369 x kiitos!

Mikon näköistä -näyttelyssä 369 vierailijaa - kiitos ihan jokaiselle!

Mikon näköistä - 90 vuotta Mikko Niskasen syntymästä keräsi kuuden aukioloviikkonsa aikana helmi-maaliskuussa yhteensä 369 näyttelyvierailijaa, mistä olemme täällä taidemuseolla kiitollisia ja tyytyväisiä. Iso kiitos kuuluu siis aivan jokaiselle vierailijalle, ja erityiskiitokset vielä heille, jotka jakoivat muistojaan tapaamisista ja kohtaamisista Mikon kanssa mitä erilaisimmissa yhteyksissä. Mieleen jäivät myös monet jaetut muistot "laituritapaamisista", Mikko kun mielellään pyörähti mökkinaapureiden laiturin nokassa vaihtamassa pikaisesti kuulumiset. Lisäksi monet muistot itse Käpykolosta juhlineen ja pelimanneineen sekä talkoineen nousivat esille keskusteluissa vieraiden kanssa. 

Tästä siirrymmekin varsin rivakalla aikataululla seuraavaan näyttelyyn, joka koostuu ikoneista ja maalatuista pisanka-munista pääsiäisen ja kevään kunniaksi. Näyttely avautuu jo ke 27.3. ja siihen liittyy luento ikoneista su 31.3. klo 13 sekä kevättapahtuma työpajoineen ja pop up -kahviloineen su 14.4. klo 11-16, molempiin tapahtumiin on vapaa pääsy! Luennolle tulee ennakkoilmoittautua Koskelan toimistoon to 28.3. mennessä puh. 0400 115 360. Tervetuloa kevääseen!

Tiistaiaamun taidemeemejä museolla

Vapaa toimittaja, kuvataiteen amatööri ja huumorin ammattilainen Virpi Salmi (s.1973) on toimittanut suomalaisen taidemeemikirjan Ottaisin mieluummin ponin ja muita totuuksia Suomen taiteen helmistä (Atena, 2018). Kirjan kannessa komeilee Akseli Gallen-Kallelan tunnetuista lähes tunnetuin maalaus Poika ja varis (1884). Virpi Salmin humoristisessa otteessa poika on saanut vierelleen ajatuskuplan, jossa sanotaan "Ottaisin mieluummin ponin".

Sosiaalisessa mediassa maailmantaiteen meemit ovat naurattaneet jo miljoonia ihmisiä, ja Salmin mielestä olikin korkea aika tuoda myös Suomen taide nykyaikaan. Jo ennen Salmin kirjan ilmestymistä, joulukuussa 2017, YLEn uutisissa pohdittiin taidemeemien oikeutusta otsikolla Onko kyseessä pyhäinhäväistys vai hauskaa huumoria?  https://yle.fi/uutiset/3-9932065


Nokkelaa ja nerokasta dialogia vitosluokkalaisilta.
Kuva Marjo Ahola.






Virpi Salmin mukaan taidemeemit ovat erityisesti netissä leviäviä hassutteluja, joissa parannetaan vanhaa, kulunutta taideteosta virkistävällä tekstitulkinnalla. Prosessissa teos ikään kuin siirtyy nykyaikaan sekä muuttuu kuin uudeksi.

Virpi Salmi on poiminut kirjaansa suomalaisen kuvataiteen rakastetuimpia teoksia Kansallisgalleriasta eli Ateneumin taidemuseon, Nykytaiteen museo Kiasman ja Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmista. Kirjan sivuilla vilahtavat tunnetut teokset mm. Albert Edelfeltiltä, Magnus Enckelliltä, Antti Favénilta, Maria Wiikiltä ja Hugo Simbergiltä.

Ihastuin kirjaan ja sen välittömään  otteeseen jopa siinä määrin, että tiistaiaamuna Honkolan koulun koululaisryhmän kanssa syvennyimme yhdessä taidemeemien maailmaan. Ryhmä paneutui annettuun tehtävään antaumuksella, ja iloinen (ja jopa riehakas) ilmapiiri täytti taidemuseon auditorion.

Historiallisen museon näyttelykin saattaa säikäyttää!
Kuva Marjo Ahola.

Mikon näköistä - 90 vuotta Mikko Niskasen syntymästä -näyttelymme johdatteli mainiosti samalla elokuvan tekoon, ja niinpä meemityöpaja videoitiin! Tässä esittelen kuitenkin kuvakorttisarjoja, jotka syntyivät koululaisten käsissä (ja ajatuksissa) nopeasti ja melko vaivattomasti.

