Ruusujen aikaan

Ruusujen aikaan on hyvä jäädä lomille! Viisi viikkoa aikaa tulla ja mennä, nukkua ja valvoa, tavata ystäviä & sukua tai olla möllöttää yksin, kaikkea tätä suloisessa sekamelskassa juuri oman mielen mukaan! Ihanaa kesää kaikille Tassutellen taiteeseen -blogin lukijoille, palaillaan elokuun lopulla :)

Nora Tapper ja Kalle Piilosen muistomerkki

Kuvanveistäjä Nora Tapper aloittamassa taiteilijatapaamistaan. Saimme tapaamiseen innokkaita kuulijoita ja taiteen ystäviä kesäisen lämpimänä päivänä 10.7.2018. Iso kiitos kaikille mukana olleille! Kuva Merja Kähkönen.

Kesäisen torstai-illan taiteilijatapaamiseen Nora Tapperin kanssa kokoontui runsaslukuinen joukko Noran tuttuja ja ystäviä sekä Noran taiteesta kiinnostuneita kuulijoita. Nora kertoikin aluksi kuulijoilleen alkutaipaleestaan taiteen maailmassa, mikä sisälsi haparoivia ja jopa epävarmoja askelia, kun nuorena ei ollut varma, minkä tien valitsisi. Arkkitehtiopintojen kautta ura kuitenkin urkeni kuvanveistoon, jolla tiellä Nora edelleenkin on. Materiaalina puu ja erityisesti tervaleppä on veistäjän sydäntä lähimpänä.

Näyttelykierroksen aikana keskusteluissa nousi esiin myös Nora Tapperin vuonna 1996 Itsenäisyyden puistoon sijoitettu Kalle Piilosen muistomerkki. Monille tuli yllätyksenä tieto, että muistomerkki on Nora Tapperin käsialaa. Hän itse arvostaa kyseistä tilaustyötä korkealle ja on kiitollinen siitä, että Äänekosken kaupunki ja Metsäliitto Yhtymä rohkeasti tilasivat teoksen tuolloin vielä varsin nuorelta ja kokemattomalta kuvanveistäjältä.



Kuvanveistäjä Nora Tapper kuuraamassa
juuriharjalla toista puolikasta
 Kalle Piilosen muistomerkistä 17.7.2017.
Kuva Merja Kähkönen.

Kotiseudun Joulun (1976) julkaisussa Heikki Noronen
pohdiskelee otsikolla "Olisi aika jo huomioida Kalle Piilosen työ kotiseutumme hyväksi" Kalle Piilosen (1844-1919) työn merkitystä kotiseutumme hyväksi. Kalle Piilonen oli säätyvaltiopäivämiehenä vuosina 1888-1906 mukana mm. ehdottamassa muutamien muiden edustajien kanssa rautatien rakentamista Keiteleen rannalle Suolahteen. Säätyjen hyväksyttyä ehdotuksen rata Keuruun Haapamäeltä Jyväskylän kautta Suolahteen avattiin lopullisesti liikenteelle 1.11.1898. Piilonen toimi aktiivisesti myös Keitele-Päijänne -kanavan rakentamisen puolesta, mikä kuitenkin lykkääntyi valtiopäiviltä toiselle ja valmistui lopulta vajaat 100 vuotta myöhemmin - vuonna 1993. Kalle Piilonen oli mukana myös monissa kansansivistystä koskevissa kysymyksissä, mm. vuonna 1884 allekirjoittamassaan anomuksessa koskien kuntien velvollisuutta rakentaa ja ylläpitää kansakouluja. Piilonen oli perustamassa Äänekoskelle kansanopistoa ja anomassa valtionapua kansanopistoille kulujen peittämiseksi. Koulunkäynnin turvaaminen näyttääkin olleen Piiloselle sydämen asia. Pitkäaikaisesta valtiopäivämiesasemastaan huolimatta Piilonen lienee ollut melko vaatimaton mies, kuolinilmoitus kun kertoo maanviljelijä Kalle Piilosen nukkuneen rauhallisesti kuolon uneen uskossa Vapahtajaansa Äänekosken Piilolassa heinäkuun 8.pnä 1919 klo 6 i.p.

