Einar Reuter alias H.Ahtela - maalauksia Äänekosken taidemuseolla

Ennätin tammikuussa käydä tutustumassa Ateneumin laajaan Schjerfbeck-ripustukseen ja katsomassa myös Antti J. Jokisen ohjaaman elokuvan Helene. Sitten iskikin tämä surullisenkuuluisa koronaepidemia, ja ajatukset koetuista kulttuurikohtaamisista peittyivät huolen ja pelon alle. Sunnuntaina ollessani näyttelyn valvonnassa asiakas uskaltautui kyselemään, josko H.Ahtela, jonka töitä meillä on esillä, olisi "jotenkin" sukua elokuvan Einarille. Innostuin kertomaan tarinan, kuinka H.Ahtelan modernit, lähes minimalistiset maalaukset ovat päätyneet Äänekosken taidemuseon perusnäyttelyyn. Jännittävintä on se, kuinka moni asia kietoutuu toinen toiseensa, ja kuinka tyhjät, merkityksettömät aukot alkavat täyttyä.

H.Ahtelan maalaukset vas. Jäiden lähtö (1960), Syksy Pornaisissa (1962) ja Oulujärveä (1963).
Kuva Marjo Ahola.

H.Ahtelan maalaukset vas. Aamu-usva hälvenee / Jormua (1957) ja Sarastus (1964).
Kuva Marjo Ahola.

Minulla oli ilo tuntea Toivo (Topi) Parantainen jo 1960-luvulta lähtien, jolloin hän asui Liimattalan koulun opettajan asunnossa ja hankki taidetta maltillisesti. Vuoden 1967 teosluettelon mukaan teoksia oli kuitenkin jo 73. Kävimme perheenä vierailulla Liimattalassa usein, muistan monet taideteokset ja koriste-esineet jo noilta ajoilta. Olen jopa piirtänyt Topista hiilellä hauskan profiilikuvan! Topi pysyi perheystävänä lähes viimeisiin elinvuosiinsa (k.26.6.1994) saakka. Törmäsin Topin kokoelmaan työni kautta uudelleen 2000-luvulla, jolloin Äänekosken kaupunki oli saanut hallinnoitavakseen kyseisen kokoelman Konginkankaan kuntafuusion myötä ja pohti teoksille uutta näyttelytilaa.

Minulla oli kunnia myöhemmin tuntea myöskin työni kautta Einar Reuterin tytär, joka vieraili säännöllisesti taidemuseolla ja kertoili mielellään pappansa työskentelystä ja teosten aihepiireistä. Tytär oli myös itseoikeutettu kutsuvieras näyttelyiden avajaisissa monina menneinä  kesinä.

Miten sitten Einar Reuter (H.Ahtela) ja Toivo Parantainen liittyvät toisiinsa? Toivo Parantainen valmistui Kajaanin seminaarista yläkansakoulunopettajaksi vuonna 1949, ja hänet valittiin koeajalle Pyyrinlahden (Liimattalan) kansakoulun opettajan virkaan vuosiksi 1949-51. Elokuun 30.pnä 1951 Parantainen sai lopullisen nimityksen samaiseen virkaan, jota hoiti seuraavat 20 vuotta koulun lakkauttamiseen saakka. Seminaariaikanaan Parantainen asui alivuokralaisena Reuterien perheessä Kajaanissa, tutustui tätä kautta kuvataiteisiin ja solmi vuokraisäntänsä kanssa elinikäisen ystävyyssuhteen, joka päättyi vasta Einar Reuterin kuolemaan vuonna 1968.

Einar Reuterin tyttärenpoika pistäytyi juhannusviikolla katsomassa isoisänsä kymmentä maalausta, jotka ovat esillä perusnäyttelyn puolella. Maalaukset olivat hänen mielestään isoisän parhaimmistoa, ja itse olen samaa mieltä. Pidän eniten kahdesta keltasävyisestä maalauksesta, Syksy Pornaisissa (1962) ja Oulujärveä (1963). Ne olivat lähinnä sydäntäni jo lokakuussa 2005, jolloin suunnittelin ja kokosin taidemuseon ensimmäisen perusnäyttelyn, ja jolloin taidemuseo virallisesti avautui yleisölle.

