Nora Tapper ja Kalle Piilosen muistomerkki

Kuvanveistäjä Nora Tapper aloittamassa taiteilijatapaamistaan. Saimme tapaamiseen innokkaita kuulijoita ja taiteen ystäviä kesäisen lämpimänä päivänä 10.7.2018. Iso kiitos kaikille mukana olleille! Kuva Merja Kähkönen.

Kesäisen torstai-illan taiteilijatapaamiseen Nora Tapperin kanssa kokoontui runsaslukuinen joukko Noran tuttuja ja ystäviä sekä Noran taiteesta kiinnostuneita kuulijoita. Nora kertoikin aluksi kuulijoilleen alkutaipaleestaan taiteen maailmassa, mikä sisälsi haparoivia ja jopa epävarmoja askelia, kun nuorena ei ollut varma, minkä tien valitsisi. Arkkitehtiopintojen kautta ura kuitenkin urkeni kuvanveistoon, jolla tiellä Nora edelleenkin on. Materiaalina puu ja erityisesti tervaleppä on veistäjän sydäntä lähimpänä.

Näyttelykierroksen aikana keskusteluissa nousi esiin myös Nora Tapperin vuonna 1996 Itsenäisyyden puistoon sijoitettu Kalle Piilosen muistomerkki. Monille tuli yllätyksenä tieto, että muistomerkki on Nora Tapperin käsialaa. Hän itse arvostaa kyseistä tilaustyötä korkealle ja on kiitollinen siitä, että Äänekosken kaupunki ja Metsäliitto Yhtymä rohkeasti tilasivat teoksen tuolloin vielä varsin nuorelta ja kokemattomalta kuvanveistäjältä.



Kuvanveistäjä Nora Tapper kuuraamassa
juuriharjalla toista puolikasta
 Kalle Piilosen muistomerkistä 17.7.2017.
Kuva Merja Kähkönen.

Kotiseudun Joulun (1976) julkaisussa Heikki Noronen
pohdiskelee otsikolla "Olisi aika jo huomioida Kalle Piilosen työ kotiseutumme hyväksi" Kalle Piilosen (1844-1919) työn merkitystä kotiseutumme hyväksi. Kalle Piilonen oli säätyvaltiopäivämiehenä vuosina 1888-1906 mukana mm. ehdottamassa muutamien muiden edustajien kanssa rautatien rakentamista Keiteleen rannalle Suolahteen. Säätyjen hyväksyttyä ehdotuksen rata Keuruun Haapamäeltä Jyväskylän kautta Suolahteen avattiin lopullisesti liikenteelle 1.11.1898. Piilonen toimi aktiivisesti myös Keitele-Päijänne -kanavan rakentamisen puolesta, mikä kuitenkin lykkääntyi valtiopäiviltä toiselle ja valmistui lopulta vajaat 100 vuotta myöhemmin - vuonna 1993. Kalle Piilonen oli mukana myös monissa kansansivistystä koskevissa kysymyksissä, mm. vuonna 1884 allekirjoittamassaan anomuksessa koskien kuntien velvollisuutta rakentaa ja ylläpitää kansakouluja. Piilonen oli perustamassa Äänekoskelle kansanopistoa ja anomassa valtionapua kansanopistoille kulujen peittämiseksi. Koulunkäynnin turvaaminen näyttääkin olleen Piiloselle sydämen asia. Pitkäaikaisesta valtiopäivämiesasemastaan huolimatta Piilonen lienee ollut melko vaatimaton mies, kuolinilmoitus kun kertoo maanviljelijä Kalle Piilosen nukkuneen rauhallisesti kuolon uneen uskossa Vapahtajaansa Äänekosken Piilolassa heinäkuun 8.pnä 1919 klo 6 i.p.