Kuvakortit, joihin vitoset toteuttivat omia tekstityksiään, ovat Suomen museoliiton "aikaa nähneitä", markkinointiin ja mainontaan liittyneitä pr-kortteja. Olin säilyttänyt niitä "varuilta" jo useamman vuoden, ja nyt ne pääsivät uusiokäyttöön. Kortteja on neljää eri mallia, kaikissa korteissa tapahtuu jotain hauskaa museon näyttelytiloissa.

Kortit on suunnitellut Harri Haarala, piirtäjä, kuvittaja, sarjakuvataiteilija, Grafia ry:n jäsen keväästä 2015 alkaen. Lisää erityyppisiä kuvituksia voi katsella hänen kotisivuiltaan osoitteessa www.harrihaarala.fi.

Näin taidemuseokin saattaa herätä eloon!
Kuva Marjo Ahola.

Iskevää kommentointia näyttelytilassa!
Kuva Marjo Ahola.

Tosi iso KIITOS Honkolan koulun vitosluokkalaisille vierailusta taidemuseolla ja osallistumisesta taidemeemityöpajaan, joka tuotti hetkessä nokkelia ja kerrassaan nerokkaita tekstityksiä!

Mikon näköistä - osana TAKO-yhteistyötä

Elokuvaohjaaja, professori Mikko Niskasen syntymästä tuli kuluneeksi 90 vuotta 31.1. jolloin
Äänekosken taidemuseolla avattiin pienimuotoinen muistonäyttely Mikon näköistä. Näyttely keskittyy Niskasen elokuvatuotannon osalta elokuviin, jotka on tehty Konginkankaan Käpykolosta käsin, Laulu tulipunaisesta kukasta (1971), Kahdeksan surmanluotia (1972), Pulakapina (1977), Syksyllä kaikki on toisin (1978), Ajolähtö (1982) ja Nuoruuteni savotat (1988).

Kahdeksan surmanluotia (1972), Pulakapina (1977) ja Syksyllä kaikki on toisin (1978) esitellään still-kuvin ja elokuvajulistein Äänekosken taidemuseon Mikon näköistä -näyttelyssä. Kuva Pekka Soininen.

Vitriineissä esillä mm. Mikko Niskaseen liittyviä kunniakirjoja, palkintoja ja asiapapereita.
Esillä myös muutamia elokuviin liittyviä kuvausasusteita. Kuva Pekka Soininen.

Taiteilija Ari Liimataisen "tuore" näkemys Mikko Niskasesta vuodelta 2016 ja
Ajolähtö (1982) still-kuvineen ja julisteineen. Kuva Pekka Soininen.

Mikon näköistä pyrkii esittelemään Niskasen monipuolisen kulttuurisen ja taiteellisen luonteen tuomalla esiin mm. osan miehen aikanaan omistamasta taidekokoelmasta. Kuvataiteen lisäksi näyttely luo viitteitä miehen kiinnostuksen kohteisiin kuten (ooppera)musiikkiin ja runouteen. Näyttely kokoaa yhteen myös Liimattalan kylän "kolmen koplan" (Mikko Niskanen, Toivo Parantainen, Simo Hannula) tarinan.

Mikon näköistä -näyttely on osa valtakunnallista TAKO-yhteistyötä. TAKO on ammatillisten museoiden tallennus- ja kokoelmayhteistyöverkosto. Se sai alkunsa Suomen kansallismuseossa 23.1.2009 pidetyssä maakuntamuseoiden ja valtakunnallisten erikoismuseoiden kokouksessa. TAKO on vuoden 2013 alusta alkaen ollut osa Museoviraston ja Suomen kansallismuseon toimintaa. TAKOlla on kaksi päätavoitetta: museoiden välinen tallennustyönjako ja nykydokumentoinnin koordinointi. Käytännössä tallennustyönjako tarkoittaa, että siihen osallistuvat museot voivat kartuttaa kokoelmiaan harkitusti ja jakaa keskenään tallennusvastuuta. Kaikkien ei tarvitse tallentaa kaikkea.

TAKOssa on seitsemän temaattista yhteistyöryhmää eli poolia. Kukin museo osallistuu 1-3 poolin työskentelyyn. Poolit tekevät nykydokumentointia joko yhteisinä hankkeina tai kunkin museon erillisiä hankkeita koordinoiden. Äänekosken kaupunginmuseo kuuluu pooliin 7, joka tallentaa trendejä, vaikuttajia ja käännekohtia, jotka voivat olla sekä konkreettisia että abstrakteja. Alun perin pooli 7 ajateltiin "nopean toiminnan yksiköksi", jolla on mahdollisuus reagoida nopeastikin yhteiskunnassa tapahtuviin yllättäviin muutoksiin. Tällä hetkellä poolissa on mukana monenlaisia museoita: kulttuurihistoriallisia museoita, erikoismuseoita, taidemuseoita ja henkilöhistoriallisia museoita. Poolin intresseissä ovat myös erilaiset nykydokumentointihankkeet.

