Joulutervehdys / Merry Christmas

Taidemuseon adventtikalenteri avautuu päivittäin

Taidemuseon ideoima adventtikalenteri avautuu päivittäin Äänekosken kaupunkisanomat Äksän sähköisessä lehdessä osoitteessa aksa.fi. Kalenteri esittelee konginkankaalaissyntyisen taidegraafikko Simo Hannulan (s.1932) modernia grafiikkaa enemmän tai vähemmän jouluisissa tunnelmissa. Hannulan teokset löytyvät Toivo Parantaisen taidemuseosäätiön kokoelmasta, jota kaupungin museotoimi ylläpitää. Taidemuseosäätiön kokoelma sisältää liki 100 Hannulan teosta, mikä lienee edelleenkin lukumäärältään suurin yksityisomistuksessa oleva Hannula-kokoelma.

Adventtikalenteri avautui ensimmäisen kerran taidemuseolla 1.12.2005 alkaen, jolloin yksi teos tarinoineen/tulkintoineen nostettiin päivittäin esille eteisen telineeseen. Siinä teosta sai käydä tutkimassa ja sen tarinaa lukemassa - ihan kaikessa rauhassa. Jouluaatonaatonaattoon mennessä museon auditoriossa oli lopulta esillä kaikki ne teokset, jotka Toivo Parantainen oli saanut joulutervehdyksenä ystävältään Simo Hannulalta vuosien saatossa, 1950-luvun lopulta vuoteen 1989 saakka. Tänä jouluna Äksän lukijoilla on mahdollisuus tutustua näihin teoksiin uudella tavalla - digitaalisina versioina. Käykääpä siis katsomassa ja ihailemassa Simo Hannulan teknistä kädenjälkeä ja surrealistis-realistisia teemoja (: Oikein hyvää joulun odotusta kaikelle kansalle toivoo tämän yhteistyökuvion merkeissä museon henkilökunta :)

Pop up -myymälä taidemuseolla 18.12. saakka

Kirjakaupan puuttuessa tältä paikkakunnalta ajattelin mainostaa taidemuseomme pientä pop up -myymälää, mistä voi hankkia esim. joululahjaksi paikallishistoriaa käsitteleviä teoksia. Myynnissä on nimenomaan ne teokset, joiden kustannuksiin Äänekosken/Suolahden kaupunki on osallistunut. Hyllystä löytyy siis Jorma Wilmin kirjoittama Äänekosken-Suolahden historia vuoteen 1932 (1991) 20€, Äänekoski valokuvina - kaupungin 100-vuotisjuhlateos (2011) 30€, Konginkankaan kirja (täydennetty laitos, 2010) 25€ sekä Keiteleen rannoilta kolmeen sotaan - Ääneseudun veteraanimatrikkeli 1939-1945 (2002) 15€.

Taidemuseon omasta julkaisusarjasta on tarjolla Värien mestari. Urpo Heino (1912-2002). Maisemia. Muotokuvia. Madonna-aiheita. (2009) sekä - Lasin läpi - muotoilijalegenda Helena Tynell (2012). Julkaisuiden hinta 5€/kpl.

Vanhan Äänekosken kotiseutuyhdistys ry:n Pässinrata 2014/2015 (10€) tuli myyntiin marraskuussa ja tarjolla on lisäksi aiempien vuosien Pässinratoja puolitettuun (5€) hintaan. Lehtien lisäksi Väksyllä on tarjolla postikorttisarja (8€) joka sisältää kahdeksan erilaista korttia Äänekosken taajamista. Konginkankaan kotiseutukerho Kömin Kilta ry. kauppaa tuhtia kotiseudun lukupakettiaan Kongintaival (2012) 12€:n hintaan.

Marraskuun alussa myyntiin ilmestyivät Äänekosken Taiteilijaseuran vuosikalenteri 2015 (10€) sekä kauppakassi (8€) taiteilijaseuran logolla, yhteishintaan 15€. Seura täyttää 40 vuotta vuonna 2015 ja juhlii merkkitapaustaan mm. näillä tuotteilla.

Pop up -myymälän tuotteet myydään käteisellä taidemuseon aukioloaikoina ti-to klo 9-15 sekä su klo 12-16 joulukuun 18. päivään saakka. Tervetuloa siis ostoksille :) Äänekosken taidemuseolle, os. Kuhnamontie 1, Äänekoski.

Teossijoituksia

 

Harva kaupungin työyksikkö tietää, että museoamanuenssin toimenkuvaani kuuluu yhtenä varsin merkittävänä osana kaupungin omistamien taideteosten sijoittaminen, ja sijoittaminen erityisesti julkisiin tiloihin kaiken kansan nähtäväksi.





Hasa, Sirpa Kissabatikki
Kuva Pekka Soininen

Mukavaa positiivista kiirettä pukkasikin marraskuun alkupuolella, kun Äänekosken uuden terveysaseman mielenterveys- ja päihdepalveluiden työntekijät toivoivat taidetta takaisin työpaikkansa seinille. Vanhan postin entisistä työtiloista Kotakennääntieltä siirrettiin kaikki aiemmin esillä olleet teokset uusiin tiloihin odottamaan uudenlaista sijoitusta. Toki teokset sitä ennen pistäytyivät puhdistautumassa savustuskonteissa, jotta sisäilman epäpuhtaudet eivät seuraisi teosten mukana upouusiin tiloihin.










