen uudisrakennukseen kaupunki lahjoitti kuvakudoksen Sinisen yön jälkeen (1983). Sumiaisten kunnantalon valtuustosaliin hankittiin kuvakudos Uskotko enkeleihin (1982) sekä kirjastoon tilateos Kesäsade (2002).Paikallisten virkamiesten ja päättäjien kulttuurimyönteisyys ja tekstiilitaiteen uskalias nosto julkiseksi taiteeksi oli 1980-luvulla erittäin rohkea ja moderni teko.
Paikalliset seurakunnat ovat myös luottaneet oman seutukunnan osaajaan: Riitta Hytönen-Pasanen on suunnitellut kirkkotekstiilit mm. Pihtiputaan, Viitasaaren, Konginkankaan, Sumiaisten ja Tikkakosken kirkkoihin. Sumiaisten seurakuntataloon valmistui yhdessä talon rakentamisen myötä tekstiiliteos Päivän noususta päivän laskuun (1992) sekä Laukaan seurakuntataloon kuvakudos Maan ja taivaan valo.
Riitta Hytönen-Pasasen kuvakudoksia ja tilatekstiilejä oli esillä Keski-Suomen museossa kesällä 2007. Äänekosken taidemuseon kesänäyttely 2015 "Maan valo"sisältää mm. kangaspuilla kudottuja kuvakudoksia ja solmimalla valmistettuja tilateoksia, uniikkeja kaikkiaan. Pellavaa, sisalia, viskoosia. Näyttely on avoinna 16.6.-13.9.2015 ti-pe klo 12-18 sekä la-su klo 12-16, juhannusaatto ja -päivä suljettu.
Riitta Hytönen-Pasanen tuo kesänäyttelyyn lukuisia töitä, skaala on moninainen ja runsas, sillä jo taiteilijakodin uumenista löytyy kymmenittäin silkkipaperipäällysteisiä rullia, joille kuvakudokset on varovasti kääritty, ja jotka vain odottavat pääsyä näyttelyripustukseen. Ja uusimmat työt ovat vielä pystykangaspuun loimissa - niin tuoreita kun ovat! Työt syntyvät tarinoista, ja niiden kertomisessa taiteilija on pistämätön.
Sumiaisten Kulmalassa asuvan tekstiilitaiteilija Riitta Hytönen-Pasasen luomiskautta on tähän mennessä kestänyt liki 50 vuotta. Vuonna 1967 Hytönen-Pasanen oli juuri päättänyt opintonsa Kreeta Pohjanheimon tekstiilikoulussa Helsingissä ja saman tien - nuoruuden rohkeudella - piti ensimmäisen tekstiilinäyttelynsä Strindbergin taidesalongissa. Ahkerointi kangaspuiden ääressä ja näyttelyiden ripustaminen koti- ja ulkomailla toivat aktiivisen luomisen ja toiminnan kauden taiteilijan elämään. Tilaustyöt ja kirkkotekstiilikokonaisuudet mahdollistivat ammatin toteuttamisen vapaana tekstiilitaiteilijana.
Äänekosken kaupungin kokoelmista löytyy useita Riitta Hytönen-Pasasen kuvakudoksia, jotka on sijoitettu julkisiin tiloihin kaikkien nähtäville. Äänekosken kaupungintalon vihkiäisjuhlassa marraskuussa 1986 kaupunki vastaanotti Oy Metsä-Botnia Ab:n lahjana kuvakudoksen Lentolaukka (1984) sekä Äänekosken seurakunnan lahjana kuvakudoksen Sanoma (1986). Kaupunginhallitus oli hankkinut jo aiemmin Punaisen mullan maan (1983) tulevaan uuteen kaupungintaloon. Honkolan ala-asteen uudisrakennukseen kaupunki lahjoitti kuvakudoksen Sinisen yön jälkeen (1983). Sumiaisten kunnantalon valtuustosaliin hankittiin kuvakudos Uskotko enkeleihin (1982) sekä kirjastoon tilateos Kesäsade (2002).Paikallisten virkamiesten ja päättäjien kulttuurimyönteisyys ja tekstiilitaiteen uskalias nosto julkiseksi taiteeksi oli 1980-luvulla erittäin rohkea ja moderni teko.
Paikalliset seurakunnat ovat myös luottaneet oman seutukunnan osaajaan: Riitta Hytönen-Pasanen on suunnitellut kirkkotekstiilit mm. Pihtiputaan, Viitasaaren, Konginkankaan, Sumiaisten ja Tikkakosken kirkkoihin. Sumiaisten seurakuntataloon valmistui yhdessä talon rakentamisen myötä tekstiiliteos Päivän noususta päivän laskuun (1992) sekä Laukaan seurakuntataloon kuvakudos Maan ja taivaan valo.
Riitta Hytönen-Pasasen kuvakudoksia ja tilatekstiilejä oli esillä Keski-Suomen museossa kesällä 2007. Äänekosken taidemuseon kesänäyttely 2015 "Maan valo"sisältää mm. kangaspuilla kudottuja kuvakudoksia ja solmimalla valmistettuja tilateoksia, uniikkeja kaikkiaan. Pellavaa, sisalia, viskoosia. Näyttely on avoinna 16.6.-13.9.2015 ti-pe klo 12-18 sekä la-su klo 12-16, juhannusaatto ja -päivä suljettu.
keskiviikko 25. maaliskuuta 2015
Easter eggs at Äänekoski Art Museum
Äänekoski Art Museum shows you this Easter (17.3.-10.4.2015) tens and tens (or should I say hundreds and hundreds?) of Hungarian Easter eggs as the huge Easter wreath as such contains already hundred (100) red Hungarian eggs and the wreath is only one showpiece of the totality of 21 pieces to be admired at the exhibition. All eggs are "written" by a group of four local artistic women who made a field trip to Hungary in order to study "how to write eggs in a Hungarian way".
tiistai 24. maaliskuuta 2015
Pääsiäisen pisankamunatyöpajassa 22.3.2015
Tästä se lähtee, kennollinen kananmunia, lyijykynä, luovuutta ja mielikuvitusta. |
Sähkökistkalla ja vahatangolla munan koristelu sujuu vaivattomasti. |
Munan pinnan jakoa kenttiin ja kuvion suunnittelua. Oik. mehiläisvahakiekko. |
Valmiita väriliemiä. |
Myyntitiskin tarjontaa pääsiäisenä 2015. |
Myyntitiskillä tarjolla myös kistkoja ja värejä, jos innostut tekniikasta. |
Ja se elämäni ensimmäinen itse vahattu ja värjätty pääsiäismuna :) |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)