Jaakopinpainia Museokortin hankkimisesta :)

Loma häämöttää puolentoista viikon päässä ja olenkin tehnyt jo monenkirjavia (kulttuuri/taide) suunnitelmia vapaapäiville. Samalla olen pannut merkille museoiden pääsymaksujen korkeahkon hintatason. Ymmärrän toki, että laadusta ja suomalaisesta työstä kannattaa maksaa mutta kun tuossa laskeskelin, että jo parissa näyttelyssä vierailu tulisi maksamaan hyvästikin parikymmentä euroa ellei jopa enemmän.

Kannattaisiko siis hankkia ikioma Museokortti, jonka saisi koko vuodeksi 68 eurolla? Tähän saakka olen kärvistellyt, esittänyt lippukassalla ammattiliiton (museoala) jäsenkortin, joskus jopa palkkalaskelmasta tulosteen, jossa näkee maininnan museoammattilaisuudesta. Lähimuseoiden henkilökunta tunnistaa jo kasvoni, ja pääsen sisään suuremmitta vaikeuksitta - ilmaiseksi. Tuntuu vain niin äärimmäisen nololta - anella ilmaista sisäänpääsyä tavalla tai toisella.

Kesäkuussa Kiasman lippuluukulla kysyivät, minkä museotyypin ammattilainen olen, kun vain taidemuseolaiset saavat vapautuksen pääsymaksusta - siis, jollei omistanut  Museokorttia. Taidemuseolaisena pääsin kuin pääsinkin sisään raottamatta kukkaron nyörejä, sillä Museokorttia ei ollut, eikä sitä vieläkään ole. Perjantaihin saakka ennätän käydä omaa sisäistä taisteluani, eräänlaista jaakopinpainia, sillä jos hankin kortin, se on tehtävä viimeistään tulevaan viikonloppuun mennessä. Sunnuntaina olen näet menossa ohikulkumatkalla pikaisesti Salon taidemuseon kansainväliseen valokuvanäyttelyyn Herb Ritts, In Full Light  https://museot.fi/nayttelykalenteri/index.php?nayttely_id=17543. Siitä viikon päästä vietän päivän Tampereella Vapriikissa, Museo Milavidassa ja Muumimuseossa. Siitä kahden viikon päästä olen Helsingissä ja aikomuksenani on kahlata läpi useampi näyttely parissa päivässä: Taidekoti Kirpilä sunnuntain yleisöopastuksineen, Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha opastuksineen (jännää, että kyseessä on Museokortti-kohde!!), HAMin Air de Paris sekä Didrichsenin taidemuseon Svenskt Tenn @Didrichsen: Estrid Ericson & Josef Frank - muotoilun uudistajat https://www.didrichsenmuseum.fi/nayttelyt/. Didrichseniin pääsee vesibussilla Helsingin Kauppatorilta edestakaisin - kiinnostava kulkuyhteys :)

Kiasmaan saattaisin sortua vielä uudemman kerran, Grayson Perryn omintakeinen tekstiilitaide ja keramiikka on kertaamisen arvoista, varsinkin, jos ennätän samalla pistäytyä vilkaisemassa saman talon Vladislav Mamyshev-Monroen Tähtipölyä Venäjältä -näyttelyn. Jaakopinpaini jatkukoon vielä muutaman päivän, ehkä otan, ehkä en. Katsotaan, mihin suuntaan vaaka kallistuu!

Jos hyvin (!?) käy, niin voitte bongata minut ainakin mainittujen museoiden lippuluukulla kesäloman aikana Museokorttia ylpeänä heilutellen 👌👌👌.

Museokortin voi ostaa myös Äänekosken taidemuseolta. Huom!vain käteisellä.
Ja Äänekosken taidemuseolla Nora Tapper - Hetkiä, tuokioita. Avoinna 2.9.saakka.
Tervetuloa, myös Museokortilla!