Hasa, Sirpa Kissabatikki
Kuva Pekka Soininen

Olemassaolevien teosten sijoittaminen uusiin tiloihin on usein haasteellista. Teosten aihemaailma, tekniikka, väritys ja muodot eivät aina asetukaan paikoilleen "yksi yhteen" -periaatteella. Meillä oli suuri mutta mielenkiintoinen urakka edessä. "Tyrkyllä" oli yli 40 teosta, joista lopulliseen ripustukseen valittiin 27 teosta. Kaikki aiemmin työyksikköön hankitut batikkitaiteilija Sirpa Hasan iloiset ja värikkäät kangasbatikit löysivät paikkansa ja istuivat kuin nakutettuina uuteen ympäristöönsä. Myös muutama suurikokoisempi öljyväriteos taidemuseon varastosta sai uuden sijoituspaikan yksikön työntekijöiden työhuoneista. Lopputulos näytti ja näyttää toivottavasti edelleen miellyttävältä :)



Hasa, Sirpa Kissabatikki
Kuva Pekka Soininen
 

Hasa, Sirpa Kissabatikki
Kuva Pekka Soininen
 



Osa kertomusta II



Waris, Jaakko   sarjasta Tämän päivän ilmennykset, akryyli, 2012
Kuva Soininen Pekka, 2014

Jaakko Waris pyrkii osoittamaan teoksissaan, että yksinkertaisessa muodossa on moni-ilmeinen salaisuus. Hän on vuosien varrella tutkinut mm. Raamattua ja Kalevalaa, vanhaa kiinalaista filosofiaa sekä Freudia ja Jungia. Wariksen mukaan yksinkertaisesta voi luoda monimutkaista, mutta monimutkaisesta on vaikeampaa luoda yksinkertaista. Wariksen abstraktiot ja esittävät kuvat ovat lähtöisin yksinkertaisesta. Hänen ateljeemaisemiensa ja asetelmiensa esikuvana on ollut Cézanne ja tämän taide ja neuvot "tulkita luontoa lieriön, kartion ja pallon avulla" (ns. fasettikubismi).



Waris, Jaakko  Asetelma, öljy, 2004
Kuva Soininen Pekka, 2014

Näyttelyn teokset on valittu siten, että ne edustaisivat mahdollisimman monipuolisesti taiteilijan uransa aikana käyttämiä tekniikoita.

Waris hallitsee mm. öljy- ja akryylimaalauksen, guassi-, tempera- ja tussitekniikan, sekatekniikan ja lehtikullan työstön vanhan klassisen menetelmän mukaan, mutta hän käyttää rinnalla kuitenkin myös modernia digitaalitekniikkaa.

Waris onkin todennut, ettei pidä pysähtyä ja jäädä passiivisena vain odottelemaan ideoita vaan uskaltautua jatkuvasti uudistumaan etsimällä ja soveltamalla uusia tekniikoita ja materiaaleja.







Waris, Jaakko  Maisema, öljy, 1988
Kuva Soininen Pekka, 2014

Osa kertomusta I

on tulevan syysnäyttelymme nimi. Kuvataiteilija Jaakko Waris esittäytyy Äänekoskella 18 vuoden tauon jälkeen. Kesällä 1996 hänellä oli näyttely pääkirjaston Hoikkassalissa ja nyt taidemuseolle on rakenteilla runsaasta 30 teoksesta koostuva näyttely, niin abstraktia kuin esittävää - niin asetelmaa, maisemaa, henkilökuvaa kuin Kalevala-aihettakin.

Jaakko Waris on syntynyt Äyräpäässä vuonna 1935, mutta perhe muutti Keski-Suomeen pojan ollessa yhden vuoden ikäinen. Lapsuus- ja nuoruusvuodet kuluivat Äänekoskella, aikuisuuden kynnyksellä nuori mies suuntasi kulkunsa Ruotsiin Boråsiin, missä asuu edelleenkin. Waris on kouluttautunut mm. Boråsin taidegrafiikan työpajassa (Borås Konstgrafiska verkstad) ja Taidekillan maalarikoulussa (Konstgillets målarskola) sekä suorittanut humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon Göteborgin yliopistossa kulttuurintutkimuksen linjalla (kulturvetarlinjen). V:sta 1966 alkaen hän on osallistunut kymmeniin yhteisnäyttelyihin eri puolilla Ruotsia ja v:sta 1971 aloittanut lukuisten yksityisten näyttelyiden järjestämisen. Borås Tidning -lehti ylisti (16.11.2009) erästä yhteisnäyttelyä otsikolla - "Bästa Höstsesongen någonsin, nåt liknande har Borås konstliv aldrig upplevt".

Waris, Jaakko   Punainen sonaatti, kollaasi/tempera, 2008
Kuva Pekka Soininen, 2014

Jaakko Wariksen Osa kertomusta -näyttely avautuu tiistaina 4.11. ja on avoinna 14.12.2014 saakka ti-to klo 12-15 sekä su klo 12-16. Pääsymaksu 3/2€. Tervetuloa!

Palautetta oranssiin laatikkoon

Kyllä se on kummaa, kuinka vaikeata on ottaa vastaan kiitosta ja kehuja. Useasti sitä miettii, josko kiitoksiin olisi "koira haudattuna". Kesänäyttelyn päätyttyä syvennyin saatuun palautteeseen: yhtä vaille positiivista. Ja se yksikin epäilyksenalaista sotkua ja paperin nurkassa tuherrus p----aa. Tämä yksi ja ainoa lappunen laittoi miettimään. Mitä olimme tehneet väärin? Mitä pitäisi jatkossa tehdä toisin?