Äänekosken kaupunginmuseon valtakunnallinen tallennusvastuu koskee elokuvaohjaaja, professori Mikko Niskasta, poolin 7 mukaista vaikuttajaa. Mikon näköistä - 90 vuotta Mikko Niskasen syntymästä -näyttelyn yhtenä tehtävänä on kerätä lisää aineistoa, valokuvia, kirjoituksia tms. Mikko Niskasesta. Näyttely pyrkii herättämään Mikosta henkilökohtaisia muistoja, muistumia ja muistikuvia, jotka voi halutessaan kirjata ylös ja tallennuttaa kaupunginmuseon arkistoon. Kyseessä on siis museon oma osallistamishanke.

Mikon näköistä - 90 vuotta Mikko Niskasen syntymästä, Äänekosken taidemuseolla (Kuhnamontie 1, Äänekoski) 17.3.2019 saakka. Näyttely avoinna ti, ke, to ja su klo 12-16, vapaa pääsy, tervetuloa!

Etsintäkuulutettuna Simo Hannulan grafiikan vedos Kotimäkivalssi

Vuosi on lähtenyt vauhdilla liikkeelle. Rakennamme elokuvaohjaaja, professori Mikko Niskasen (1929-1990) muistonäyttelyä Mikon näköistä - 90 vuotta Mikko Niskasen syntymästä. Näyttely on luonteeltaan poikkitaiteellinen sisältäen elokuvajulisteiden ja still-kuvien lisäksi kuvataidetta sekä viittauksia musiikkiin ja runouteen. Näyttely kunnioittaa Liimattalan kylän kolmea merkittävää miestä, Mikko Niskasta, Toivo Parantaista ja Simo Hannulaa, joita yhdisti taiteen tekeminen, tulkitseminen ja taiteen/kulttuurin edistäminen niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin. Taidemuseon toteuttama näyttely keskittyy Niskasen elokuvatuotannon osalta elokuviin, jotka on tehty Käpykolosta käsin.

Näille kolmelle miehelle tärkeä ja rakas fyysinen maisema löytyi läheiseltä Kotimäeltä. Simo kuvasi mäkeä ja mäeltä avautuvaa maisemaa grafiikan vedoksissaan, Mikko kuvasi mäellä juhla- ja tanssikuvauksia elokuvaansa Laulu tulipunaisesta kukasta, ja Toivo (Topi) asui kivenheiton päässä mäestä tuntien paikan luonnonkauneuden.

Konginkankaan kirjan (2010) kanteen on kuvattu Simo Hannulan Kotimäkivalssi (1988), jossa nimensä mukaisesti muutama pariskunta on tanssin pyörteissä Kotimäen kallioilla, pelimannit
soittavat todennäköisesti juurikin valssia, ja taustalla näkyy Liimattalan kylän laajoja peltoaukeamia, muutamia rakennuksia sekä Pyyrinlahden avaraa rantamaisemaa.


Simo Hannula, Kotimäkivalssi (1988) viivasyövytys.
Kuva Pekka Soininen.

Me taidemuseolla etsintäkuulutamme nyt kyseisen teoksen!! Teosta on vedostettu sadan kappaleen sarja, joten toivoisimme yhden vedoksen löytyvän näyttelylainaksi Mikon näköistä -näyttelyyn ajalle 31.1.-17.3.2019, yhteydenotot ystävällisesti pikimmiten taidemuseolle, puh. 0400 439 807 (museoamanuenssi). Kiitämme jo tässä vaiheessa etsintään osallistuvia :)

Edit: Kiitos kaikille innokkaille etsintään osallistuneille! Taulu on löytynyt, ja saamme sen osaksi Mikon näköistä -näyttelyä. Hienoa, kiitos :)

Tukaattityttö - Mirri-kuvien takaa katsoo Helmi Vartiainen

"Ilman Helmi Vartiaista ei olisi Tyko Sallisen kuuluisia Mirri-maalauksia, ja silti tuosta naisesta ei tiedetä juuri mitään. Yksinkertainen ja rehevä maalaismuusa, joutava vaimo, aistillinen ansa? Mielikuva on niin täydellisesti rakennettu, että sen peitosta voi vain vaivoin etsiä todellisen naisen kuvaa. Helmi Vartiainen, itsekin taiteilija, on oikeaa nimeään myöten vaiettu ja häivytetty olemattomiin."

