Extraviikot taidemuseolla

Kesänäyttelyn sulkeuduttua 13.9.2015 asiakkaat ja museon ystävät ovat pommittaneet meitä kysymyksillä tulevasta ohjelmasta ja tapahtumista. Mukavaa, että asia kiinnostaa niin monia ja taidemuseo pysyy "kartalla"  :)

Kuudennen näyttelyttömän viikon loppupuolella asiat alkavat selkiytyä. Ulkoremontti siltä osin kuin se oli suunniteltu on tullut maaliinsa eilissä päivänä. Koneet ja laitteet ovat lähteneet pihapiiristä ja mukava hiljaisuus on palannut taloon. Nyt voi jo kuulla omia ajatuksiaankin! Ei tämä jakso mitään hiljaiseloa ole kuitenkaan ollut. Asioita on vain tapahtunut talon ulkopuolella.

Hiskinmökin leivintupa on saanut muutamia Riitta Ollikaisen pajukudonnaisia seinilleen. Terveyskeskuksen kokoustiloihin on löydetty pari hyvää suurikokoista öljyvärityötä, joista toinen, Olli Kokkosen Lappoonia I, on pingotettu uudelleen ja toinen, Anja Kauton Äänekoski-aiheinen teos on saanut modernit, lakkapunaiset kehykset. Kiitos Anulle ja Jannelle Kehystämö Friidaan! Kaupungin taidekokoelman teoksia on palautunut museolle, ne on saatu kuvattua ja sähköisiä luettelointitietoja on saatu näin täydennettyä. Muutamia ryhmiäkin on tähän väliin mahtunut opastettavaksi ja heidän palautteensa on ollut positiivista: "mielenkiintoista kuulla muustakin museon toiminnasta kuin vain siitä näkyvimmästä osasta eli näyttelytoiminnasta".

Elina Jurvelan, Sirpa Hasan ja Päivi Pullin eli munamaalareiden kanssa on palaveerattu ja lyöty lukkoon kevään 2016 näyttely. Tiedossa on taas jotain uutta ja kiinnostavaa - pysykäähän kuulolla. Tekstiilitaiteilija Riitta Hytönen-Pasasen kanssa on sovittu kaupungin omistamien kuvakudosten kunnostamisesta ja uudelleensijoittamisesta. Ripustukseen liittyvä problematiikka on ollut pitkän pohdinnan alla, toivottavasti sekin saadaan ratkaistua vielä tämän vuoden puolella.

Olen paneutunut Toivo Parantaisen Taidemuseosäätiötä edeltäneisiin moninaisiin vaiheisiin ja niihin liittyvään arkistomateriaaliin. Olen tutustunut Taidekotitoimikunnan pöytäkirjoihin ja muistioihin niin Konginkankaan kunnan kuin Äänekosken kaupungin ajoilta. Siinä rinnalla olen uppoutunut myös Museoliiton julkaisuun Kokoelmapoistojen hyvät käytännöt (2015), sillä kaikesta huolimatta poistot ovat osa kokoelmanhallintaa. Poistot tulevat yleensä ajankohtaisiksi silloin, kun teokset ovat vaurioituneet niin pahasti, ettei niitä enää saada kunnostettua tai teokset ovat olleet kateissa vähintään kaksi vuotta eivätkä ole aktiivisesta etsinnästä huolimatta löytyneet. Meilläkin on oltava selvä kanta siihen, kuinka suhtautua poistoihin, ennen kuin asia ajankohtaistuu.

Olen osallistunut myös elämäni ensimmäiseen webinaariin oman tietokoneeni kautta. Museoliitto tarjosi tuhdin ajankohtais- ja tietopaketin, miten tuoda esille ja markkinoida museoalan historian suurinta innovaatiota, Museokorttia. Olen ylpeä, että Äänekosken taidemuseo kuuluu siihen yli 200 museon joukkoon, jonka näyttelyihin pääsee näyttämällä Museokorttia, ja josta kortin (54€) saa ostettua joko itselleen tai vaikkapa lahjaksi tulevaa joulukautta silmällä pitäen. Ennen joulua ostettuihin lahjakortteihin liittyy extrakuukausi; kortti on siis voimassa 13 kk, kun muistaa vain rekisteröityä loppiaiseen 2016 mennessä. Vaikka taidemuseon näyttelyt ovatkin tällä hetkellä suljettuna, niin toimisto on avoinna ti-to klo 12-15 asiointia ja ostosten tekoa varten. Ja meillä kauppa käy käteisellä. Tule ja tutustu Museokorttiin, tervetuloa :)

Ehdottomasti viimeinen mahdollisuus :)