Näyttelyn suunnittelussa on ensisijaisen tärkeää huomioida asiakkaat eli se kohderyhmä, jolle ripustus tarjoillaan ja erityisesti se kohderyhmä, jolle ripustus haluttaisiin tarjoilla. Tutkimusten mukaan näyttelyssä kävijä on keski-ikäinen, eteläsuomalainen, kouluttautunut naishenkilö, ja tilanne on pysynyt hälyttävän kauan tismalleen samana. Missä miehet, nuoret ja lapset luuraavat? Tiedän, ettei kaikkia voi miellyttää eikä se ole tarpeenkaan mutta kuitenkin. Tulevaa näyttelytarjontaa on siis tarkasteltava uusin silmin ja sitä kautta löydettävä uudet potentiaalit asiakkaat. Tässäpä meille ihan riittävästi työsarkaa.

Positiivinen palaute on mannaa korville ja mielelle, mutta se ei laita uudistuksen rattaita pyörimään. Niin se vain on. Sitä luulee olevansa täydellisen ammattitaitoinen ja luova eikä tunne tarvetta muuttaa toimintatapojaan. Onneksi täydellisyyden kuplan voi puhkaista juuri tällainen paperin nurkan tuherrus. Oikeastaan olenkin siitä hyvin kiitollinen.

Entäs se positiivinen palaute? Tässä joitain katkelmia teillekin hetkellisesti nautittavaksi: "kunniaksi järjestäjille sekä Äänekosken kaupungille", "Väinö Hämäläisen tuotannon laaja-alaisuus ja taitavuus pääsevät oikeuksiinsa", "rehellistä kultakautta Suomesta, pidin erittäin paljon - lisää tällaista", "ihania lapsuusmuistoja - Ihmeellisen kalaretken tauluja jäin kaipaamaan"sekä "melkein kaikki työt yksityiskokoemista eli niitä ei ole voinut juuri aiemmin nähdä, jatko Jyväskylään?"

Siirrän jokaisen oranssiin laatikkoon pudotetun palautteen näyttelymappiin arkistoitavaksi. Tiedä, vaikka joku innostuisi joskus tekemään palautteista suurempaakin tutkimusta.

Kesänäyttelyn saldo 893 kävijää

Kesänäyttelymme taidemaalari Väinö Hämäläisen tuotannosta päättyi suunnitelmien mukaisesti 31.8. Kävijämäärä jäi jonkin verran alle tuhannen, mikä tietysti harmittaa, kun esillä oli sellaisia teoksia, joita ei todennäköisesti tulla näkemään ihan lähitulevaisuudessa uudemman kerran. Toki vielä eilenkin tuli puhelu, jossa kyseltiin aukioloaikoja Hämäläisen näyttelyyn! Tällä kertaa kuitenkaan mattimyöhäiset eivät enää ennättäneet paikalle, suurin osa teoksista kun on jo pakattu paluukuljetuksia varten. Tänään lähti kuorma Mikkeliin, Lapinjärvelle ja Kellokoskelle, huomenna Kuortaneelle ja torstaina Ouluun. Taidemuseon seinät ovat tyhjentyneet pikku hiljaa kuin varkain, ja syksyn on aika astua kuvioihin.

Museoiden tehtäviin kuuluu paljon muutakin kuin vain ja ainoastaan näyttelyiden suunnittelua ja rakentamista. Kulisseissa tapahtuu jatkuvasti monenmoista. Julkisten kokoelmien teosinventointi jatkuu, samoin teossijoitusten sopiminen kaupungin eri yksiköiden kanssa. Juhani Petäjäniemen kunnostettu triptyykki odottaa kuljetustaan Telakan koululle Suolahteen, mielenterveys- ja päihdepalvelujen tilat uudella terveysasemalla kaipaavat taidetta, Kuhnamon Päiväkeskuksen seinille on poimittu perinteistä esittävää taidetta, joka miellyttää erityisesti senioreiden silmää. Muutama grafiikan vedos odottaa kehystystä ja muutama öljyvärimaalaus asiantuntevaa homepuhdistusta. Olen myös pyöritellyt mielessäni ajatusta piirrosjumppapajoista, joissa osallistujat pystyisivät rauhoittumaan ja rentoutumaan arjen paineiden vastineeksi. Syksy on monen uuden alku, myös museomaailmassa.

Näyttelyiden osalta kuljemme etuajassa kuten muodissa - muotimaailmassa mennään jo ensi kevään trendeissä. Itse kävin eilen keskusteluja kahdesta tulevasta näyttelystämme, joista toinen sijoittuu lokakuulle 2015! Kevät 2015 alkaa olla jo "pulkassa" ja kesän tarjontaakin tässä kovasti pohditaan. Vaihtuvien näyttelyiden lisäksi olemme suunnittelemassa myös perusnäyttelyn uudistamista. Neljä kesää nähnyt perusnäyttely on tullut tiensä päähän. Onneksi meillä on Toivo Parantaisen taidemuseosäätiön kokoelma, josta ammentaa uutta materiaalia varsin kivuttomasti :)

Hellettä pukkaa

Jos alkukesä oli sateista ja koleaa, niin nyt heinäkuussa kolkutellaan jo hellelukemia. Varsinkin viime viikolla, jolloin itse lomailin Kreikan Santorinilla, oli täällä kotimaassakin varsin lämmintä ja kesäistä. Ensi viikosta on povattu myös todella lämmintä ja kaunista, ihanaa!! Kauniiden säiden toivominen on toisaalta kuitenkin ristiriitaista, sillä ne karkottavat näyttelyissä kävijät uimarannoille, puistoihin ja jäätelökioskeille. Kukaan ei jaksa olla sisätiloissa ja syventyä näyttelyn esillepanoon.