PS. Saarijärven museon Tuleva -näyttelyä ei myöskään voi jättää vain yhteen käyntikertaan. Pentti Hakalan ja Kuutti Lavosen yhteisnäyttely on muotoilijan ja taidemaalarin välistä loistavaa dialogia http://www.saarijarvi.fi/sisalto/nayttelyohjelma

PS. Ja hyvinhän tässä siis kävi. Hankin oman Museokortin työpaikaltani Äänekosken taidemuseolta ja nyt korttia on käytetty Salossa, Tampereella, Helsingissä ja Saarijärvellä vajaan kuukauden aikana yli 100 euron arvosta! Paljon olen siis nähnyt mutta varmasti on vielä paljon enemmän näkemättä :) Ihanaa museokorttikesää kaikille!!

Tappereita kerrakseen :)

Kuvanveistäjä Nora Tapperin (s. 1961 Konginkangas) näyttelyn Hetkiä, tuokioita avajaisissa viime viikon torstai-iltana oli hyväntahtoista tunkua, kiinnostavia puheenvuoroja, runsasta mielipiteiden vaihtoa ja vilkasta keskustelua. Avajaisiin saapui seitsemisenkymmentä kutsuvierasta, näyttely sai vierailta vuolaita kehuja ja lämpimiä kiitoksen sanoja. Perinteinen sanonta, että kukaan ei ole profeetta omalla maallaan, ei tällä kertaa pitänyt paikkaansa - ei avajaisissa eikä sen jälkeenkään. Nora Tapper on profeetta omalla maallaan ja nimenomaan kotiseudullaan täällä Äänekoskella. Hetkiä, tuokioita - Nora Tapper on avoinna Äänekosken taidemuseolla (Kuhnamontie 1, Äänekoski) 15.6.-2.9.2018 ti-pe klo 12-18 ja la-su klo 12-16, tervetuloa Äänekoskelle! Huom! näyttelyt suljettu juhannuksena 22.-23.6.
https://www.facebook.com/aanekoskentaidemuseo/


Talo ja puu Modiglianin mukaan, 2017, puu ja keramiikka. Kuva Jussi Tiainen.
Amedeo Modiglianin maalauksessa Puu ja talo vuodelta 1919 on etualalla puu ja takana talo,
jossa näkyy vain yksi ikkuna. Talon yksinäinen ikkuna kiehtoi minua
 ja käsissäni muotoutui talo ja puu rinteessä. (NT)



Uusi alku, 2017, puu. Kuva Jussi Tiainen.
Luonnon elinvoima hämmästyttää,
edellisvuotiseen kantoon ilmestyy uusi kasvu. (NT)

Samana torstai-iltana olisi ollut toisetkin avajaiset, Galleria Jarskassa Saarijärvellä, missä avattiin Juholan kesäkausi kuvanveistäjä Riku Riipan Veistoksia -näyttelyllä. Juhola on Tapperin veljesten koti, jossa veljekset, kirjailijat Harri ja Marko (Marko Tapio), kuvanveistäjä Kain ja lavastaja Yrjö viettivät lapsuutensa ja nuoruutensa. Vuonna 1949 valmistuneen päärakennuksen yläkerrassa on Markon kirjoituskoppi ja veljesten huoneet alkuperäisine kalusteineen, joista osa on Kainin tekemiä. Päärakennuksen pihapiirissä sijaitsevassa navettagalleria Jarskassa on esillä Riku Riipan (s.1974)veistoksia. Riippa toimi akateemikko Kain Tapperin apulaisena opiskellessaan Kuvataideakatemian kuvanveiston osastolla Helsingissä. Tapperien Juhola ja Galleria Jarska ovat avoinna 16.6.-12.8.2018 (Ryöppäläntie 59, Tarvaala/Saarijärvi), tervemenoa Tarvaalaan! http://www.saarijarvi.fi/koe-nae-ja-liiku/saarijarven-museo/kayntikohteet/tapperien-juhola-ja-galleria-jarska

Tappereita kerrakseen :)  Kuvanveistäjä Nora Tapper on saanut ja saa edelleenkin tehdä sukuselvitystä siitä, keitä nämä Tapperit ovat ja kuinka läheisiä sukulaisia he ovat. Näyttelyä Äänekoskella rakentaessaan Nora Tapper pohdiskeli sukunsa vaiheita ja omaa taiteellista perimäänsä; hänen Jorma-isänsä ja Tapperin veljekset kun olivat vain serkuksia - ehkäpä Eeva-äidinkin taiteellisuudella on tässä ollut osansa.