Sunnuntaina 13.9. ajoin suoraan työvuoroltani näyttelyn valvonnasta Jyväskylän taidemuseolle tutustumaan kuvanveistäjä Veikko Hirvimäen näyttelyyn Kohtaamisia. Kiirettä piti, ennätin paikalle varttia vaille viisi, kun näyttely ja samalla koko taidemuseon kesäkausi päättyi kuudelta. Onneksi ennätin :) Museoammattilaisena on tässä kuitenkin alkuunsa tunnustettava, etten ole seurannut Hirvimäen taiteellisen tuotannon kehitystä kovin aktiivisesti viime vuosina ja mielessä pyörivätkin hänen Äänekoskelle suunnittelemansa julkiset taideteokset Kauppiasmuistomerkki (1980) Wessmannin mäelle, kaupungintalon nurkan 13-metrinen reliefi Kasvu (1986) sekä Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston reliefi Virtaava vesi (1978), joka on saanut kunnian olla Hirvimäen ensimmäinen julkinen ulkotilaveistos.

Maakuntalehti oli kesän aikana pariin otteeseen huomioinut näyttelyn laajoissa artikkeleissaan, mutta ne olivat jääneet loman aikana lukematta. Kuvataiteilija, taidekriitikko Hannu Castrenin elokuiset näyttelyopastukset jäivät myös väliin. Oikeastaan hyvä niin. Ajan niukkuuden vuoksi päätin tehdä kierroksen epäortodoksisesti antamalla tunteiden kuljettaa kiinnostavalta teokselta toiselle. Päätin keskittyä vain muotoon ja väriin (tässä nimenomaisessa järjestyksessä). Kierroksesta kehkeytyi mielenkiintoisia omakohtaisia kohtaamisia suurikokoisten puuveistosten kanssa. Venytettyjä, roheita muotoja, mikä synnytti kaukaisia muistikuvia sveitsiläisen kuvanveistäjä Alberto Giacomettin venytetyistä, varjomaisista ihmishahmoista. Kauniita syviä tummia värisävyjä, muutamia hempeitä pastelleja. Nerokkaita sommitelmia. Hirvimäen suurikokoiset veistokset olivat kuitenkin rakkautta ensi silmäyksellä, toki pienehkö seinästä esiin tunkeutuva jänishahmokin oli tunteita läikkäyttävä näky. Kierros ilman ennakkoasenteita tai -tietoutta olikin täydellinen kohtaaminen :)

Viimeistä kesänäyttelyviikkoa viedään kovaa vauhtia,

sillä taidemuseon kesänäyttely päättyy tulevana sunnuntaina 13.9. jolloin tekstiilitaiteilija Riitta Hytönen-Pasanen on tavattavissa taiteilijatapaamisessa klo 13-15. Tilaisuuteen on vapaa pääsy, ja toivonkin, että saamme paikalle runsaasti kudonnasta ja käsitöistä yleensäkin kiinnostuneita kävijöitä :) Riitta Hytönen-Pasanen ei erikseen esittele näyttelyä teos teokselta mutta kertoilee varmastikin töiden taustoista, niiden suunnittelusta ja toteutuksesta ja vastaa kysymyksiin, joita hänelle voi tehdä. Näyttely on avoinna vielä to-pe klo 12-18 sekä la-su klo 12-16. Lämpimästi tervetuloa!

Lomalle pitkän odotuksen jälkeen :)

Olisin kuvitellut, että huonot lomasäät olisivat tuoneet huomattavasti enemmän museokävijöitä näyttelyihin kuin mitä kävijälistat kertovat :( Tosin eräänä kaatosaateen ryydittämänä iltapäivänä taidemuseon ovi kävi 24 kertaa, mikä on koko kesän ennätys yhdelle päivälle. Säätiedotteen mukaan ensi viikoksikin luvataan enemmän tai vähemmän sateita ja melko viileitä päiviä, eli mitään uutta mullistavaa ei taida olla tiedossa. Jään kuitenkin kaikesta huolimatta hyvillä mielin lomalle. Molemmat tämän kesän näyttelymme kestävät kriittisimmätkin katseet ja arvioinnit, mieli lepää Riitta Hytönen-Pasasen kuvakudosten ja tilatekstiilien välittämässä aihe- ja värimaailmassa, ja Kalle Carlstedtin luonnosmaiset akvarellit ja piirustukset herättävät kiinnostusta paikallishistoriaan ja sen dokumentointiin kuvataiteen keinoin.