Mutta onpa meillä noita kesämaisemia Väinö Hämäläisen tauluissakin täällä taidemuseolla, tässäpä teille, hyvät lukijat, pari herkkupalaa vilkaistavaksi, josko ne saisivat teidät liikkeelle runsain määrin.




Väinö Hämäläinen, Kaksi naista rannalla (1906), öljy kankaalle, yksityisomistus
Nainen (vas) taiteilijan Armi-sisar, nainen (oik) taiteilijan Helmi-vaimo juuri ennen uintihetkeä Emsalön rannalla.

Väinö Hämäläinen, Aamu (1922), öljy kankaalle, yksityisomitus
Taiteilijan vaimo on juuri herännyt kesäisenä aamuna perheen Oinassaaren huvilalla Vesijärvellä. Aamuaurinko säteilee vaimon hiuksissa ja niskan kaaressa. Herkkätunnelmainen ja ihastuttavan välitön vaikutelma kuin impressionistisessa kuvataiteessa konsanaan.

Taidemuseon kesän 2014 vaihtuvissa näyttelyissä Väinö Hämäläinen (1876-1940) ja löytöretki maisemaan

Pasuunapelimannit ilahduttivat avajaisyleisöä Reijo Suutalan (oik.) johdolla 5.6.2014. Muut pelimannit vas. Juha Hintikka, Eero Lahti ja Kyösti Järvikallio. Reijo Korhonen jää kuvassa kulman taakse.

Taidemuseon kesänäyttely on viimeinkin saatu avattua yleisölle viime perjantaina 6.6. Aikataulun kanssa teki tällä kertaa todella tiukkaa, sillä viimeiset teokset haettiin Etelä-Suomesta viikkoa ennen avajaisia. Olen erittäin kiitollinen kaikille niille yksityishenkilöille, jotka raatsivat lainata neljäksi, jopa viideksi kuukaudeksi tauluja seiniltään. Onpa siinä erilainen kesä näillekin lainaajille! Toivottavasti monet heistä tulevat tutustumaan näyttelyyn ja näkevät omistamansa taulut aivan uudessa valossa ja ympäristössä.

Taidemaalari Väinö Hämäläinen (1876-1940) on melko tuntematon suuruus Keski-Suomessa, vaikka hänen sukujuurensa ulottuvat syvälle niin Sumiaisten Lohilahteen kuin Konneveden Siikakoskelle. Isoisä Johan Gabriel Hämäläinen (1800-81) oli lähtöisin Lohilahden Anttilan talosta. Hän meni naimisiin Konnevedelle Pynnölän talon Pirkkalan torpan tyttären Anna Leena Pynnösen (1806-88) kanssa. Heidän poikansa Lauri (1832-88), Väinö Hämäläisen isä, teki nousujohteisen uran torpan pojasta Helsingin Vanhan kirkon urkuriksi suoritettuaan musiikkitirehtöörin tutkinnon Tukholman kuninkaallisessa musiikkiakatemiassa (1860-66).

Väinö Hämäläinen halusi alunperin myös suuntautua musiikin pariin, mutta nuoruudessa sairastettu tuhkarokko pahoine korvatulehduksineen oli johtanut heikentyneeseen kuuloon, ja hänen oli jätettävä opinnot Robert Kajanuksen orkesterikoulussa. Lienee ollut onni onnettomuudessa, että Väinö Hämäläinen sai isäpuolekseen taidemaalari Albert Gebhardin tämän mentyä naimisiin Väinön leskeksi jääneen Emma-äidin kanssa vuonna 1891. Isäpuoli antoi pojalle yksityisopetusta korostaen vesivärimaalauksen tärkeyttä. Väinön ensimmäinen tunnettu akvarelli Vene syntyikin Rautalammin kesänä 1896 isäpuolen ohjauksessa. Isäpuolen avustuksella Väinö Hämäläinen hyväksyttiin vuoden 1898 alussa Suomen taideyhdistyksen piirustuskouluun (Ateneumiin) ja suoraan sen viimeiselle kahdelle maalausluokalle. Tässä oli apuna todistukset taidosta ja kyvyistä sekä isäpuoli Albert Gebhardilta että tämän ystävältä, aikakauden johtavalta taidemaalarilta, Albert Edelfeltiltä.


Lapsia leikkimässä n. v.1906

Väinö Hämäläistä pidetään Suomen taiteen kultakauden (1880-1910) viimeisenä taiteilijana. Tunnetuimmat mestarit tuolta ajanjaksolta ovat kuitenkin Eero Järnefelt, Akseli Gallen-Kallela ja Pekka Halonen, Väinö Hämäläisen lanko, joiden varjoon Väinö Hämäläinen on valitettavasti jäänyt. Itse hän onkin sanonut, että "on syntynyt liian myöhään". Hämäläinen tunnetaan suomalaisen luonnon taitavana tulkkina mutta myös lämminsydämisenä kodin ja perheen kuvaajana. Häneltä tunnetaan tällä hetkellä runsaat 2.000 teosta, mikä on suuri määrä siihen nähden, että hän oli kuollessaan vain 63-vuotias.