Nora Tapperin ajatuksiin, teoksiin ja näyttelyihin pääsee tutustumaan mm. oheisten linkkien kautta:

https://www.ksml.fi/mielipide/kolumni/Niin-tapperia-niin-tapperia/597575

http://matkalla.keskisuomentaide.fi/project/taiteilijan-elamaa-nora-tapper/

Hetkiä, tuokioita - kuvanveistäjä Nora Tapper - Äänekosken taidemuseolla 15.6.-2.9.2018

Kevätnäyttelyn viimeisiä ripustuslankoja irrotetaan, lasivitriinejä siirretään varastoon ja tilalle nostetaan veistosjalustoja, sillä Äänekosken taidemuseolla avautuu perjantaina 15.6. kuvanveistäjä Nora Tapperin näyttely Hetkiä, tuokioita.

Konginkankaalla (-61) syntynyt, Helsingissä asuva ja työskentelevä Nora Tapper tuo esille "uusinta uuttaan", sillä tuoreimmat leppäpuiset veistokset ovat syntyneet alkuvuodesta 2018 juurikin Äänekosken näyttelyä varten 💖. Olemme saaneet "makustella" tulevaa tällä viikolla, kun Nora yllätti meidät tuomalla veistoksiaan museolle jo näin etuajassa!

Nora Tapperilla on laaja taiteellinen koulutus taustalla. Hän on kirjoittanut ylioppilaaksi Äänekosken lukiosta 1980, opiskellut Oulun yliopistossa arkkitehtuurin osastolla 1980-85, 87-89, Taideteollisessa korkeakoulussa 1985-87, Kuvataideakatemiassa kuvanveiston laitoksella 1989-93. Kuvataiteen maisterin tutkinto valmistui 1998 Kuvataideakatemiasta.

Näyttelyitä Nora Tapperilla on ollut viime vuosina tasaiseen tahtiin niin Etelä-Suomessa (Helsinki, Tampere) kuin Keski-Suomessa (Jyväskylä, Keuruu, Saarijärvi). Äänekoskelle Nora saatiin   houkuteltua sen verran hyvissä ajoin, että sekä taiteilijan että taidemuseon aikataulut kävivät sopivasti yksiin. Loppuvuodeksi Nora Tapperilla on tiedossa vielä yhteisnäyttely (Moisander, Ripatti, Tapper) Vanhan Raatihuoneen Galleriassa Turussa, ja vuodelle 2019 on sovittu yksityisnäyttelyt Galleria Sculptoriin Helsinkiin sekä Galleria Toolboxiin Berliiniin, Saksaan.

Nora Tapper kertoo tulevasta näyttelystään Äänekosken taidemuseolla näin: Miettiessäni näyttelyä lapsuuden ja nuoruuden kotikaupunkiini mielessäni on kulkenut muistojen ja kuvien virta. Näyttely tuntuu olevan minusta väistämättä henkilökohtaisempi kuin jossain muualla pidettävä. Näyttelyyn ja veistoksiin tulevat mukaan menneet sukupolvet ja täällä kokemani menneet ajat. Hetkiä, tuokioita -näyttelyni veistokset perustuvat muistikuviini ja tekemiini erilaisiin havaintoihin luonnosta, ilmanalasta ja maisemasta. Olen katsellut metsässä sienten ja kääpien kasvustoja lahon puun pinnalla, kaatuneesta tuomesta versovia uusia alkuja. Osa näyttelyni veistoksista perustuu näihin kokemuksiin.
 

Nora Tapper, Kansallisromanttinen maisema (2017). Kuva Jussi Tiainen.