Perusnäyttely on avoinna Helmiä II - kokoelmanäyttelyn tavoin 16.8.2020 saakka ti, ke ja to klo 11-17 sekä su klo 11-15. Äänekosken taidemuseon osoite Kuhnamontie 1, Äänekoski. Pääsymaksu 3/2/0 € tai vapaasti Museokortilla. Tervetuloa!

Hyvää juhannusta :)

Pian on taas aika juhlia juhannusta, jota myös kutsutaan keskikesän juhlaksi. Valoa riittää tällä korkeudella 20 tunniksi ja viideksi minuutiksi. Aurinko "pysyy pesässään" muutaman vuorokauden, ja sitten päivä lähtee lyhentymään. Alkukesä on niin armoton. Kaikki tapahtuu nopeasti, lähes huomaamatta. Luonto puhkeaa kukkaan, vehreys on kaiken kattavaa ja mieli lepää. Tai sitten mieli tempoo ja kipuilee, sillä juhannuksen huippuhetken haihduttua luonto kiirehtää jo kohti sadonkorjuuta ja syksyä. Alkukesän hempeät vihreät sävyt vaihtuvat kypsiin keltaisen ja oranssin sävyihin, kun kuljetaan kohti elokuuta ja sen kuutamoiltoja. Mutta sitä ennen, juhlikaamme juhannusta, valon ja vehreyden juhlaa. 

 Idän unikot, koiranputki ja lupiini kukassa juhannuksena 2020.
Kuva Marjo Ahola.

Taidemuseon henkilökunta lomailee juhannuksen mutta palaa töiden ääreen ja näyttelyn valvontaan jo tiistaina 23.6. Tuolloin päivän pituus on lyhentynyt jo yhdellä minuutilla! 😲 

Kaikki alkaa näyttää valmiilta - viimeinkin :)

Kaksi Rauha Eklundin Lintupuu-tinareliefiä (1984), Simo Hannulan viivasyövytys Muistoissa on elämää (1984)
 ja Ari Liimataisen akryylimaalaus Luinen harppu (1999).
Kuva Marjo Ahola.

Kesän kokoelmanäyttelymme Helmiä II alkaa olla valmiina, vielä näyttelyluetteloiden tulostusta ja teosnumeroiden teippausta paikoilleen, siinä se sitten on koko komeudessaan. Ja että olenkin taas ylpeä kaupungin kokoelmien laadukkuudesta ja monipuolisuudesta, erityisesti juuri grafiikan osalta.

Väriläiskänä keskellä Ari Liimataisen akryylimaalaus Kasvun ihme (1999), jonka ympärillä Simo Hannulan
 vuoden 1985 viivasyövytyksiä, niistä Kesämuisto (oik.)
Kuva Marjo Ahola.

Ripustukseen valittiin kokoelmista yhteensä 40 työtä, joista neljä akryylimaalausta antaa kaivattua väriä kovin mustavalkoiseen vedosmassaan. Mukana on teoksia matrikkelitaiteilijoilta kuten mm. Aukusti Tuhkalta, Frans Toikkaselta, Ina Collianderilta, Tuulikki Pietilältä, Riitta Uusitalolta, Pekka Hannulalta ja Simo Hannulalta. Teokset ovat tulleet kokoelmiin mm. lahjoituksina, kuntalahjoina ja kaupungin eri yksiköiden omina hankintoina vuosien varrella.

Helmiä II - kokoelmanäyttely on avoinna 16.6.-16.8. ti, ke ja to klo 11-17 sekä su klo 11-15 (suljettu 21.6. juhannussunnuntaina). Pääsymaksu 3/2/0 € tai vapaasti Museokortilla. Äänekosken taidemuseo löytyy osoitteesta Kuhnamontie 1, Äänekoski. Turvaamme asiakkaidemme ja työntekijöidemme turvallisuutta koronaepidemian aikana ja noudatamme näyttelytilojen avoinnapidossa viranomaisten linjauksia ja ohjeita. Epidemian vuoksi näyttelyihin ei järjestetä opastuksia kesän aikana.