                                                         

Outi ja nukke v. 1913

Kankaankutoja v. 1910 (Helmi-vaimo Myllykylässä)



Taidemuseo esittelee kesällä 2014 runsaat 60 Väinö Hämäläisen teosta, joista hieman yli puolet on maisemamaalauksia ja loput henkilökuvia perheestä. Näiden lisäksi esillä on satukirjakuvituksia sekä Kotiliesi-lehden kansikuvia 1920-luvulta. Näyttely on avoinna 31.8. saakka ti-pe klo 12-18 ja la-su klo 12-16. Suljettu vain 20.-21.6. juhannuksena. Pääsymaksu 3/2 €. Tervetuloa löytöretkelle maisemaan!

Äiti ja poika hiekkarannalla v. 1914

 

Pisankapajan saldoa

Runsas viikko sitten 6.4. taidemuseon auditoriossa istui joukko innokkaita pisankamunapajalaisia oppimassa munanmaalauksen jaloa taitoa. Tässäpä teille siis ihailtavaksi muutamia munia à la Katri.



perhonen denim-sinisellä pohjalla

kettuemo poikasineen

pääsiäistipu

Jos kiinnostuit ja innostuit uuden oppimisesta, niin vielä ennätät osallistua pajaan taidemuseolla sunnuntaina 27.4. jolloin on tarjolla kaksituntiset pajat klo 12-14 ja 14-16. Näppäräsormiset ennättävät tuossa ajassa maalata useammankin munan kotiin viemisiksi. Pajan vetäjinä Elina Jurvela ja Piia Kiviaho. Ilmoittaudu taidemuseolle viimeistään torstaina 24.4. puh. 0400 439 807. Pajan hinta on 2€/maalattu muna.

Ja jos et nyt tällä kertaa innostu munien maalaamisesta itse, niin käy ihmeessä ostoksilla taidemuseolla. Meillä on myytävänä eri tekniikoin ja värein koreilevia munia pääsiäisen koristeluihin. Tervetuloa ostoksille!

Ihan vähän graffiteista ja geotaggauksesta

Wikipedia (jota ei pitäisi käyttää virallisena lähteenä) määrittelee graffitin kirjoitukseksi tai maalaukseksi, joita on tehty erilaisilla piirtimillä ikiajat. Tänä päivänä julkisen tilan haltuunottamiseksi käytetään yleisimmin tussia ja spraymaalia. Kooltaan graffiti voi olla usean neliömetrin kokoinen maalaus tai pieni kirjoitus vaikkapa wc:n seinässä, joilloin sitä kutsutaan tagiksi.

Usein graffiti tehdään luvatta, minkä vuoksi yleinen mielipide graffiteja kohtaan vaihtelee. Joku kannattaa ankaraa nollatoleranssia, jonkun mielestä graffitit ovat osa urbaania kulttuuria. Suomessa, kuten useimmissa maissa, graffitien ja tagien tekeminen ilman lupaa on laitonta.

Taidemuseon piha-alueen Pikku-Pässi on joutunut valitettavasti graffitivandalismin kohteeksi tämän talven aikana. En ole nollatoleranssin kannattaja, mutta on erittäin surullista katsoa, kuinka veturin pintaan on piirrelty ja kirjoiteltu hävyttömyyksiä, jotka eivät osoita edes minkäänlaista luovuutta tai inspiraatiota.

Neulegraffiti on perinteinen mutta kuitenkin uusi tapa piristää jokapäiväistä ympäristöä. Niissä yhdistyy hienosti ympäristön muotoileminen sekä käsillätekeminen ympäristöä vahingoittamatta. Neulegraffiti on julkiselle paikalle kiinnitetty neulottu koriste, johon on saatettu liittää jokin viesti, voimalause, tervehdys, kannanotto tai joskus jopa tekijänsä yhteystiedot. Toisaalta neulegraffiti voi olla myös toisen löydettäväksi tarkoitettu hyötyesine.

Neulegraffiteihin liittyy usein myös bloggaaminen: tehtyihin neuleisiin kiinnitetään linkki graffitintekijän blogiin, jossa on kuvia tekijän muista graffiteista sekä usein myös olennainen geotaggaus-toiminto, jonka avulla voi katsoa kartalta neuleen sijainnin. Äänekoskella ei vielä taida olla mitään bongattavaa, sillä ilmiö on Suomessa muutenkin nuori. Piha-alueen Pikku-Pässiä on sitä vastoin voinut jo pidempään bongata perinteisenä geokätkönä.

Niin ja tietty se tärkein, neulegraffitit taidemuseon ulko-oven porraskaiteissa. Toivottavasti ne pysyvät pitkään paikoillaan ilahduttamassa museoon tulijoita!

Riemunkirjavan neulegraffitin kiinnitystä taidemuseon ulkoportailla keväällä 2014.

Perä edellä puuhun

Että en taas ole ihan täpinöissäni ensi viikosta, kun pääsiäismunien maalaajat tulevat taidemuseolle ja tuovat mukanaan kaivattua energiaa, iloa ja riemua sekä jotain aivan uutta.

