Tiistaiaamun taidemeemejä museolla

Vapaa toimittaja, kuvataiteen amatööri ja huumorin ammattilainen Virpi Salmi (s.1973) on toimittanut suomalaisen taidemeemikirjan Ottaisin mieluummin ponin ja muita totuuksia Suomen taiteen helmistä (Atena, 2018). Kirjan kannessa komeilee Akseli Gallen-Kallelan tunnetuista lähes tunnetuin maalaus Poika ja varis (1884). Virpi Salmin humoristisessa otteessa poika on saanut vierelleen ajatuskuplan, jossa sanotaan "Ottaisin mieluummin ponin".

Sosiaalisessa mediassa maailmantaiteen meemit ovat naurattaneet jo miljoonia ihmisiä, ja Salmin mielestä olikin korkea aika tuoda myös Suomen taide nykyaikaan. Jo ennen Salmin kirjan ilmestymistä, joulukuussa 2017, YLEn uutisissa pohdittiin taidemeemien oikeutusta otsikolla Onko kyseessä pyhäinhäväistys vai hauskaa huumoria?  https://yle.fi/uutiset/3-9932065


Nokkelaa ja nerokasta dialogia vitosluokkalaisilta.
Kuva Marjo Ahola.






Virpi Salmin mukaan taidemeemit ovat erityisesti netissä leviäviä hassutteluja, joissa parannetaan vanhaa, kulunutta taideteosta virkistävällä tekstitulkinnalla. Prosessissa teos ikään kuin siirtyy nykyaikaan sekä muuttuu kuin uudeksi.

Virpi Salmi on poiminut kirjaansa suomalaisen kuvataiteen rakastetuimpia teoksia Kansallisgalleriasta eli Ateneumin taidemuseon, Nykytaiteen museo Kiasman ja Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmista. Kirjan sivuilla vilahtavat tunnetut teokset mm. Albert Edelfeltiltä, Magnus Enckelliltä, Antti Favénilta, Maria Wiikiltä ja Hugo Simbergiltä.

Ihastuin kirjaan ja sen välittömään  otteeseen jopa siinä määrin, että tiistaiaamuna Honkolan koulun koululaisryhmän kanssa syvennyimme yhdessä taidemeemien maailmaan. Ryhmä paneutui annettuun tehtävään antaumuksella, ja iloinen (ja jopa riehakas) ilmapiiri täytti taidemuseon auditorion.

Historiallisen museon näyttelykin saattaa säikäyttää!
Kuva Marjo Ahola.

Mikon näköistä - 90 vuotta Mikko Niskasen syntymästä -näyttelymme johdatteli mainiosti samalla elokuvan tekoon, ja niinpä meemityöpaja videoitiin! Tässä esittelen kuitenkin kuvakorttisarjoja, jotka syntyivät koululaisten käsissä (ja ajatuksissa) nopeasti ja melko vaivattomasti.

Kuvakortit, joihin vitoset toteuttivat omia tekstityksiään, ovat Suomen museoliiton "aikaa nähneitä", markkinointiin ja mainontaan liittyneitä pr-kortteja. Olin säilyttänyt niitä "varuilta" jo useamman vuoden, ja nyt ne pääsivät uusiokäyttöön. Kortteja on neljää eri mallia, kaikissa korteissa tapahtuu jotain hauskaa museon näyttelytiloissa.

Kortit on suunnitellut Harri Haarala, piirtäjä, kuvittaja, sarjakuvataiteilija, Grafia ry:n jäsen keväästä 2015 alkaen. Lisää erityyppisiä kuvituksia voi katsella hänen kotisivuiltaan osoitteessa www.harrihaarala.fi.

Näin taidemuseokin saattaa herätä eloon!
Kuva Marjo Ahola.

Iskevää kommentointia näyttelytilassa!
Kuva Marjo Ahola.

Tosi iso KIITOS Honkolan koulun vitosluokkalaisille vierailusta taidemuseolla ja osallistumisesta taidemeemityöpajaan, joka tuotti hetkessä nokkelia ja kerrassaan nerokkaita tekstityksiä!

Mikon näköistä - osana TAKO-yhteistyötä

Elokuvaohjaaja, professori Mikko Niskasen syntymästä tuli kuluneeksi 90 vuotta 31.1. jolloin
Äänekosken taidemuseolla avattiin pienimuotoinen muistonäyttely Mikon näköistä. Näyttely keskittyy Niskasen elokuvatuotannon osalta elokuviin, jotka on tehty Konginkankaan Käpykolosta käsin, Laulu tulipunaisesta kukasta (1971), Kahdeksan surmanluotia (1972), Pulakapina (1977), Syksyllä kaikki on toisin (1978), Ajolähtö (1982) ja Nuoruuteni savotat (1988).