Palaute näyttelyistä on ollut kaikkineen positiivista. Keskisuomalaisuus on sittenkin kova juttu! Ja keskisuomalainen näyttelykesä jatkuu lomista huolimatta, Äänekosken taidemuseon näyttelyt ovat avoinna 13.9. saakka tiistaista perjantaihin klo 12-18 ja lauantaista sunnuntaihin klo 12-16. Olkaa sydämellisesti tervetulleita :)

Hellettä luvassa - museot suojaavat turmiollisilta UV-säteiltä

Ilmatieteen laitos kehottaa suojautumaan auringon UV-säteilyltä, kun UVI (ultravioletti-indeksi) on kolme (3) tai korkeampi. Suojautuminen on tarpeen toukokuusta elokuuhun aamukymmenen ja iltapäiväviiden välillä. Ja silloinhan museoiden ovet ovat yleensä parhaiten auki :)

Tänään keskiviikkona 1.7. indeksi on Äänekosken korkeudella kohtalainen eli neljä (4), samoin huomenna torstaina 2.7. mutta jo perjantaiksi 3.7. indeksi nousee voimakkaaksi viideksi (5). Iho ei unohda saamaansa UV-säteilyä, vaan säteilyn vaikutukset kertyvät ihon muistiin koko sen eliniäksi. On siis syytä välttää UV-säteilyä tai suojautua siltä silloinkin, kun välitöntä palamisvaaraa ei ole. Tervetuloa siis museoiden suojaan :) Taidemuseon näyttelyt (Kuhnamontie 1, Äänekoski) ovat avoinna ti-pe klo 12-18 ja la-su klo 12-16. Kaupunginmuseon kulttuurihistoriallinen perusnäyttely (Äänekoskentie 311) on avoinna ke-pe klo 12-18 ja la-su klo 12-16.

Perusnäyttely Äänekosken kaupunginmuseolla vielä hetken aikaa, kiirehdi katsomaan :)

Poikkesin aamulla työasioissa kaupunginmuseolla ja jämähdin kertaheitolla muistoihin :) Minun syntymäkauppalallani ja kotikaupungillani Äänekoskella kun on tarjottavanaan runsaasti vahvoja, värikkäitä muistoja, joita kaupunginmuseon perusnäyttelyssä ruokitaan kiinnostavilla esineillä ja valokuvilla. Mutta pian tulee kiirus sille, joka haluaa vielä nauttia esillepanosta. Perusnäyttely poistuu kuvioista tämän kesän jälkeen, ainakin joksikin aikaa. Kaupunginvaltuusto on näet lyönyt niitin pitkään jatkuneeseen keskusteluun, luovutaanko museorakennuksesta vai ei. Ja siitä siis luovutaan.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 18.5. kokouksessaan yksimielisesti sille esitetyn talouden tasapainottamisen toimenpideohjelman 2016-2018, jonka yhtenä kohteena on Äänekoskentie 311:n museorakennus. Rakennus löytyy kertaluonteisten erien (lue: myytävien kohteiden) listan ykkössijalta ja sen myyntihinnaksi on arvioitu 75.000 €. Museorakennuksen myynti ei sinänsä tuo pysyviä säästöjä mutta vaikuttaa talousarviovuonna myönteisesti tilinpäätöksen rahoitus- ja tuloslaskelmaan. Ostajaehdokkaat pääsevät jo nyt arvioimaan rakennusta, kukin puntaroiden omia käyttötarpeitaan. Tuleeko museosta asuintiloja, pub/ravintola, yksityinen kulttuuri/näyttelytila, sitä tässä itse jäin pohtimaan. Ja esinekokoelmalle on löydyttävä riittävät, asianmukaiset säilytystilat. Lienee myös muistamisen arvoista, että museolain ja -asetuksen mukaan valtion osuuden saamiseksi (VOS-museot) museon toiminnan on oltava ympärivuotista ja kokoelmien oltava museon käyttäjien saavutettavissa.

Kiersin näyttelytilan kiireettä. Vitriinit kertovat näiden seutujen esihistoriallisesta ajasta. On kivikirvestä ja kourutalttaa, ruukkujen palasia, kvartsi-iskoksia tulen tekoa varten. On maanviljelyyn ja kalastukseen liittyvää esineistöä ja valokuvasuurennoksia. On suutarin työpöytää lesteineen ja työvälineineen. On kunnan syntyhistoriaan liittyvää arkistomateriaalia, kaupankäynnin ja teollisuuden kehityksen seuraamista. Aarteena näen Rudolf Strandmanin autenttisen apteekki-interiöörin palvelutiskeineen ja lääkepurkkihyllyineen 1900-luvun alkupuolelta. Lähimenneisyydestä taas minua muistuttavat elokuvaohjaaja, professori Mikko Niskasen elokuvajulisteet, kunniakirjat ja henkilökohtaiset esineet.