Tuleva pääsiäisnäyttelymme Muutamia munia - Sirpa Hasa, Elina Jurvela, Piia Kiviaho, Päivi Pulli (27.3. - 27.4.2014) sisältää itse näyttelyn lisäksi työnäytöksen manantaina 24.3. klo 16-20, jolloin Elina Jurvela ja Piia Kiviaho ovat taidemuseolla maalaamassa munia perinteisellä vahausmenetelmällä kertoen samalla kuvasymboliikasta. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Tiistaina 25.3. klo 12.30 alkaen Sirpa Hasa tulee POKEn hoiva-avustajaopiskelijoiden kanssa kiinnittämään lähdes valmiiksi neulotut neulegraffitit taidemuseon ulko-oven porraskaiteisiin. Aavistelen, että tästä tulee taas hieno juttu! Nämä neulegraffitit täysin uusina tuttavuuksina kiinnostavat tosi paljon. Taidemuseolla mennään kuitenkin perä edellä puuhun juuri graffitien osalta, sillä neuleet tulisi ensisijaisesti neuloa kiinni kohteeseen "salaa" niin, että ne olisivat ympäristössään yllätys. Nyt yllätysmomentti jaetaan yleisön kanssa, sillä paikalle on kutsuttu median edustajia ja kaikki asiasta kiinnostuneet ovat myös lämpimästi tervetulleita seuraamaan kiinnitysoperaatiota! Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Riemunkirjavan neulegraffitin kiinnitystä taidemuseon ulkoportailla aurinkoisena tiistaipäivänä 25.3.2014.

Sisätiloihin rakennettu pääsiäisen ajan näyttely Muutamia munia avautuu yleisölle torstaina 27.3. ja jatkuu sunnuntaihin 27.4. saakka. Näyttely on avoinna ti-to klo 12-15 ja su klo 12-16. Näyttelymaksu 3/2 €. Näyttelyn yhteydessä on maalattujen munien myyntipiste.

Näyttelyn yhteyteen tulee myös työpajapäiviä. Sunnuntaina 6.4. tarjolla on kaksi työpajaa klo 12-14 tai klo 14-16. Ohjaajina toimivat Sirpa Hasa ja Päivi Pulli. Sitovat ilmoittautumiset 3.4. mennessä taidemuseolle, puh. 0400 439 807. Toinen työpajapäivä on tarjolla sunnuntaina 27.4. klo 12-14 tai klo 14-16. Ohjaajina toimivat Elina Jurvela ja Piia Kiviaho. Sitovat ilmoittautumiset 24.4. mennessä taidemuseolle, puh. 0400 439 807. Mukaan pajoihin mahtuu kerrallaan max kuusi henkilöä, materiaalimaksu 2€/muna. Tervetuloa näihin tilaisuuksiin!

Pääsiäistä päin - perinteisesti jo toistamiseen

Onpa mukavaa, että voin kertoa teille, hyvät lukijani, jälleen iloisen uutisen. Munanmaalauksen paikalliset taiturit Hasa - Jurvela - Kiviaho - Pulli saapuvat taidemuseolle viikolla 13, jolloin he ryhtyvät rakentamaan jo perinteeksi tullutta pääsiäismunanäyttelyään. Oikein odotan jo, että pääsen avustamaan näyttelyn pystytyksessä näitä idearikkaita, ammattitaitoisia ja ympärilleen iloa tuovia naisia!

Näyttelyn alkajaisiksi avajaisten sijaan on tarjolla työnäytöspäivä ma 24.3. klo 16-20, jolloin Elina Jurvela ja Piia Kiviaho maalaavat munia vahausmenetelmällä ja kertovat munien maalauksen /koristelun symboliikasta ja sen perinteestä. Jos kiinnostutte tekniikasta enemmänkin, niin ennätätte vielä ilmoittautua Äänekosken kansalaisopisto Koskelan järjestämälle Pisankamunien maalauskurssille 29.-30.3. Kurssin ohjaa Elina Jurvela. Ilmoittautumiset Koskelaan 21.3. mennessä. Mukaan mahtuu 12 innokasta opiskelijaa.

Näyttely avautuu viikolla 13, siitä tarkemmin lähempänä ajankohtaa. Varmaa kuitenkin on, että näyttely jatkuu sunnuntaihin 27.4. saakka ja että muutama työpajakin tullaan järjestämään näyttelyn avoinnaoloaikana. Pysykää siis kuulolla!

Valtakunnallinen aivoviikko 10.-14.3.2014

Paikallisen Osallistuva muistisairas -hankkeen hanketyöntekijä otti tässä taannoin yhteyttä taidemuseoon ja esitti toivomuksen, että olisimme tavalla tai toisella mukana tässä tärkeässä valtakunnallisessa aivoviikkotapahtumassa. Selailinkin heti kiinnostuksesta Muistiliiton sivustoa, jossa kerrotaan, että vuoden 2014 kantava teema on "Aivot kuntoon kulttuurilla".

Valtakunnallisen aivoviikon tavoitteena on lisätä ihmisten tietoisuutta aivoterveydestä, sillä toimiva muisti on tärkeä osa toimivaa arkea, niin tätä hetkeä kuin menneisyyttä ja tulevaakin. Aivoterveydellä tarkoitetaan aivojen hyvinvointia, jota tukevat terveellinen ravinto, liikunta, päihteettömyys, riittävä lepo, stressin välttäminen sekä aivojen sopiva haastaminen. Älylliset haasteet ja aktiivinen sosiaalinen elämä luovat uusia hermosolujen yhteyksiä ja vaikuttavat siten positiivisesti muistiin.

Aivot rakastavat :)) kulttuuria, musiikkia, opiskelua, lukemista, palapelejä ja kaikenlaista rutiineista poikkeamista - kaikkea, missä ne joutuvat "jumppaamaan" hermosolujaan. Erittäin tärkeäksi on havaittu tekemisen mielekkyys ja ilo. Kannattaa siis valita sellaisia toimintoja, jotka samalla piristävät mieltä. Muistiliiton sivustolla (muistiliitto.fi) komennetaankin laittamaan aivot töihin mitä moninaisimmin keinoin. Sydäntäni lämmitti erityisesti kehotus avartaa maailmaa kulttuurin avulla, siis käymällä teatterissa, museoissa, konserteissa ja taidenäyttelyissä. Hyvä me kulttuurin tuottajat ko. laitoksissa, olemme mukana hienossa ennaltaehkäisevässä toiminnassa.