Kahdeksan surmanluotia (1972), Pulakapina (1977) ja Syksyllä kaikki on toisin (1978) esitellään still-kuvin ja elokuvajulistein Äänekosken taidemuseon Mikon näköistä -näyttelyssä. Kuva Pekka Soininen.

Vitriineissä esillä mm. Mikko Niskaseen liittyviä kunniakirjoja, palkintoja ja asiapapereita.
Esillä myös muutamia elokuviin liittyviä kuvausasusteita. Kuva Pekka Soininen.

Taiteilija Ari Liimataisen "tuore" näkemys Mikko Niskasesta vuodelta 2016 ja
Ajolähtö (1982) still-kuvineen ja julisteineen. Kuva Pekka Soininen.

Mikon näköistä pyrkii esittelemään Niskasen monipuolisen kulttuurisen ja taiteellisen luonteen tuomalla esiin mm. osan miehen aikanaan omistamasta taidekokoelmasta. Kuvataiteen lisäksi näyttely luo viitteitä miehen kiinnostuksen kohteisiin kuten (ooppera)musiikkiin ja runouteen. Näyttely kokoaa yhteen myös Liimattalan kylän "kolmen koplan" (Mikko Niskanen, Toivo Parantainen, Simo Hannula) tarinan.

Mikon näköistä -näyttely on osa valtakunnallista TAKO-yhteistyötä. TAKO on ammatillisten museoiden tallennus- ja kokoelmayhteistyöverkosto. Se sai alkunsa Suomen kansallismuseossa 23.1.2009 pidetyssä maakuntamuseoiden ja valtakunnallisten erikoismuseoiden kokouksessa. TAKO on vuoden 2013 alusta alkaen ollut osa Museoviraston ja Suomen kansallismuseon toimintaa. TAKOlla on kaksi päätavoitetta: museoiden välinen tallennustyönjako ja nykydokumentoinnin koordinointi. Käytännössä tallennustyönjako tarkoittaa, että siihen osallistuvat museot voivat kartuttaa kokoelmiaan harkitusti ja jakaa keskenään tallennusvastuuta. Kaikkien ei tarvitse tallentaa kaikkea.

TAKOssa on seitsemän temaattista yhteistyöryhmää eli poolia. Kukin museo osallistuu 1-3 poolin työskentelyyn. Poolit tekevät nykydokumentointia joko yhteisinä hankkeina tai kunkin museon erillisiä hankkeita koordinoiden. Äänekosken kaupunginmuseo kuuluu pooliin 7, joka tallentaa trendejä, vaikuttajia ja käännekohtia, jotka voivat olla sekä konkreettisia että abstrakteja. Alun perin pooli 7 ajateltiin "nopean toiminnan yksiköksi", jolla on mahdollisuus reagoida nopeastikin yhteiskunnassa tapahtuviin yllättäviin muutoksiin. Tällä hetkellä poolissa on mukana monenlaisia museoita: kulttuurihistoriallisia museoita, erikoismuseoita, taidemuseoita ja henkilöhistoriallisia museoita. Poolin intresseissä ovat myös erilaiset nykydokumentointihankkeet.

Äänekosken kaupunginmuseon valtakunnallinen tallennusvastuu koskee elokuvaohjaaja, professori Mikko Niskasta, poolin 7 mukaista vaikuttajaa. Mikon näköistä - 90 vuotta Mikko Niskasen syntymästä -näyttelyn yhtenä tehtävänä on kerätä lisää aineistoa, valokuvia, kirjoituksia tms. Mikko Niskasesta. Näyttely pyrkii herättämään Mikosta henkilökohtaisia muistoja, muistumia ja muistikuvia, jotka voi halutessaan kirjata ylös ja tallennuttaa kaupunginmuseon arkistoon. Kyseessä on siis museon oma osallistamishanke.

Mikon näköistä - 90 vuotta Mikko Niskasen syntymästä, Äänekosken taidemuseolla (Kuhnamontie 1, Äänekoski) 17.3.2019 saakka. Näyttely avoinna ti, ke, to ja su klo 12-16, vapaa pääsy, tervetuloa!