Palaan työpöytäni ääreen taidemuseolle. Kaivan esiin vuonna 2009 vahvistetun kokoelmapoliittisen ohjelman, joka koskee nimenomaan Äänekosken kaupunginmuseota. "Toimintaa ohjaavat säädökset ja eettiset periaatteet" -otsikon alta luen lauseet, jotka ovat johtaneet nykyiseen tilanteeseen: Kaupunginmuseon tavoitteenasettelut rakentuvat Äänekosken kaupungin päätösten mukaisesti. Tällaisia ovat mm. Äänekosken museoiden strateginen yleissuunnitelma sekä talous- ja kuntasuunnitelmat. - RIP -

Äänekosken kaupunginmuseo (Äänekoskentie 311) on avoinna vielä 2.8 2015 saakka ke-pe klo 12-18 sekä la-su klo 12-16. Pääsymaksua 3/2/0 euroa. Tervemenoa :)

Uudistuva perusnäyttely kesäksi 2015

Perusnäyttelymme Toivo Parantaisen Taidemuseosäätiön kokoelmasta on tähän mennessä nähnyt jo neljä kesää, ja on tullut siten tiensä päähän. Ripustus rakentui suurimmaksi osaksi asiakastoiveitten pohjalta keväällä 2011, jolloin oli toivottu nostettavan esille erityisesti Raili Nivarpään herkkiä, eteerisiä akvarelleja 1970-80 -luvulta. Niiden rinnalle valitsin Saimi Kamppilan maisema-akvarelleja sekä Peter Borotinskij'n värilitografian täydentämään kokonaisuutta.

Nyt uudistuksen myötä, yhteistyössä Jyväskylän taidemuseon kanssa, saamme esille ensi kertaa laajahkon kokonaisuuden (puu)piirtäjä Kalle Carlstedtin (1891-1952) akvarelleja, piirustuksia ja tussitöitä sekä taiteilijatarvikkeita. Keskisuomalaisen kuvataiteen juhlavuoden kunniaksi teokset on tietoisesti valittu ja rajattu paikallisesti niin, että maisemat ovat kotoisin mm. Keuruulta, Konginkankaalta, Konnevedeltä ja Viitasaarelta. Konginkankaan maisemissa Carlstedt työskenteli ensi kerran jo 1910-luvulla. Vuoden 1915 syyskuussa taiteilija oleskeli toistamiseen rakastamallaan seudulla, Konginkankaalla ... "On yö, tähdet tuikkivat, kaikki nukkuvat jo - suoniityt ja metsät nukkuvat. Ulkona on kylmä, kylmä täällä huoneessanikin ... Lamppu valaisee huonosti, huone on puolipimeässä - mystillinen." (L.Wennervirta, Kalle Carlstedt metsien ja rantojen kulkija, 1956)



Maisema Konginkankaalta/Pykälämäki, 1915
Toivo Parantaisen Taidemuseosäätiön kokoelma

Kalle Carlstedt vieraili Keski-Suomessa 1940-luvulla vielä useamman kerran. Hänen lempireittinsä kulki Keuruu - Jyväskylä - Suolahti - Konginkangas - Viitasaari -reittiä, jota hän itse kutsui puupiirtäjän reitiksi.

Keuruu, 1943
Toivo Parantaisen Taidemuseosäätiön kokoelma

Toivo Parantaisen Taidemuseosäätiön kokoelmassa on kaikkiaan 133 Carlstedtin teosta. Suurin osa (48 kpl) niistä on kohopainomenetelmällä valmistettuja puupiirroksia vuosilta 1911-1941. Grafiikan lisäksi kokoelmasta löytyy mm. 32 tussityötä, 30 akvarellia sekä 13 sekatekniikalla toteutettua työtä. Teosten aihepiiri on häkellyttävän monimuotoinen, kuoleman attribuuteista ja piruhahmoista kotoisiin perinteisiin maisemiin. Useimmat maisemista ovat Carlstedtin kotiseudulta, Sääksmäeltä ja sen lähialueilta, vain muutamia on pystytty paikantamaan varmuudella Keski-Suomeen. Jyväskylän taidemuseon kokoelmissa on vajaa 300 Carlstedtin teosta, joista saamme pitkäaikaislainaan parisenkymmentä keskisuomalaista maisemaa ja tunnelmakuvaa. Lainattavat työt ovat vielä kehystyksessä, ja saan ne ripustukseen toukokuun aikana. Elän siis jännittäviä aikoja, kahden kokoelman teosten yhteensovittaminen on aina yllätyksellistä mutta niin inspiroivaa :)