Niin, oli unohtua se tärkein. Otimme haasteen vastaan täällä taidemuseolla. Valtakunnallisen aivoviikon aikana 10.-16.3.2014  taidemuseolla on avoimet ovet eli vapaa pääsy näyttelyihin ti, ke, to klo 12-15 sekä su klo 12-16. Tervetuloa sankoin joukoin tutustumaan Mikko Salmelinin herkkiin öljyväritöihin menneiltä ajoilta.

882

Taiteilija Anna WildRosen näyttely päättyi viime torstaina, 30.1.2014. Kävijämäärät kiihtyivät loppua kohden, mistä kertoo liki yhdeksänsadan kävijän tulos. Siis oikeasti, lähes 900 vierailijaa ja lähes poikkeuksetta ylistävää palautetta! Taiteilija itsekin oli tyytyväinen tulokseen ja palautteeseen, jonka välitin hänelle. Tähtisateen myötä lämpimät kiitokset loistavasti onnistuneesta yhteistyöstä. Parempaa alkua vuodelle emme olisi voineet saada!!



Tähtisadetta talven pimeyteen

Tammikuun aikana kollaaseista ja esinekoosteista koottuun näyttelyyn tutustui 28 opastettua ryhmää. Näyttelyyn kiinteästi liittyneissä työpajoissa runsaat 80 innostunutta taiteen tekijää opetteli taiteilija Anna WildRosen opastuksella liisteri- ja liimatekniikan saloja. Työpajojen ikähaitari oli tähänastisista laajin, sillä nuorin osallistuja oli 2-vuotias ja vanhin 93-vuotias. Työpajat todistivat tekniikan sopivan kaikille ikään katsomatta! Tästä on hyvä jatkaa alkanutta toimintavuotta.

Museot hyviä sijoituskohteita

Suomen museoliitto selvitti viime vuonna yhteistyössä Vaasan yliopiston kanssa museoiden taloudellisia vaikutuksia. Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa museokävijöiden rahankäytöstä itse museoissa ja museokäyntiin liittyvillä matkoilla. Kyselyyn vastasi n. 6500 henkilöä 120 museokohteessa. Kuulun itsekin noihin vastaajiin, sain näet kyselylomakkeen täytettäväksi museokäynnillä Itä-Suomessa.

Tutkimustulokset julkaistiin vuoden lopulla. Odotin niitä mielenkiinnolla, ja ne olivatkin varsin yllätykselliset, siis täysin positiivisessa mielessä, aikana, jolloin museoiden toimintaa ajetaan alas hitaasti mutta varmasti. Tulosten mukaan kun "museot ovat yllättävän hyviä sijoituksia, sillä jokainen museokävijä kasvattaa aluetaloutta 32-49 eurolla". Kunta- ja aluetasolla museot tuottavat näin ollen enemmän rahaa kuin niistä on kustannuksia. Museot ovat yllättävän hyviä sijoituksia, vaikka ne eivät sijoituksia olekaan. Ja on hyvä muistaa, että meillä Suomessa on n. 300 ammatillisesti hoidettua museota, joissa vierailee vuosittain yli viisi miljoonaa kävijää. Sijoituksia kunnilla on täten melkoisesti ja kävijöitäkin sijoituskohteissa runsaasti.

Pankkiryhmittymät pitävät asiakkaansa ajan tasalla erilaisin sijoitusmarkkinakatsauksin, jotka sisältävät mm. sijoitusmarkkinanäkemyksiä, joukkolainojen suosituslistoja, talouslukukalentereita ja osakemarkkinakalentereita. Kotimaisten osakkeiden tunnusluvut sisältävät mm. kotimaisten yhtiöiden osakkeiden markkina-arvon, 12 kk:n kehityksen, osakekohtaisen tuloksen tai tulosennusteen, osakekurssin ja osakekohtaisen osinkoennusteen. Kiinnostavaa on seurata myös pankkiryhmittymien suositusta ostaa, myydä tai pitää ko. osakkeita. Voisivatkohan kunnat samalla tavoin viitoittaa museoiden tien merkitsemällä niiden kohdalle, milloin kannattaisi myydä vanhat, ostaa uusia tai pitää entiset mahdollisen voiton maksimoimiseksi. Vaasan yliopiston tutkimustulosten valossa kannattaisi ainakin pitää entiset museot osakesalkussa ja mahdollisesti hamuta jopa uusia tulokkaita salkkuun. Siinä sitä onkin kuntapäättäjille miettimistä kerrakseen. Parempia aikoja odotellessa ja tunnuslukuja sivusta seuratessa.

Ne vuoden 2013 viralliset tilastot arvioitavaksenne

Jälleen on aika laskea tunnuslukuja, nimittäin taidemuseon vuoden 2013 viralliset tilastot. Vuoden kävijämäärätavoite ylittyi kuin ylittyikin, tosin hiuksen hienosti, kolmella vierailijalla!! Nyt kävijämääräennätys kirjataan 2273 kävijäksi. Hyvä me!!