Henkilöhahmoveistokset ovat syntyneet vanhojen valokuvien pohjalta, jotka voisivat olla yhtä hyvin kenen tahansa tuon ajan kotialbumista. Kaikki tämä koettu ja nähty elämäni varrelta on veistämiseni takana, nämä kokemukset ovat tehneet minusta vähitellen kuvanveistäjän. (Nora Tapper) 

Isäni vanhempien piirongin päällä oli valokuva mummusta lapsena vanhempiensa kanssa. Mummu seisoo valokuvaamon tuoleilla istuvien vanhempiensa välissä, valokuvan taustana on jonkinlaista ranskalaistyylistä puutarhaa esittävä maalattu taustafondi. (Nora Tapper)
 


Nora Tapper, Uittomiehen perhe (2018), leppä.
Kuva Jussi Tiainen.

                               

Toisessa kuvassa mummu istuu nuorena äitinä jalat vedettynä tuolin alle esikoinen sylissään. Pappa istuu tuolin käsinojalla nojaten tuolin selustaan ja katsoo suoraan kameraan. Kuva on otettu huoneessa, jossa seinien pinkopahvit ovat repeilleet. (Nora Tapper)


Nora Tapper, Esikoinen (2018), leppä.
Kuva Jussi Tiainen.


Vanhoissa valokuvissa minua koskettaa ja kiehtoo kuvattavien vakavuus. Vakavuus johtuu epäilemättä tuohon aikaan kuvaustilanteen erikoisuudesta ja juhlallisuudesta kuin myös filmin valotusajan pituudesta. Haluan nähdä nuo ihmiset, jotka olen tuntenut vanhoina ihmisinä, heidän nuoruutensa päivinä, jolloin he eivät tienneet millainen elämä heillä olisi edessään. Nuoruus on kuin puhdas paperi, johon elämä piirtää viivansa, varjostaa joitakin kohtia, nostaa toiset valoon. Mitä meille ihmisille tapahtuu nuoruuden ja vanhuuden välissä? Kuinka me otamme vastaan elämän mukanaan tuomat ilot ja surut? (Nora Tapper)

Hetkiä, tuokioita - kuvanveistäjä Nora Tapper  Äänekosken taidemuseolla (Kuhnamontie 1) 15.6.-2.9.2018 ti-pe klo 12-18 sekä la-su klo 12-16 (suljettu juhannuksena 22.-23.6.). Sisäänpääsy 3/2/0 € tai Museokortilla. Tervetuloa!

Lahjavinkki kevään valmistuville :)

Näin kesän korvalla moni miettii, mitä antaisi valmistuvalle nuorelle lahjaksi. Museot tarjoavat varteenotettavan, loistavan vaihtoehdon, Museokortin. Museokortilla teet vuoden mittaisen kulttuurimatkan, koet uusia elämyksiä ja inspiroidut museokohteissa kautta koko Suomen niemen, aina Ahvenanmaalta Inariin saakka. Museokortilla pääsee 250 museoon ilmaiseksi vuoden ajan ja se on paljon se.



Kevään valmistuville lahjaksi Museokortti - 68€.

Museokortti on henkilökohtainen vuosikorttisi, jonka ansiosta voit poiketa museossa vaikka joka päivä. Kortti on voimassa 12 kuukauden ajan ensimmäisestä museokäynnistä alkaen.

Museokortti on erinomainen lahja, joka pitää saajan liikkeellä vuoden ajan ja muistuttaa antajastaan jokaisella museokäynnillä. Kortti tarjoaa virkistystä, mukavaa tekemistä ja ikimuistoisia hetkiä arkeen ja juhlaan.

Museokortin voi ostaa lahjaksi tai itselleen kaikista Museokortti-museoista, siis myös Äänekosken taidemuseosta (Kuhnamontie 1, Äänekoski) mutta toki myös Museot.fi -verkkokaupasta.

Äänekosken taidemuseon toimisto / info on avoinna toukokuussa ti-to klo 12-15, ostot vain käteisellä. Tervetuloa ostoksille!