"Tukaattityttö on kahden tekijän hahmotelma todellisen Helmi Vartiaisen (1888-1920) elämäkerraksi, tarina nuoresta sivistyneestä karjalaistytöstä, joka tulee Ateneumiin opiskelemaan ja tapaa Tyko Sallisen. Kohtalokas avioliitto tekee hänestä taiteilijan mallin ja kahden tyttären äidin, mutta elämä omavaltaisen Tykon kanssa johtaa pian perhetragediaan, joka heittää varjonsa vielä Helmin taiteilijatyttärienkin elämään. Tapahtumat sijoittuvat 1900-luvun alkupuolen Helsinkiin, Pariisiin, Viipuriin ja Sortavalaan taustanaan suomalaisen taiteen ja itsenäistyvän Suomen murrosaika."

Näillä saatesanoilla Tukaattitytön (WSOY, 2002)  kirjoittajakaksikko Inka-Maria Laitila & Tarja Strandén sukeltaa rohkeasti syvälle taiteilija Helmi Vartiaisen lyhyeksi jääneeseen, traagiseen elämään. Taiteen lukupiirin syksyn 2018 osallistujat valitsivat yksimielisesti Tukaattitytön kevään 2019 lukupiirin teokseksi.

Taiteen lukupiiri aloittaa kevätkauden torstaina 17.1. klo 16 taidemuseolla (Kuhnamontie 1, Äänekoski) esittelemällä lukupiirin valitseman Tukaattityttö-teoksen. Tunnin mittaiseen lukupiiriin on vapaa pääsy, eikä siihen ole ennakkoilmoittautumista. Lukupiiri kokoontuu seuraavan kerran poikkeuksellisesti vasta torstaina 31.1. ja sen jälkeen torstaisin 7.2. - 14.2. - 21.2. - 7.3. - 14.3. - 21.3. - 28.3. - 4.4. - 11.4. (talvilomaviikolla 28.2. ei kokoontumista). Tervetuloa kuulolle!

Taiteen lukupiirin kevään 2019 teos, Tukaattityttö - Mirri-kuvien takaa katsoo Helmi Vartiainen /
Inka-Maria Laitila & Tarja Strandén, WSOY, 2002.
Kuva Marjo Ahola.

Joulurauhaa ja Onnea Uudelle Vuodelle 2019

Äänekosken taidemuseon näyttelyt sulkeutuivat sunnuntaina 16.12. Toimisto ja museon info ovat avoinna asiointia varten vielä ke-to 19.-20.12. 2018 klo 12-15. Toimisto avoinna jälleen 7.1.2019. Vuoden 2019 vaihtuvista näyttelyistä tiedotamme tammikuussa.

Toivotamme asiakkaillemme, ystävillemme ja yhteistyökumppaneillemme joulurauhaa ja onnea uudelle vuodelle!

Joulurauhaa ja Onnea Uudelle Vuodelle 2019!

Ei nyt ihan ostoskärryillä ostoksille mutta melkein ;) Äänekosken taidemuseolla taidetta myynnissä 16.12. klo 15-16

 

Näin joulun alla moni miettii, mitä antaisi lahjaksi läheisilleen. Harva kuitenkin tulee ajatelleeksi, että taiteen hankkiminen lahjaksi on myös yksi varteenotettava vaihtoehto. Taide ei ole kertakäyttöistä, vaan se ilahduttaa saajaansa vuosia, jopa vuosikymmeniä eteenpäin. Taide tuottaa myös mielihyvää elämään ja helpottaa stressin täyteistä arkea.



Ei ihan ostoskärryillä ostoksille mutta melkein ;)  taidetta taidemuseolta
sunnuntaina 16.12. klo 15-16.

Äänekosken taidemuseolla (Kuhnamontie 1, Äänekoski) on nyt ainutkertainen tilaisuus tehdä jouluostoksia sunnuntaina 16.12. klo 15-16, jolloin vuoden 2018 viimeistä näyttelyä "Luonnonmukaista ja sen yli" aloitellaan purkaa. Syysilottelijat-ryhmän jäsenet ovat paikalla ja myyvät näyttelyssä esillä olleita teoksiaan sekä mukanaan tuomia kehystämättömiä grafiikan vedoksia. Maksut tulee suorittaa käteisellä. Näyttelyihin on koko sunnuntaipäivän klo 12-16 vapaa pääsy, joten lämpimästi tervetuloa nauttimaan grafiikasta ja tekemään ostoksia paikallisilta tekijöiltä! 

PS. Taidemuseolla myynnissä myös paikallishistoriakirjat (Äänekoski-Suolahti, Konginkangas, Sumiainen), veteraanimatrikkeli, Kömin Killan ja Väksyn kotiseutulehdet, Äänekoski-kortteja, näyttelyjulisteita, I love museums -tuotteista mm. parkkikiekko ja näppärä jousiheijastin.

Tervetuloa ostoksille!