Taidemuseon aukiolopäivien lukumäärä kasvoi hieman edellisvuodesta ollen nyt 164 päivää. Aukiolopäivää kohden vierailijoita oli täten nelisentoista. Siis laskua yhden vierailijan verran per aukiolopäivä. Ei kuitenkaan niin paha kuin pelkäsin. Eniten vierailijoita (294) kävi syyskuussa, johon osui viereisen tehdaskombinaatin kanssa yhteisesti järjestetty avoimien ovien päivä.

Vuoden 2013 aloitti batikkitaiteilija Sirpa Hasan 20-vuotisjuhlanäyttely Kiinalaisia unia. Värikylläisistä batikeista siirryttiin Elina Jurvelan, Sirpa Hasan ja Päivi Pullin koristelemiin pääsiäismuniin. Munan kuoret -näyttelyn yhteydessä vierailijoilla oli mahdollisuus tutustua koristelutekniikoihin muutamana työnäytöspäivänä. Ne kiinnostivatkin väkeä runsain mitoin.

Kesän suurnäyttelymme Ammattiasuista salonkipukuihin - muotitaiteilija Riitta Immonen (1918-2008) esitteli nelisenkymmentä asukokonaisuutta 1940-luvun lopulta 2000-luvun alkuun. Asukokonaisuuksien lisäksi esille saatiin juhlavia asusteita kuten iltalaukkuja, hansikkaita, irtokauluksia ja vöitä sekä ranskalaisia kevään 1957 kangasnäytteitä ja kirjontatarvikkeita helmineen, paljetteineen ja kristalleineen. Kesänäyttelymme olikin oman mittapuuni mukaan parasta ja laadukkainta, mitä ikinä olen osannut toteuttaa.

Syyskauden avasi kuvataiteilija Päivi Reiman Keitele -maisemillaan. Suolahtelaissyntyinen Reiman (s.1961) toi näytteille kolmisenkymmentä Keitele-järven tunnelmakuvaa ja mielenmaisemaa katsottuna Suolahden Riihivuoren suunnalta. Näyttelyä värittivät Reimanin vahvat lapsuusmuistot kalastusreissuista nokipannukahveineen ja vuosien saatossa sukupolvilta toisille siirtyneet tarinat.

Syyskauden päätti taiteilija Anna WildRose (Pirkko Toiviainen) kollaaseineen ja esinekoosteineen, jotka ovat syntyneet ja rakentuneet kirpputori-, jätelava- ja komerolöydöistä, kaikesta siitä, mitä me "ymmärtämättömät" olemme heittäneet poistoon. Näyttely jatkuu toki vielä tammikuun ajan, ja viikolla 3 on tarjolla bonuksena Annan itsensä ohjaamia taidetyöpajoja kaikille niille, jotka ovat kiinnostuneita ko. tekniikasta. Viimeisiä "mattimyöhästen" ilmoittautumisia otetaan vastaan taidemuseolla ke 15.1.saakka.

Lopuksi palaan vielä noihin tilastolukuihin. Vuonna 2013 taidemuseo oli avoinna yleisölle yhteensä 694 tuntia, kokoelmat karttuivat 10 teoksella, joista lahjoituksena yksi ja taidehankintarahaston vuotuisella määrärahalla neljä teosta. Taidemuseon yhteistyö jatkui Ala-Keiteleen musiikkiopiston, Äänekosken kansalaisopiston sekä MLL:n paikallisosaston kanssa. Taidemuseolla järjestettiin useita konsertteja ja taiteilijatapaamisia/työnäytöksiä sekä lapsiperheiden taidesuunnistuspäivä.  Kaiken kaikkiaan vuosi oli mielestäni toiminnan suhteen erittäin onnistunut. Kiitos siis kaikille yhteistyötahoille sekä tietysti myös kaikille vierailijoillemme :)

Hyvää alkanutta vuotta 2014

ja samalla kiitos kaikille lukijoille :)  Vuosi museoblogistina tuli täyteen perjantaina 3.1.2014. Vuoden 2013 aikana sivuilla on vieraillut 2564 lukijaa, joista suurin osa, 1864 vierailijaa, Suomesta. Tosin oli kiinnostavaa ja yllättävääkin huomata, että Venäjältä oli käynyt vierailijoita 379 ja Ukrainastakin 23, mikä johtunee taidemuseomme kevään 2013 Pisanka-munanäyttelystä ja näyttelyyn liittyneestä työpajatoiminnasta värikkäine työkuvineen.

Uusi vuosi on alkanut vireänä. Ensimmäisenä arkipäivänä Anna WildRosen näyttelystä kävi nautiskelemassa 13 asiakasta, ja kuulin heiltä pelkästään positiivisia ja ihastuneita kommentteja. Tänään sunnuntainakin asiakkaita on poikennut sisälle yllättävän mukavasti, nyt jo kahden aukiolotunnin aikana puolenkymmentä. Moni on ollut päivälenkillään ja yllättäen huomannut museon olevan avoinna. Tervetuloa jatkossakin sunnuntaisin, kollaasit ja esinekoosteet ovat esillä koko tammikuun ajan!

Ja muistattehan, että taiteilija Anna WildRose tulee taidemuseolle opettamaan omintakeista tekniikkaansa to 16.1. ja pe 17.1. Ensimmäinen työpaja starttaa klo 10-12.30, toinen klo 13-15.30, kolmas klo 17-19.30. Perjantain työpajat ovat klo 10-12.30 sekä klo 13-15.30. Työpajoissa on ainoastaan materiaalimaksu, 2 €, jonka voi maksaa paikan päällä. Sitovat ilmoittautumiset ke 15.1. mennessä, amanuenssi Marjo Aholalle, puh. 0400 439 807.