Munien "tiutilastoa" vuosien varrelta

Kevätnäyttelymme Matkalla kevääseen päättyi sunnuntaina 22.4.2018. Näyttely veti ennätysyleisön, 631 vierailijaa. Kiitos! Näyttelytilastoja on ollut mielenkiintoista seurata juuri munanmaalareiden näyttelyjen osalta, sillä tilastot kertovat jatkuvasta pienoisesta kasvusta viimeisen kuuden vuoden aikana.

Loppuvuodesta 2012 Sirpa Hasa esitti ajatuksen vuosittaisesta kevätnäyttelystä taidemuseolla munanmaalareiden kanssa. Niin syntyi Munankuoret, jossa keväällä 2013 esittäytyi maalaritrio Sirpa Hasa-Elina Jurvela-Päivi Pulli, ja jossa vieraili 228 kävijää. Palaute oli positiivista ja kannustavaa, joten jatkoa oli tulossa.

Keväällä 2014 näyttely Muutamia munia viittasi vitsikkäästi munien lukumäärään, eikä suinkaan muutamaan vaan kymmeniin, ehkä jopa satoihin. Hasa-Jurvela-Pulli -trio sai täydennystä Piia Kiviaholla, ja näyttelyssä vieraili 289 kävijää, lisäystä edelliseen 61.

Keväällä 2015 Hasa-Jurvela-Kiviaho-Pulli -kvartetti jatkoi perinnettä esittelemällä näyttelyssään Sata 100 munaa unkarilaisia punaiseksi värjättyjä munia. Kattoon ripustetun suuren meriheinäkranssin alla kävi jättämässä hiljaisen toiveensa ilmoille 320 vierailijaa, mikä toi jälleen kävijämääriin plussaa.


Unkarilaisen perinteen mukaan koristeltuja ja punaiseen väriin kastettuja munia.
Kuva Pekka Soininen.

"Yhtä varmasti kuin kevät tulee talven jälkeen, Äänekosken taidemuseon vaihtuvan näyttelyn tila muuttuu pääsiäisen alla munien valtakunnaksi." (KSML 14.3.2016, I.B-K.). Kevät 2016 vieritti kuitenkin yllätyksellisesti jättimunan taidemuseon piha-alueelle, ja samalla jättiläinen toimi oivallisena maamerkkinä uusille museovierailijoille. Emomuna -näyttelyn kokosi trio Hasa-Jurvela-Pulli, ja yhteiseksi teemaksi nousi suojaava käsi/siipi. Näyttelyssä vieraili 404 kävijää.

Kevät 2017 juhlisti munanäyttelyn viisivuotisuutta Munien juhlaa -näyttelyllä. Se kokosi yhteen muutamia jo aiemmin nähtyjä teoksia, mutta ensisijaisesti trio esitteli jälleen kerran täysin uuden kokonaisuuden. Näyttelyssä vieraili 477 kävijää, ja palaute oli poikkeuksetta positiivista :)

Sirpa Hasan kehät odottamassa näyttelyripustusta 2018.
Kuva Merja Kähkönen.

Kevät 2018 toi esiin kierrätysteeman, sillä trio käytti teosmateriaaleina kierrätysmateriaaleja kuten mm. vanhoja ruostuneita pyykkipoikia, matonkudetta, kengännauhoja, hula-vanteita, tarjottimia, bambukaihtimen säleitä, kana- ja katiskaverkkoa. Matkalla kevääseen -näyttelyssä Sirpa Hasan paperimassapuput matkasivat kevääseen kuumailmapallolla, joka oli koottu jumppapallosta ja matonkuteesta. Puput ihastuttivat ja saivat hymyn huulille varmasti ihan jokaiselle kävijälle! Näyttely teki kävijäennätyksensä, 631 kävijää. Vielä kerran, sydämellinen kiitos kaikille kävijöille kuin myös munanmaalaritriolle ja trion täydentäjälle Soile Aartialalle. Kevät on aina ihmeiden aikaa :)

PS. Otsikon "tiutilasto" viittaa munien kappalemittaan, tiu on yhtä kuin 20 kpl :)